Täällä ollaan..:)

Voi mahoton ku onkin ollut sitten tunteiden räiskyntää tämä päivä ja viime ajat yleensä. Vasta nyt tuntuu hormonit ottaneet vallaan tästä mammasta ja ovatkin pistäneet pään ihan pyörälle

Päivällä menin sinne jalkahoitoon ja tuntui aivan ihanalta. Pikku herra masussa ei vaan ilmesesti tykännyt siitä että äiti yrittää rentoutua ja järjesti siinä hoitotuolissa maatessa semmoset jumpat, että pissat meinas tulla housuun. Oli sitten pakko pitää pieni pissatauko välissä[:D]Oli oli hyvin seesteinen ja rauhallinen, mieli iloinen.

Sit mentiin miehen kanssa syömään ja jotenkin siellä sitten johonkin hänen sanomaana kommenttiin skitsahti ja koko loppuilta menikin kauheen lamaannuksen ja ahdistuksen merkeissä. Meidän perheessä tässä nyt on tunteet räiskynyt aika hyvin viime aikoina, milloin kummankin puolelta, eroo ollaan tehty jo monena iltana ja jaettu kissojen huoltajuutta ym sekopäistä[&:]

Taitaa ruveta paniikkia puskeen molemmille, kohta se on menoo[:D]Välillä tulee vaan niin semmonen olo, että vittu mä en jaksa tätä ainasta kinastelua ym. Kumpaakin rasittaa, mutta kumpikaan ei halua erota ja välillä haluaa erota, ja sit kuitenkin rakastaa ja toinen naurattaa ja vaikka mitä. Meillä on kyllä tämä raskausaika ollut aikamoista koettelemusta ja äskenkin jo nauraen melkein tapeltiin. On tää vaan aikamoista. Mäkin varmaan ressaan just sitä, että kuinka miehestä on tukea synnytyksessä, loppuraskaudessa ja sit vauvanhoidossa, kun tuppaa oleen heikkohermoista tyyppiä. Niin ja tossa peitotkin äsken viuhu kunnon kinan jälkeen, että tosi omituisia tunnelmia. Tuntuu välillä että lahookohan tää pää lopullisesti. Täytyykin avautua neuvolassa seuraavalla kerralla oikeen kunnolla[:D]

Huoh, nyt täytyy mennä nukkumaan vielä hyvän sään aikana, ilmasto muuttuu äkkiä[:D]
 
Taas niin paljon tekstiä tullut ja olisi paljon kommentoitavaa, saa nähdä mitä muistan.

Niina_1 Tuosta synnytysvalmennuksesta minulle sanoi neuvolatäti (väinölänkadulla käyn), että sairaalan valmennukseen täytyy tosiaan varata aika, voi soittaa jo vaikka nyt. Neuvolan valmennuksessa suositteli käymään maaliskuussa, ja ensimmäinen aika sinne olikin jo sovittu, sen laitoin ylös. Eiköhän ne loputkin ajat selviä seuraavalla käynnillä kun ovat ne saaneet sovittua.

Nimet olemme jo miettineet lähes valmiikis, sekä pojalle että tytölle. Toisaalta jos valittu nimi ei sovikaan vauvalle, niin täytyy sitten vaihtaa sopivaan. [:)] Pojan nimi olisi virolainen (mieheni on virolainen), mutta suomeen sopiva ja tytön melko kansainvälisen kuuloinen, mutta ihan suomalainen. Sukunimi tulee mieheltäni, kun minulla on hankala kaksiosainen nimi jota kukaan ei ikinä tajua(vanha+miehen sukunimi). [;)]Kaduttaa, että valitsin kasiosaisen sukunimen naimisiin mennessämme. Ehkä joskus vaihdan sen niin, että jää vain miehen nimi.(nyt ei ole varaa kun pitäisi sitten uusi ajokortti hankkia ym.)

Synnytyksestä olen edelleen luonnollisen ja lääkkeettömän kannalla, kuten jo aikaisemminkin kirjoitin. Joku muukin mainitsi tuon bebesin sivun, siellä on mielestäni todella hyvin vertailtu lääkketöntä ja lääkkellistä synnytystä. Toivon tosiaan että kaikki menisi niin hyvin, että se luonnollinen synnytys olisi mahdollista. Vielä ei kauheasti jännitä ja olen luottavaisella mielellä, mutta ehtiihän se paniikkikin varmaan joskus tulla...

Meillä on riidat vähentyneet, tuntuu että alkuraskaus oli paljon pahempaa ja myrskyisempää. Onneksi varsinkin tämä tammikuu on mennyt miehen kanssa niin hyvin, kun koulussa on kauhea stressi. Olen miettinyt paljon tuota omaa jaksamista nyt viimeaikoina. Eilen olin neuvolapsykologilla ja siellä tuo psykologikin painotti, että ei kannata yrittää enempää tehdä kuin minkä tuntee jaksavansa ilman suurempia ongelmia. Tämä raskaus on kuitenkin niin ainutlaatusita aikaa, että haluaisin siitä nauttia ja valmistautua monella lailla vauvan tuloon. Tällähetkellä vaan ei kauheasti ole ehtinyt kun nuo koulutehtävät vie kaiken ajan. Tarkoitus oli tehdä maaliskuussa opinnäytetyö (koulu loppuu helmikuun lopussa), mutta nyt tuntuu siltä että siirrän sen myöhemmäksi. Sen tilalla voisin tenttiä muutaman rästissä olevan kurssin. Se tuntuu paljon siedettävämmältä vaihtoehdolta. En vain tykkää luovuttamisesta, mutta ehkä nyt on aika päästää irti omista periaatteista.[:)]

Eilen oli neuvolalääkärikin, ja kaikki oli hienosti. Kohdunsuukin oli kiinteä ja kiinni. Olen vähän jännittänyt kun levossakin alkanut supistelemaan, mutta nyt vähän rauhottui mieli. Sf oli 25 mikä on normaali ainakin käyrään verrattuna ja tasaisesti se onkin kasvanut. Olin lihonnut 620g/viikossa[:-], mutta ei neuvolatäti kommentoinut sitä mitenkään. Alkuraskaudesta en juuri lihonnut, päin vastoin. Paino on alkanut joulunjälkeen vasta kunnolla nousemaan. Tähän mennessä alusta tullut n. 7 kg. Sokeriarvot olivat erinomaiset (tiistaina olin sokerirasituksessa[:'(]). Pikkuinen köllöttelee masussa poikittain, pää vasemmalla ja pylly oikealla, niinkuin olin ajatellutkin.[:)] On kyllä välillä niin vilkkaita päiviä pikkuisella, että aivan väsyy [;)], vaikka ihanaahan se on kun toinen potkii ja myllää. Aamulla kyllä toivoisi joskus, että pikkuinen voisi nukkua. Yleensä mieheni herää ennen minua ja jostain syystä pikkuinen herää aina silloin ja sitten en tietysti minäkään enää saa unta.[:D]

Nyt täytyy kiirehtiä koulutehtävien pariin. Varmaan jäi taas monta juttua kommentoimatta mitä meinasin..
 
Voi hitto, pakko tänne vuodattaa jotain, kun lähtee niin järki...ongelma on siis nuo miehet (yllättäen)..voi anelse onkohan nuo hormoonit saaneet nyt sitten minustakin vallan[;)]. Täällä ollaan hirveessä tunnemyrskyssä. Jotenkin tuo mies saa mun hermot kireälle tai sitten itkemään...eikä mitään isompaa syytä edes oo, mutta se vaan häipyy kokoajan värkkäämään jotain sen omia juttuja (siis hiton työkalujaan huoltamaan) kun on siis kirvesmies niin noita vekottimia riittää. Nyt mulle sit iski pelko, että sama jatkuu kun vauva on syntynyt, että hän vaan on kiinnostunut omista jutuistaan eikä sitten auta vauvan hoidossa. Tää lausahdus "Katotaan joutaako olemaan töistä pois" kertoo jo aika paljon sen asenteesta. En tietenkään vaadi että pitäis välttämättä pitää sitä isyyslomaa, kun se ei vissiin taloudellisesti oo kauheen kannattavaa. Mut voi edes viikon pitää lomaa vauvan synnyttyä ja vois muuttaa tuota asennetta! Olis edes henkisenä tukena[:o].

Lisäksi mun pitäis toimittaa kelaan tietoa mun miehen tuloista, niin eipä tuo mies vieläkään saanut niitä papereita hankittua työnantajaltaan vaikka tänään ois deatline. Mua rasittaa kun mitään oikeita asioita ei saada hoidettua![:@]

Ihanaa kun teillä toisilla vauvat potkiin niin kovasti, olkaa onnellisia ja nauttikaa siitä. Mulla on täällä masussa ollut nyt pari päivää aika vaisua, joten sekin surettaa.[:(] Sori nämä avautumiset, mut pakko oli jonnekin purkaa..Meillä mammoilla kun nää tunteet kuohahtelee välillä[:D].
 
Voi ihanaa Lootus ja Marilyn että teidän parisuhteissa on seesteistä ja jaksatte rakastaa täysin rinnoin. Varmasti jaksaakin olla paremmin toisen tukena ja ymmärtää, kun on hyvä kausi menossa. Mutta sillon kun räiskyy, niin todella räiskyy. Siimä on ymmärryket kaukana. Mä osaan jo kuvitella kun meidän miehellä ja palaa pinna ja se marssii ulos synnytyssalista[:D]No jaa en tiedä uskaltaisiko se sitä tehdä....Sitten kyllä tietäisi jälkikäteen lähteneensä[:D][:D][:D]

Painosta sen verran että on kyllä niin yksilöllistä, että kun toisilla paino alkaa nousta vasta loppupuolella ja toisilla se taas hidastuu silloin. Onkohan tuokin geeneissä ym vai missä lie...Samahan se on missä vaiheessa sitä tulee[:)]

Joo mipsu ne on nyt ne hormoonit vallanneet sinutkin lopullisesti. Siitä ei ole paluuta[:D]Oon tajunnut nyt sen, että eihän ne miehet välttämättä oo mihinkään muuttuneet vaan yksinkertaisesti me ollaan muututtu ja katsotaan niitä nyt ehkä erilaisin ja ehkä vaativammin silmin kuin ennen. Useinhan se näin psykologisesti ajatellen on niin, että mitä muutosta /vikaa näkee toisessa, onkin se itsessä. Just nyt sitä herkemmin reagoi siihen, että miks mies ei huomioi tai miksei sitä kiinnosta, koska nyt on elämässä se tärkein vaihe ikinä, kun haluaisi, että niitä kiinnostaisi. Mä oon yrittänyt sanoo, mun miehelle, että yritä ymmärtää mua edes sen verran, että älä lähde mukaan jokaiseen riitaan mitä mä haastan tai jos mä jotain kitisen niin ei noteerais sitä, koska muuten on sota koko ajan. Mutta tuntuu, että se ei edes yritä ymmärtää. Sanoo vaan, että kaikkea ei voi laittaa hormoonien pikkiinkään. Eilen se sano, että jos tää on näin rankkaa tää odotusaika, niin meidän perheeseen ei muita lapsia enää hankita ja piuhat vedetään poikki[:D]Herjalla oli heittävinään, mutta varmaan puoli tosissaankin[:D][:D][:D]

Meidän vauva ainakin on nykyään pidempiä kausia hiljokseen, kun ei sillä enää niin kamalasti sitä tilaa oo liikkua ja on varmaan niin laiska edes yrittääkseen vaihtaa asentoa. Potkuja ja semmosia kyllä tuntuu, mutta must tuntuu, että vauvoille alkaa jo nyt tulla se rytmi, että suurin osa ajasta nukutaan.

Marilyn84 kamala juttu tuo sun serkun pojan sairastuminen. Rokotteet yleensäkin iskee ensimmäisenä immuniteetin kimppuun ja jos on jotain altistavia asioista usein hyssytellään eikä kaikkea aina kerrota. Niin kurjaa kun se onkin, että jonkun täytyy aina olla se ns ´koekaniini´, jolle tapahtuu jotain ja sen jälkeen vasta opitaan. Minäkin oon tuon piikin ottanut ja uskon kuitenkin, ettei siitä tule mitään ongelmia. Ainakin toivotaan parasta. Kaikessa elämässä on ikävä kyllä riskinsä, mutta näillä mennään[;)]

Hehei illil just aattelinkin että missäs lymyät, kun ei oo kuulunut[:D]
 
Hei illil pistelin tonne tre puolelle viestiä. Meillä pinnasänky on petin vieressä et ei oo pitkää matkaa nousta. Oon kuullut että jotkut tekee ns. lisäpetin omaan sänkyynsä pinnasängystä, jos on semmonen sänky mistä saa laidan laskettua. Niin pinnasänky vaan oman sängyn viereen ja laita alas, niin vähän niinku nukkuis samassa sängyssä. Ja on kuulemma siitä sit kätsy imettää. Voi loistojuttu että pääsitte jo koiruuden kanssa sinne uuteen kotiin[:)]
 
Ihanaa kuulla että muillakaan ei aina parisuhde kukoista ja muidenkin miehet joskus täysin ymmärtämättömiä idiootteja [:D] Meilläkin suurimmaksi osaksi tosi ihanaa ja rakkautta oikein tulvii ovista ja ikkunoista, mutta kuten anelse sanoi, sitten kun räjähtää niin räjähtää kunnolla! [;)] Tänään mies itse oikein ehdotti että haluaa olla enemmän avuksi kotitöissä yms.. [:)] (Vaikka mä yleensä mielummin hoidan itse ne hommat [:D])

Lumia83: Me ollaan kans pohdiskeltu et pitäiskö jättää noi valmennukset väliin. Mies melko ujon puoleinen niin häntä ahdistaa jo ajatuskin että pitäisi siellä ihan avoimesti vieraiden ihmisten kanssa keskustella täysin luontevasti raskaudesta, joka ei ehkä noille miehille ole niin helppo aihe.. [;)] Samanlainen olen kyllä ehkä itsekin. Ja musta tuntuu että kun tosi tilanne tulee ja synnyttämään lähdetään, niin ei paljon mieleen tule ne asiat mitä siellä valmennuksessa on puhuttu. Uskoisin että kaikki menee omalla painollaan.

lootus: Mä oon kyllä ihan pihalla noista valmennusjutuista, mutta niinkuin tossa sanoin niin voi olla että jätetään välistä kokonaan. Meillä ei ainakaan omassa neuvolassa ole mitään, kourulan neuvolassa olisi jo 9.2 joku perhevalmennus mutta ota noista sitten selvä....[>:] Kiva kuulla että neuvolalääkärissä kaikki hyvin [:)]

Marilyn84: Hitto, mä unohdin kokonaan kysyä viime viikolla neuvolasta tosta b-streptokokin testauksesta! Outoa kyllä jos sun lääkäri sitä tärkeänä pitänyt, kun sillä voi olla niin vakavia seurauksia kuitenkin. Pitääkin muistaa ensi kerralla kysyä asiasta. Tosi kurjaa toi sun sukulaispojan sairastuminen. Tuntuu aina niin pahalta kun pienet ihmiset joutuvat kärsimään [:(] Mäkään en oo kyllä kuullutkaan koko asiasta, esim. mun isällä on nivelreuma, eikä kukaan rokotetta ottaessa maininnut että se helpommin laukaisee noita autoimmuunisairauksia.








 
Hmm, eipä ole mitään neuvolassa mainittu noista valmennuksista.. [:-] Pitääkin tiistaina sitten th:lta kysäistä, aika outoa olettaa meidän "tietävän" näistä asioista ilman kertomista! [>:]

Marilyn: Kurjaa, että sukulaispoikasi joutui kärsimään rokotteesta noin paljon.. [:(] Sen takia mie en sitä ottanutkaan, koska se kuitenkin heikentää omaa immuniteettia, eikä sellaisessa ole järkeä. Nykyään liikaa luotetaan kaiken maailman piikkeihin, se vain tuppaa kostautumaan sitten jollakin tavalla.

Rupesikin nyt kunnolla mietyttämään tuo valmennushomma.. Mielelläni sinne kuitenkin menisin, kaikkeen vaan mihin pääsee niin menee aikakin nopeammin! [:D] Tai sitten jos ei valmennukseen pääse, niin ainakin tärkeintä on synnärin tutustumiskäynti, sitä ei parane sitten missata. [:)]

Vaunut olivat saapuneet Matkahuoltoon, voisi heti hakea kun vain saadaan kyyti! ?
 
helou helou. mulla todettiin se streptokokki. neuvolassa sanottiin et sitä ei oteta mut sitte ku kävin siellä äippäpolilla sen raskausajan diabeteksen takia nii synnytyslääkäri otti sen ja sehän oliki sit positiivinen ja se täti puhelimessa sano et se ei oo kuulemma vaarallinen ku saan synnytyksen yhteydessä jotain antibioottia, mutta sano kuiten et se on todella yleinen. no mulla tietty alko sitte mietityttää et miks ihmeessä ne ei testaa sitä kaikilta odottavilta jos se kerta on todella yleinen.
meilläki sais mies kyllä tehä kotitöitä vähän enempi ku tuntuu et ite ei taivu enää nostelee just niitä miehen likasia sukkia tai muuta sen ryysyä lattialta tai vois edes joskus tiskata mut tuntuu et se kuuluu ihan johonki muuhun uskontoryhmään ku minä et kaikki kotityöt kuuluu naiselle[:D] tää on melkeinpä ainut asia rahan lisäks mistä tapellaan. raha asiat meillä vähä huonolla mallilla tän mun saikun takia ku tipuin sille kelan sairauspäivärahalle jota sain vaan 400 euroa..(käsitin aluks et ois 50-70 prosenttia omista tuloista) ei siinä onhan mun miehelläki ihan säännölliset tulot mut ku ollaan tietty totuttu et on kahet säännölliset ja suht hyvät tulot nii tuntuu et rahat loppuu saman tien ku tuleeki tilille vaikka ei muuta maksa ku laskut..
ens viikolla onneks pääsee taas kokeilee miltä se työnteko maistuu..harmittaa vaan pirusti ku pistivät näin pitkälle saikulle ja sit ku pitäs alottaa työt nii sitä ei voi alottaa mitenkää pehmeästi nii saa nähä kuin se sit alkaa supistella..sit ois enää viis viikkoa nii alkais äippäloma joten ajattelin kokeilla jos vaikka hampaat irvessä vetäis sen ajan ettei tarvii kotona istuskella.
sellasta kuulkaas mammat vielä et millasia äitiysrahoja te saatte aluks ku eikö se laske jossain vaiheessa..mua hirvittää et jos se on tyyliin just jotai 400 et miten sitä pärjää???
 
Hei, täällä yks yökukkuja, nyt ei vaan jostain syystä huvita mennä nukkumaan. Tosi ikävää Marilyn, että sun serkun lapsi sairastui[:(]. Jotakin tuon tyyppistä ikävää minä aavistelinkin sen sikapiikin aiheuttavan, enkä sen vuoksi ottanut sitä itsekään. Rasittavaa vaan, kun jotkut alkavat paatostamaan, että "kyllä sinun ehdottomasti kannattaa ottaa se piikki". Eiköhän se oo jokaisen oma asia ottaako sen vai eikö ota, ja miten eräät voivat niin voimakkaasti sitä komentaa ottamaan, kun ei sen rokotteen vaikutuksia tiedetä varmaksi. Minua henk.koht. pelottaa enemmän se rokote kuin itse virus. Noh eipä tästä sen enempää...

Harmi että sussukka sinulla todettiin streptokokki, onneksi se ei kai ole kovin vaarallinen. Äitiysraha on mulla mahtavasti tyyliin 22 euroa/päivässä niin että kiva..kun oon ollut työttömänä eli saanut tosi vähän kelalta rahaa muutenkin niin nyt sitten saan sen vuoksi vähän myös äitiyspäivärahaa..Tääkin on niin tyhmää että sellaisen henkilön jolla olis tosi hyvät tulot niin hän myös saa sitten tosi paljon äitiyspäivärahaa. Toisin sanoen köyhempien lapsia rangaistaan tavallaan...

Vähän valittamisen makua näissä mun jutuissa.[;)] Tapahtui tänään jotain positiivistakin: Olin tosiaan huolissani vauvasta kun se ei ollut pitkään aikaan liikuskellut, joten soitin neuvolaan. Neuvolassa täti otti yllätyksekseni asian vakavasti käski syödä makeaa, mennä makoilemaan, tökkiä vatsaa ja puolen tunnin sisällä pitäisi tuntua väh.5 liikettä. Hoitaja antoi mulle myös ajan että voidaan kuunnella niitä sydänääniä, jos haluan. Kävin sitten siellä neuvolassa ja kaikki oli kunnossa. Vauva oli vaan sellaisessa asennossa että minä en tuntenut potkuja, myös istukka voi vaimentaa liikettä, kun se mulla tais olla tuossa etuseinämässä. Vauvahan sitten tänäiltana vilkastu aivan täysin, että elähän mamma turhaan huolestu, potkiskeli niin kovasti että iskäkin jo huomasi sen villiintyneen täysin[:D].
 
Heipp mamit!

Me saatiin miehen kanssa eilen mietittyä jopa synnytysasentoja ja sairaalakassia, lupaavaa[:D]Yllätyin oikeen miehen tiedoista, kun mä tuskailin, ettö missähän asennossa pitäis, niin se vastas, että sittenhän sä vasta näet että mikä tuntuu hyvältä sillä hetkellä ja mikä tilanne on. Sit se myös sano, että voithan sä sit vaihtaa asentoa välillä ja mä olin sillee että ai niinkin voi tehdä[:D]Hurraaa

Just tossa eilen illalla tulostin iltaluettavaksi tuolta tammikuisten puolelta synnytyskokemuksia ja oli kyllä kaikkea laidasta laitaan. Pupu ei silti mennyt pöksyihin, mutta kyllä se vissiin silti aika saatanasti sattuu. No ajattelen niin, että se on vaan fyysistä kipua ja fyysisen kivun saa aina hoidettua. Pahempaa olis henkinen kipu.

sussukka_ sun miehes kuuluu varmaan tähän 2010 luvun uuteen uskontoryhmään ´naiset hoitaa kotia vaikka pää kainalossa´, siinä on myös mun mieheni ja varmaan muutama muukin. Joo se on uusin villitys[:D]

Äitiysrahasta: mulle maksaa työnantaja 72 päivää täyttää palkkaa ja sitten saan kelasta viimoset 33 päivää palkkaa vastaavaa rahaa (ainakin pitäis). KK palkka on jotain 1800e. Vanhempainraha on sit vissiin niistä tuloista joku prosentti eli sit laskee kyllä hieman. Mulla kävi sinänsä tosi hyvä säkä ja ajotus tän raskauded suhteen, kun vuonna 2008 vielä opiskelin ja nykyisessä työpaikassa aloitin marraskuussa 2008 eli siellä tullut oltua jo 1v 2kk. Pystyin siis hakeen äippärahoja viimesen kuuden kuukauden tulojen perusteella, kun muuten ne olis laskenut ne tuolta opiskeluajoilta. On kyllä joo kurjaa, että tulojen perusteella lasketaan, kuinka paljon odottava äiti saa rahaa ja just sitä että kuinka paljon sillä rahalla saa. No mutta meillä onneksi näin päin, koska mies työttömänä ainakin vielä, niin joudun käytännössä perheen elättään tosta palkasta. Oliskin ihanaa kun mies tienais kunnolla, niin pystyis tilanteesta ehkä nauttiinkin. Niin piti kuitenkin nostaa hattua suomen järjestelmälle, että on kuitenkin se minimimäärä mihin jokainen äiti on oikeutettu, eipä ole näin monessa maassa.

Mipsu ihanaa että teillä on iskän ja äitin iloksi järjestetty kunnon jumppashow. Tietää nyt varmasti, että kaikki on kunnossa[:)]

illil elä siitä rokotteesta huoli. Elämä on pullollaan riskejä ja kaikki menee hienosti. Pieni prosentti joutuu aina kärsimään, myös ihan tavallisten lääkkeidenkin sivuvaikutuksista. Suurimmaksi osaksi lääkkeistäkin on kuitenkin hyötyä. Ilman rokotuksia influenssa olis täällä edelleen tekemässä tuhojaan. Hienoa on toki, että osa selvisi ilman tartuntaa, mutta jos mä olisin sen sairastanut, niin olis sitä varmaan siltikin miettinyt, että mitä jälkiä se jätti. Sitäkään kun ei tiedä. Meillähän oli työpaikalla sitä. No mutta mielipiteitähän tässä asiassa riittää onneksi maailman tappiin saakka[:D]

Unet on kyllä ollut aivan sairaita viime aikoina ja sit kun herää, niin todenmukaisia. Toi voi olla enneuni, seuraava on tyttö[:D]

Hei onko moni pitämässä/järjestetäänkö teille baby shower kutsuja?
Mulla ei ollut hajuakaan mitkä ne suurinpiirtein on, mutta kun mun paras kaveri on semmonen hössöttäjä ja järjestäjä, niin se halus nyt sitten järkätä. Mulla on 13.2. Kaippa tuo on ihan hauskaa ja näkee ainakin rakkaimpia ystäviään. Ja sit saa vaan höpistä vauvajuttuja. Meidän mutsikin tulee[:D][:D][:D]
 
Minäkin kävin lukemassa noita tammikuisten synnytyskokemuksia. Kiitos anelse vinkistä, minä kun en tajunnutkaan, että sieltähän niitä tuoreita kokemuksia voi käydä lukemassa[;)]. Onhan tuo alkanut mietityytämään tuo synnyttäminen..että onko se tosiaan niin kamalaa. Jokaisellahan tuo tuntuu olevan erilainen kokemus...siskokin sanoi ettei kannata liikaa ajtella etukäteen, se menee sitten omalla painollaan.
 
Voi apua[&:]Tulin just kaupoilta. Imetysliivejä yritin epätoivosesti etsiä, mutta 85D:kin oli liian pieni ja siihen loppui hennesin kokotarjonta. Oon luonnostaankin isorintanen, mutta uskomatonta, että ne vielä siitäkin voi paisua. Mä oon yhtä tissiä kohta ja pahempaa on varmaan vielä luvassa. Voi kun olisin niin onnellinen pienistä tisseistä, mutta ei mahda mitään. Onko muilla rintsikka ongelmia tullut?Pitäis varmaan mennä johonkin erikoisliikkeeseen ja maksaa ittensä kipeeksi. Sitä paitsi normirintaisille kaikki vaatteekin sopii paremmin, mie näytän ihan matamilta[:(]Kriisi menossa[:D]

Joo apua toiseksi[:D]Ollaan menossa tänään kylpylään ja tajusin aamulla, että mitkään bikinien yläosat ei mee enää päälle, jos ei halua nännejään vilautella papoille ja mummuille siellä. No suuntasin sitten etsiin uikkaria ja ainoa mikä löyty oli kappahlin xl mallistosta kokoa 48!!!!!Uskomatonta mutta totta. Oon normisti kokoa 38. Joo  kyllä oli mammalla nielemistä, mutta oli pakko ostaa. Se oli ainoo mihin sai mahan ja tissit säädyllisesti tupattua[:D][:D][:D]Voi näitä kropan muutoksia. No huumorilla selviää, muu ei auta.

Kamerankin sain tänään vihdosta viimein ostettua, että jos lähtö tulee yllättäen, niin onpahan se sitten ainakin. Jos sillä sais parempia masukuviakin, ja masu vaikka isonisi kameran myötä[;)]

Hyvää viikonloppua kaikille mammoille!!!!
 
Anelse kyseli babyshowereista, niin miulle halus kaverit sellaiset järkätä, johan he rupesivat niitä suunnittelemaan jo silloin kun raskaudestani kerroin.[;)] Järkätään kutsut nyyttäri idealla, että kaikki tuo jotai ruokaa. Ei sinne kyllä mitään erikoista ohjelmaa tule, lahjojakaan en olisi oikein huolinut, mutta haluavat kuulemma jotain vauvalle tuoda. Hyvä seura ja hyvä ruoka riittää minulle! [:D] 5.3 pitäisi nuo kemut olla täällä[:)] Kaipa se ihan mukavaa on, mies jo ilmoitti postuvansa kotoa siksi aikaa, ylläri[;)]. Kävin lueskelemassa jopa mitä kaikkea toisilla babyshowerkutsuilla on ollut ohjelmaa, mut ei ne jotenkin sopineet meidän tyyliin, niin lähinnä niistä tulee sellainen illanvietto kaveriporukalla.. [:)] Jollain keskustelupalstoillahan nuo juhlat on haukuttu ihan lyttyyn, kun ei pitäisi kuulemma mitään Amerikkalaisia vaikutteita tuoda Suomeen.[&:] Kävin joitain keskusteluja lukemassa ja rupesi vaan itseään ärsyttämään.. Mielestäni lähinnä hassua, kun jotkut ottavat sen niin itseensä, jos sellaisia toiset haluavat järkätä. (anteeksi tosiaan jos joku täälläkin palstalla on noita juhlia vastaan todella syvästi, mielipiteitähän saa toki olla, sitä en tarkoittanut).. En vain ymmärrä mitä pahaa voi olla uuden tulokkaan juhlistamisessa kavereiden ja läheisten kanssa. Toki vieläkin voi sattua mitä vaan vauvalle tms., ettei kaikki menekään hyvin, mutta niinhän voi tapahtua milloin vaan elämässä, ikinä ei voi tietää mitä uusi päivä tuo mukanaan.. [:-] mutta jooh, rupee menemään asian vierestä, joten koitetaas palata aiheeseen.. [:)]

Oletteko muuten huomanneet lemmikkienne käytöksessä muutoksia raskauden myötä? Meillä on kahdelle kissalle tullut ihme halu tunkea aina miun vatsan päälle nukkumaan. Ennen nuo tuskin ikinä nukkuivat sylissä, ja jos nukkuivat niin jalkojen päällä.. Toinen kissoista on vielä melko iso kokoinen kolli, joten on todella huvittavaa kun se yrittää tunkea itseään mahan päälle nukkumaan..[;)] Yksi kissa taas on selkeästi muuttunut yhä enemmän huomionkipeäksi, lähes heti alkaa hirveä mekkala ja mouruaminen kun joku muu kissoista on sylissäni ja toki heti kun sylissäni oleva kissa lähtee pois sylistäni, tulee tämä mourunnut kissa pikaisesti syliini viemään toisen paikan[:-] Ihme otuksia![:D]

Itsekin tuossa eilen tein hieman listaa, että mitä kaikkea sairaalakassiin pitäisi pakata. Kävin muilla palsoilla hiukan ottamassa ideoita listaani. En tosin ajatellut kassia pakata vasta kun mammaloman alettua, mutta voihan lista aina olla jo valmiina, jos vaikka tuleekin joku yllätys että lähtö tulisikin aiemmin kuin luulisi.. Vielä pitäisi tehdä pieni lista vauvan tarvikkeista mitä pakkaan sairaalaan mukaan. Kyllä kohta on taas listaa listan perään [;)] Onneksi en ollut ainoa listojen tekijä täällä![:D]

Parisuhteesta täällä oli myös jonkin verran ollut keskustelua. Meillä mie olen se räiskyvämpi ja tempperamenttisempi luonne. Mies on joskus sanonutkin, että jos jotain haluaisi minussa muuttaa, se olisi minun äkkipikaisuus[;)] Luultavastikin juuri sen takia, kun ehdin tulistua jo ennenkuin ajattelen asian ihan loppuun asti. Tosin olen myös todella lyhyt vihainen, eli laannun hetkessä, kun taas mies pystyy vihoittelemaan tuntikausia.[:)] Mutta on nuo miehet kyllä välillä sellaisia tolvanoita! Kotitöissä meillä ei paljoakaan kinaa synny, kun mies on todella ahkera niiden suhteen, tiskaus etenkin on hänen hommiaan yleensä.  Se tosin sen takia, kun mies ei suostu antamaan periksi tiskikoneen hankinnalle, niin saapa sitten itse toimia koneena![;)]

Vauva liikkuu todella paljon masussa. Mieskin päässyt enemmän tutustumaan sen muljahteluihin, kun on liikkeet muuttuneet selkeämmiksi. Vauvan sydänääniäkin mies aina silloin tällöin yrittää kuunnella. On mukavaa, kun mieskin yrittää ottaa kontaktia vauvaan nyt enemmän. Joskus kun sanoin miehelle, että 'Taas tuo pikkuinen oikein voimalla potkii kylkeen'.. niin mies rupesi heti vauvalle kovasti selittämään siitä ettei äitiä saisi koko ajan mukiloida, kun tulee mamman kylki kipeäksi[;)]

Jokohan täs ois taas ollut selostusta, hieman asiaa ja paljon asian vierestä[:D] Nyt sohvalle päikkäreille, ei oo nää 04:00 herätykset minuu varten![&:]
 
Hei vaan taas kaikille!

Kauheen laiskasti tulee kirjoiteltua vaik asiaaki kai olis(tai ainaki valitettavaa[:D]), luettua tulee sit ahkerammin. Kävin tuos itekki lukeen noita synnytystarinoita tammikuisista ja kyllähän tuo synnytys on alkanu pyöriin mielessä jatkuvasti. Viel on suhteellisen luottavainen olo mut välillä tulee aivan hajoamisen hetkiä ku aattelen et kuinka kipeetä se käy ja repeääkö mulla yheksi aukoksi koko alakerta...ja muita kauhuskenaarioita [:D]  toivotaan kuites ettei. Aika avoimin mielin oon kyl kohtaamassa synnytyksen, enkä lähe sanomaan etten lääkkeitä yms ottais. Ku ei tiiä yhtään mitä odottaa. Todennäkösesti otan jokaisen lääkkeen mitä mahollista[:D]

Tuntuu et tekemistä ois viel niin kauheesti ja energiaa mulla ei riittäs mihinkään. Oon kyl viime viikot ollu aivan onneton flegumato, joka vaan nukkuis koko ajan, eikä mitään sais aikaseksi. Kohtahan täs kyl viime hetken paniikki alkaa painaan päälle ja pakko alkaa hommiin. Oon kovasti ootellu sitä pesänrakennusviettiä ja lisäenergiaa, et sais kunnon siivous ja järkkäysspurtin, mut eipä oo vaan viel täällä näkyny[;)]

9 viikkoa h-hetkeen ja olo alkaa oleen jo aika sen mukanen. Pukeminen ja liikkuminen on jo hankalaa, yhtä ähinää ja supistelua. Yöt nukun tosi huonosti ku kädet puutuu ja asennon löytäminen on vaikeeta. Oisin kuulemma alkanu kuorsaamaanki?!?[:D] ihme huhuja. Pissatulehdusta hoitelen nyt antibiooteilla, ne onneks tohon mun pissalla ramppaamiseen vähän autto, mut supisteluun ei kyl. Neuvolantäti kyl sanoki et tässä vaiheessa ne supparit voi jo hyvinki alkaa lisääntyyn ja oleen kivuliaitaki.

Kauheesti oli asiaa mut mitään ei nyt muistu?! pitänee tulla takas ku mieleen muistuu. Neuvola-ajat mulla varattiin jo 23.3 asti ja LA on 2.4. Nyt on jo kahen viikon välein ja sit kuukauden päästä jo viikon välein. Aika paljon ootan jo tota 36vkolla olevaa neuvolalääkäriä ja ilmeisesti synnytysarviota? minkä kokonen vauva on ja onko raivotarjonnas vai perätilas yms... mahan liikeistä olettasin et toukka viihtyy jo aika paljon pää alaspäin mut ei oo kyl viel kiinnittyny. Hui ku alkaa jännittään ku tämmösiä puhuu [:D] pakko lähtä keksimään jotaki muuta ajateltavaa, ilosia ajatuksia, halinalleja ja my little ponyja...
 
Heips taas ja hyvää alkavaa viikonloppua!

äitiyspäivärahasta: Mä saan sen minimin eli 22,04€/pvä. Eihän se paljon ole mutta onneksi siihen saa vielä lapsilisän päälle. Ja tähänkin asti pienemmällä tultu toimeen niin eiköhän tästä eteenpäinkin Ja meillä nuo isovanhemmat ovat niin innoissaan että tavaraa tulee ovista ja ikkunoista ihan pyytämättäkin. sussukka_ mietti että pieneneekö tuo äitiyspväraha jossain vaiheessa, niin mulla pysyy koko ajan samana niin kauan kuin sitä maksetaan, ja kun muuttuu vanhempainrahaksi 105:n arkipäivän jälkeen niin summa on edelleen tuo 22,04€/pvä. En sitten tiedä miten muilla?

vauvakutsuista: Musta kuulostaa ihan kivalta ajatukselta, ei ehkä ihan niin suuren maailman tyyliin kuin amerikkalaisissa leffoissa, mutta mukavat illan-istujaiset hyvien ystävien ja ruuan kera niin mikä ettei? Ei ole ollut puhetta että kukaan olisi niitä mulle järjestämässä, mutta ajattelin että voisin itse kutsua kaverit koolle vielä ennenkuin tuo poitsu putkahtaa maailmaan, sitten kun aikaa on kuitenkin vähemmän ystäville, ainakin alkuun.

anelselle tissiasiaa [:D] Mulla taas on aina ollut pienet tissit, joten tää raskauden mukanaan tuoma "pullahdus" on ollut ihan tervetullut, ja nykyäänkin tuo koko tosiaan on 75B ettei missään päätähuimaavissa lukemissa mennä vieläkään [;)] Toisaalta tähän mun reilu 150cm kroppaan saattaisi näyttää melko hassulta jotkut järkyn kokoiset melonit [:D] En oo imetysliivejä vielä edes käynyt katselemassa, kohta kai olisi jo aika..

Riida: Meillä myös mies on nyt tosi ahkerasti joka ilta tunnustellut masua ja jutellutkin vaaville, on se jotenkin niin ihana näky. Ja välillä jos yritän tökkiä mahaa hieman että saisin sinne jotain liikettä aikaiseksi, niin mies heti sanomassa että älä töki sitä, anna toisen nukkua [:)]




 
Äitiysrahasta: Mulla ainakin pienenee sit, kun vaihtuu vanhempainrahaksi, vai mikä se nyt olikaan. Sit niissä oli niitä, että ekat päivät tulee jotain korotettua ja sit pienenee. En mä oo niitä kauheen tarkasti jaksanu opetella. Hyvä, jos jotain saa.[:D] Kyllä sitä toimeen tulee.

Vauvakutsuista: Ihan suoraan myönnettynä, olen kiitollinen, ettei mun kaverit halua sellaisia kukaan järjestää. Yhtään en kaipaa, kun oon nykyään niin paljon pahalla päällä [;)] ja väsynytkin tyyliin aina. Mielummin olen kotona rauhassa ukon kanssa ilman mitään härpäkkeitä.

Riida: Meillä mies ottaa vauvaan aktiivisesti kontaktia. Joka ilta haluaa pitää kättä mahan päällä, ja jos vaavi ei reagoi, tönäisee varovasti, että tuntee liikkeitä. Sydänäänet mahan läpi kuului joskus viikolla 29-30 ensimmäistä kertaa.

Anelse: On täälläkin tissit kasvanut. Itsellä ollut B:n kuppi, mutta nykyään paremmin käy C. Meille neuvolassa ainakin sanottiin imetysliiveistä, että ei kannata kauheen aikaisin ostaa, kun tissit kasvaa vielä sitten, kun maito sinne oikeesti nousee, usein vasta synnytyksen jälkeen.

Elviira82: Ihan kun olisit minun tilanteesta kirjoittanut. Aivan samat ajatukset. Yöt on katkonaisia, olo on kuin norsulla posliinikaupassa ja sängyssä kyljen kääntö saa itsensä tuntemaan saimaan norpaksi tai maitovalaaksi kuivalla maalla. Kamala ähinä ja puhina, mutta asento ei tunnu vaihtuvan. Kädet puutuu myös helposti. Väsymys on mulla nyt helpottanut siten, etten tarvii enää päikkäreitä, mutta tekemiset on päivän aikana on minimissä.
 
Hellou mammat!

Pitää varmaan itekki käydä kattomassa tammikuisten puolella, että millaisia synnytyskokemuksia siellä on... jos uskallan:/ Eilen oli ainakin Sairaala-sarjassa suht helpon näköinen synnytys ja vieläpä kaksoset sieltä pullahti. Ihan nauratti, kun katoin sitä... Ekan kohdalla äiti ei edes äännähtäny ja tokanki (vaikka oli vähä vaikeempi tuleen ulos) jälkeen äiti rupes vaan napsiin heti digikameralla kuvia juuri syntyneistä vauvoista. Hah haa... eli ei se synnyttäminen sit aivan kaameeta ole välttämättä. Pitääköhän sitä itekki ottaa heti digikamera käteen, kun alkaa ponnistusvaihe[:D]

Mullakin on äitiysrahan ja vanhempainrahan määrä sama. Saan sitä 55,46 e/pvä (kela ilmoittaa summan varmaan bruttona eli tosta vielä verot pois vai oonko tajunnu oikein?). En myöskään tajua sitä, että miksi tosi hyvin tienaavat äidit saavat paljon enemmän rahallista tukea kuin esim. työttömät tai muuten köyhemmät. Eikö juuri työtön tai köyhä tarvitsi enemmän tukea kuin rikas..? Tottakai jokainen on tavallaan oman onnensa seppä ja menestyksekkään uran eteen raataneet varmasti ansaitsevat palkkion kovasta ahertamisesta, mutta aina se ei ole itsestä kiinni onko hyvät vai huonot tulot. Suomessa on luojan kiitos edes jonkinlainen sosiaaliturvajärjestelmä, mutta se saisi tukea rikkaiden sijaan enemmän köyhiä. Miksi tiukassa olevilla valtion verorahoilla rikastutetaan jo ennestään rikkaita ja köyhät saavat kärvistellä... en tajua[8|] Varmaan siksi, kun päätökset tekee rikkaat[&o]

sussukka_: onneksi sulta sentään otettiin se streptokokki b-koe! Nyt voit olla ainakin rauhallisin mielin, kun asia on tiedossa. Käsittämätöntä, miten simppeliin testiin pääsy voi olla niin vaikeaa. En tajua, jos sullekin on sanottu, että se on tosi yleinen ja silti sitä ei millään tuumata testata. Pitääköhän sitä aina olla sitten diabetes tai jotain häikkää, että testi otetaan... silti se saattaa löytyä äidiltä, vaikkei olisi mitään oireita.

Mipsu: On varmaan ihanan huojentunut olo, kun vauvelin "liikkumattomuus" selvisi. Sillä on tosiaan todella suuri merkitys, missä se istukka sijaitsee. Itellä kun on takaseinämässä, niin potkut tuntuu helpommin mahan pinnassa. Tosin kyllä täälläkin vauvelilla on välillä pitkiä rauhallisia jaksoja. Eilen oli kyllä kova liikeshow päällä koko päivän. Tällä viikolla mies onnistui kuulemaan pikkuisen sydänäänet vessapaperihylsyn avulla! Etsittiin pitkään sopivaa paikkaa ja lopulta onnistuttiin löytämään oikea kohta. En tajua miten se on mahdollista, mutta näköjään on... mies heilutti sormea sen mukaan, miten pikkuisen sydän löi, jotta pystyin vertaamaan omaan pulssiin. Kyllä se oli noin kaksi kertaa oma pulssi, joten ei mies mun pulssia kuullut vaan vauvan[:)] Hassua[:)]

anelse: mun täytyy myöntää, että mä en ole ikinä edes kuulu baby shower-kutsuista. Olisi varmaan kiva, jos itellekin joku innoissaan järkkäisi jotain vauvakutsuja tms. Musta niissä ei ole mitään tyhmää vaan päinvastoin. Mukavaa yhdessäoloa, syömistä, rupattelua ym. Mulla on vaan kaverit hajautunu niin sekavasti ympäri Suomea, etten taida vauvakutsuja saada:/ Mä olen kateellinen sulle tollaisesta rintavarustuksesta!!! Vaihdetaanko? [;)] Mulla on nimittäin 75 A-kokoa ja aika hitaasti ne näyttää kasvavan. Onhan ne vähän kasvaneet/turvonneet, mutta en ole vielä uusia liivejäkään joutunut hankkimaan[:(] Imetyksen jälkeen ne on varmaan sellaiset tyhjät pitkät nahkalaukut[:'(] Jee jee! Ostan varmaan vasta synnytyksen jälkeen ne imetysliivit, kun näkee sitten kunnolla, miten se maito nousee rintoihin ja vaikuttaa rintojen kokoon. Onkos muuten muilla mammoilla olleet rinnat raskauden aikana aristavat tai rintarauhasissa tuntunut kipeähköjä kohtia, vähän niinkuin siellä rinnan sisällä olisi mustelmia tms.? Mulla on molemmissa sellaisia aristavia pahkuroita - vähän niinkuin ennen menkkoja... onkohan se normaalia, että raskauden aikana rinnat kipeilee vähän samalla tavalla kuin menkkojen aikaan?

Nyt taidan ottaa Riidasta mallia ja rueta tekemään listaa sairaalakassin sisällöstä sun muusta...

Piristävää viikonloppua mammoille!!!
 
Moikkelis kaikille pitkästä aikaa!

Tässä on ollu niin paljon kaikenlaista ja mieli vähän allapäin etten ole jaksanut käydä kunnolla lukemassa saati kirjoittamassa.

Täällä on nyt sekä neuvolalääkäri että kätilöopiston istukkatutkimukset takana.
Neuvolalääkärissä oli kaikki ok. Vauva on raivotarjonnassa ja vahva syke 135-146. Paikat tiukasti kiinni ja ei pehmenemistä.
Itsellä painon nousu hidastunut ja alle kilo oli tullut enää edellisestä käynnistä eli n.390g/vko. Vaatetta oli kyllä taas ihan kiitettävästo päällä ja neukuthan ei noita lukuja vaivaudu grammaakaa pyöristämää, eli vähän vähemmän vielä todellisuudessa. Ekasta neuvolasta laskien tullu yht. 11kg.
verenpaine 105/73, koskaan ole varmaan noin korkea ollu Hemppa 112 ja sf mitta 26.

Tänään kättärillä vauvalle annettiin painoarvioksi 1.3 kg, kuulemma ihan vähän alle ja täsmälleen keskikäyrällä mennään.
Vauva on aktiivinen ja voi hyvin, pojalta edelleen näyttää heh.
Kiva oli käydä pikkuista ultrassa vilkaisemassa mut suurin osa ajasta meni toki itse asiaan eli lääkäri istukkaa katseli ja mittaili. Siinä huoneessa ei ollut sitä isoa screeniäkään vaan pää kenossa katselin ruutua vieressäni kun lääkäri tutki.
Ikävä kyllä se istukka ei ole hievahtanutkaan eli edelleen etuseinämästä kiertyy takaseinämään ja on synnytyskanavan edessä.
Sain uuden ajan 1kk päähän uusiin tutkimuksiin.
  Harmittaa kyllä vietävästi..En millään haluaisi suunniteltua leikkausta ilman mahdollisuuttakaan synnyttää normaalisti.
Mulla kun ei mitään synnytyspelkoja ole ainakaan vielä ilmennyt ja haluaisin kovasti päästä senkin tapahtuman kokemaan.
Meillä vielä se muutto edessä pari kk synnytyksen jälkeen niin mukavampi olis ilman leikattua mahaa.. Normisynnytyksestä palautuu nopeammin kun leikkauksesta luonnollisesti.
Ei auta kun odottaa ja katsoa mitä tässä tapahtuu ja mikä on tilanne kuukauden päästä. Sanoivat että istukan sijainnin takia voi tulla veristä vuotoa paljon herkemmin kuin yleensä ja jos kirkasta verta tulee niin pitää heti ottaa sinne kättärille yhteyttä.

Sokerirasituksessa kävin viime viikolla ihan siks et täällä sitä suositellaan kaikille.
Mikään ei antanu vinkkiä siihen et jotain vois olla..Pissa aina puhdas ym.
Mut kas vain, viimenen arvo ei laskenu tarpeeks ja diagnoosina lievä raskausajan diabetes[&:]
Alkuunsa ketutti ihan sairaan paljon ja edelleenkään en asiassa paljon valoa nää mutta olen ajatukseen jo tottunut.
Sehän tarkoittaa että ruuasta yms. saamani sokeri ei pilkkoudu ym. vaan kulkeutuu lapseeni ja muodostuu hänessä läskiksi, eli lapsi voi kasvaa liian isoksi ja hänenkin sokereitaan seurataan synnytyksen jälkeen.
Ei ole kiva vahtia syömisiään ja ottaa kotona kokeita..No mulla on aika terkan luo asian tiimoilta vasta 11.2 et siihen asti pelkällä ruokavaliolla.
Mun syömistottumukset on muutenkin sellaiset et syön pieniä annoksia useammin ja paljon hedelmiä ja kasviksia et sinällää suuria muutoksia ei tule. Kaikki herkut ja maistuvat jutut pitää vaan jättää pois ja vahtia muutenkin mitä mikin ruoka sisältää.
Täs ois tarpeeks stressiä ja huolta ilman tätäkin, mut niillä mennää mitä eteen tulee, eiks se niin mee.

Raskausoireista muuten niin selkäsärky on välillä aika huimaa...Vaikea olla mitenkään päin kun oikei yltyy.
Fysioterapiasta hain tuen lainaan mut se on tarkotettu vähän eri kohdan särkyyn kun missä mulla kipu on ja on vielä sen verran muhkeakin että näkyy vaatteiden alta ikävästi. Carriwellin tukivaatekkin jäänyt todella vähälle käytölle kun se painaa rakkoa niin että jo ennestään runsas vessassakäynti vaan lisääntyy[;)]
Raskausarpia ei ole vielä näkynyt mut onhan tässä vielä aikaa..[:D]

Tänään kirjoitin pitkän mailin VVO:lle liittyen tähän asuntojuttuun ja pakkomuuttoon rempan tieltä, josta meille ei tosiaan kerrottu muuttaessa. Kyselin vähän mikä on heidän vastuunsa asiassa ja miten ovat aikoneet tämän korvata ja asiat hoitaa.
Vastasyntyneen kanssa en aio kesäksi mihinkään sijaisasuntoon muuttaa laatikoiden keskelle asumaan ja sit taas myöhemmin takas tähän purkamaan kamoja vaan muutan sit kokonaan pois.
En usko että ukon kanssa enää samaan asuntoon muutan. Ei vaan ole sellaisia tuntemuksia enää et häneen rakastunut olisin, joten miksi yhdessäkään asua. Väkisin on turha yrittää. Ei jaksa enää.

Äitiyspakkausesta ja avustuksista. Tykkäsin pakkauksesta kovasti, ainoa joka ei ollu niiiiin ihana oli just se persikan värinen setti ja ehkä se keltaraidallinen body. Kaikki muu oli todella suloista ja tulee varmasti käytettyä.
Lipaston ostin mutta kasaamatta vielä, sit vasta rupeen pesemään vaatetta sinne kun on koossa.
Mulla tuo äitiysraha vaihtelee eri kausilla.
Alussa saan 56 arkipäivää 56,35 ja pomo tietty maksaa erotuksen täyteen palkkaan asti ekat 3kk. Sit tuki laskee 49arkipäiväks 42,27, tämän jälkeen 30 päivää 45,29 ja sit taas loppuaika tuota 42,27
Se miksi tuet nousee ja laskee koko ajan on epäselvää kyllä heh.
Hain äitiysrahaa viimesen 6kk mukaan mutta tulot eivät olleet nousseet 20% joten harmikseni tuet laskettiin 2008 verotuksen mukaan eikä tän hetkisen palkan, joka olis vähän suurempi joka vuotuisen yleiskorotuksen takia. Töissä olin toki kokonaan ton 2008 mut sillon olin vasta alottanu duunit vakkaripaikassani ja tulot oli minimissä.

Boobseista. Mulla oli C75 jo ennen raskautta ja en uskalla edes arvailla mitä on nyt..Paisuneet ovat kovasti ja jo ennestään raskaat rintani ovat tooosi raskaat. Kauhulla odotan sitä kun niihin vielä maito nousee.
Anelselle ja muille vinkkinä niin mulla on Triumphin strech cup liivit, jotka meneet koko raskauden ajan juuri tuon venyvän kupin takia. Maksoivat n.40€ ja ovat kyllä olleet joka pennin arvoiset. Halvemmaksi tulleet kun ostaa parin kk välein uudet normiliivit[;)] Ne siis tosiaan kasvaa/venyy rinnan mukana ja tuntuu miellyttäviltä päällä. Mulla ei oo kun noi yhdet ja ainoot mitkä päälle saan mut onneks kylppäris on sellai lämpöputki et illalla pessyt saa aamulla kuivana taas päälle[:D]

Nuha pääsi iskemään vaikka luulin jo pääseväni pelkällä viikon oireilulla mut paheni tuo kerpele kuitenkin. Kurkku on niin kipeä et huh huijaa ja huomenna ois töihin mentävä[X(]
Tänään siis vietin vapaapäivää, harmi vaan et lepo jäi vähiin kun aamulla oli aikainen herätys sen kättärille menon takia ja sit kotihommia hoidellu iltapäivän, ruokaa tehny ja siivoillu. Pienet torkut otin kyllä kun se on niin harvinaista et oikeasti vois keskellä päivää kellahtaa[:D]

Paljon muutakin asiaa ja kommentoitavaa varmasti olisi mut jospa tässä nyt tällä kertaa tarpeeki luettavaa heh.
Hyvää vkl kaikille muumeille!
 
Hah illil, voi sori kun repeilein tota sun tekstiä lukiessa[:D]. Piristystä tähänkin iltaan: "nännit ku pesuvadit", tuo kuvaa niin hyvin minunkin rintojani..mutta enpä oo jaksanu niitä pahemmin tuijotella, alkas vaan ahistaa. Mulla on nyt D-kuppi niin kuinka hemmetin isoksi ne vielä turpoaa?!..Noh imetyksen jälkeen ne kuulemani mukaan voi pienentyä, ainakin kaverilla hävis tissit melkeen kokonaan. Mua ei yhtään haittais jos ne tästä sitten pienenis, olkoot vaikka sitten semmoset lapaset. En oo vielä minäkään imetysliivejä ostanu, en tiiä mistä niitä löytys hyviä, kaveri tais sanoo että marketista. Varmaan ne kannattaa hankkia vähän myöhemmin.

Oon kuullut noista babyshowereista, sellaset pienimuotoiset illanistujaiset ois kivat..mut mullakin kaverit on ympäri Suomea niin ei taida kukaan niitä järkätä. Ainut toivo ois et äiti tai sisko järjestäis sellaset, mut ei ne taida jaksaa..eivätkä varmaan oo kuulleet sellaisista.

Tänne vatsan taputtelu ois ihan tervetullutta, mutta kukaan ei oo vielä tehny sitä[&o], eihän ne meinaa "muka huomata" edes mun masua. Synttäreilläkin kävin, jossa oli sukulaisia ym. muuta poppoota niin oli vähän vaivautunut olo, kun en tienny tietääkö ne mun raskaudesta, eivätkä puhuneet asiasta.. piti sitten "karjaista" tyyliin et : "Hei kattokaa mulla on vähän maha kasvanut!"[:D] Sitten vasta alkoivat kysellä kuulumisia. Miten teillä muilla Ootteko kertoneet "kaikille" (sukulaisille, tuttaville) raskaudesta vai onko tullut vastaavanlaisia tilanteita?

En illil minäkään haluais pakata mitään sairaalakassia, enkä mennä koko sairaalaan! Ahistaa..[:o]
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top