Täällä eka kirjoittaja, missä muut? :)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Katynen
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Hei!
Ilmoittaudunpa minäkin mukaan.. 
Olen 30-vuotias päijät-hämeestä. Viime viikolla, noin viikko ennen odotettua  menkkojen alkua minulle tuli alavatsakipuja, ja miehelle ihmettelinkin että kumman lyhyt kierto tulossa. Seuraavana päivänä aamupäivän aikana tuli hieman vuotoa, joka kuitenkin iltapäiväksi jo lakkasi. Menkkamaiset kivut edelleen jatkuivat ja seuraavana päivänä kipeytyivät rinnat. Toissapäivänä eli torstaina tein ensimmäisen raskaustestin, joka negatiivista näytti. Eilen päivällä testasin uudestaan ja tulos oli haalea plussa. Aamupissasta tänään sitten ihan selkeä plussa. Kuukautisten odotettu alkupäivä on siis vasta maanantaina, eli tosi alussa mennään vielä, ja jännittääkin että kuinkahan käy.. 
Emme ole yrittäneet lasta, vaan tämä on vahinko. Tervetullut sellainen kuitenkin, vaikka täytyy kyllä myöntää että jännittää kun meillä on vielä kohtuullisen tuore suhde, ja isännällä on aikasempia lapsiakin kaksi, alle 5-vuotiaita. Mutta tällä mennään mitä nyt on, itse olen hieman ennen vuodenvaihdetta vauvakuumeillutkin, mutta tosiaan olimme siis ajatelleet hieman myöhempää ajankohtaa. 
 
Hei vaan! Pakko osallistua tänne näin ensikertalaisena. Takana on kaksi kauan sitten epäonnistunutta koeputkihedelmöitystä aiemmasta suhteesta ja nyt saimme nykyisen mieheni kanssa ensimmäisellä clomifen-kierrolla positiivisen tuloksen. Olen aivan hämmennyksissä, ikää on jo 35-v ja olin jo ajatellut eläväni koko ikäni lapsettomana. Oireet vaihtelevat ja välillä en uskalla ollenkaan uskoa tämän olevan totta. Alkion kiinnittymisestä asti alkoi kuumeilu, päänsärky, rintojen turvous ja pissahätä. Nyt olo on normalisoitunut ja olen tietysti kauhuissani, onko juuri alkanut raskauskin loppunut. Täytynee tehdä digitesti huomenna tai maanantaina.. Onnea kaikille plussanneille! :)
 
Täällähän on jo populaa :)
Tuosta Vau-mittarista ja terkkareiden ennustuksista yms.: ne ei tunne epäsäännöllisyyksiä, kuten huomasin jo esikoisen kanssa. TIESIN olevani raskaana viikolla 2, vaikka terkkarin mielestä ne oli ovuulaatiokipuja eikä niin aikaisin voi olla ja blaablaa, mutta ultrat vahvisti sen, minkä jo tiesin. Mun kuukautiskierto on niin epäsäännöllinen, joskus 3 vk joskus 6vk, että laskin lasketun ajan hedelmöityksen mukaan, mikä oli helppoa, koska ei miehen kanssa enää tulla toimeen niin ei ole ollut kuin se yksi kerta koko kuussa :D Kyllä ne omat fiilikset on useimmiten oikeassa. Mulla ainakin on ovulaatio viikko kuukautisten ekasta päivästä vaikka kuinka kirjat ja terkkarit väittää, ettei voi olla ;)
Mutta siis, masennus ja raskaus ovat todellakin haastava yhdistelmä, mutta tieto sen mahdollisuudesta on jo pitkälti paras ehkäisy. Ne asiat, jotka viimeksi aiheutti masennusta, voi korjata ja estää toisella kerralla. Näin uskon. Ja toivon. En ole vielä jättänyt kokonaan lääkkeitä. Meillä ei ole vielä yhteinen verenkierto, joten jätän pikkuhiljaa. 20 mg enää päivässä. Parempi pehmeä lasku kuin uusiutuva masennus. Lääkkeiden käyttöä ei suositella ensimmäisen kolmanneksen aikana, mutta sen jälkeen tarvittaessa voi syödä. Parempi lääkkeet kuin masentunut äiti, sekä lapselle että äidille. Sen huomasin, koska itse en suostunut lääkkeitä aloittamaan loppuraskaudesta ja tässä nyt ollaan - avioliitto palasina, psykoterapia-asiakkaana, masennuslääkkeissä, yh-äitinä... Mutta onneksi minulla on maailman paras poika ja nyt olen järjestänyt tukiverkkoni kuntoon.
Kadsis, olen pahoillani äidistäsi. Kyllä se siitä tokenee. Jos on tottunut saamaan äidiltä tukea, on hyvin vaikea olla ilman sitä, tiedän kokemuksesta. Yritä jutella äitisi kanssa tästä ja jos hän ei ala lämpenemään, pidä etäällä kunnes mieli vaihtuu. Et varmasti tarvitse tuollaista elämääsi nyt. Se on äitisi ongelma, sinun kuuluu vain nauttia ja keskittyä olemaan itse äiti ja rakentaa elämäsi niin ettei masennus pääse uusiutumaan. Toivottavasti sinulla on rakastava ja ymmärtävä mies ja/tai ihania ystäviä ympärillä.
Ja sama kaikille muillekin. En tiennyt, kuinka tärkeää vertaistuki on ennen kuin itse sitä epätoivoisesti tarvitsin. Suosittelen etsimään asuinseudulta jonkun mammakerhon, jossa on samanaikaisesti raskaana olevia. Meillä on Oulussa Oulumasut, enkä selviäisi hengissä ilman heitä. Meidän kevätmasu12-ryhmässä on sellaiset 30 jäsentä ja tavataan 2 krt viikossa ja kirjoitellaan FB:ssä koko ajan. Kaikki eivät ehkä tarvitse yhtä paljon vertaistukea, mutta suosittelen kokeilemaan ja etsimään heidät jo nyt, koska kun se ihana ihme on käsivarsillasi, et ehkä näe enää muuta kunnes tarvitsisitkin jo apua.
Ei ole tarkoitus paasata :D Opin vain itse nämä asiat kantapään kautta, ja meidän mammajengin kautta olen kokenut kuinka ihmeellistä äitinä oleminen ja lapsen saaminen voikaan olla.
Minä sanoin nimittäin viikkoa ennen kuin olin raskaana, että joskus kahden vuoden päästä voisi miettiä lapsensaamista. Enkä ollut yhtään valmis. En ollut vauvakuumeinen, en kokenut olevani siinä tilanteessa, että voisin saada lapsen. Olimme tunteneet aviomieheni kanssa vasta 8 kk ja menty vauhdilla naimisiin ja olisin halunnut tutustua rauhassa. Eli niinkin mielenkiintoisista lähtökohdista voi päästä siihen, ettei voi kuvitella suurempaa onnea kuin olla äiti ja haluta vain monta monta lisää ;)
Tästähän tuli saaga, mutta kun tuo 11kk pitää huolen, etten ihan joka päivä ehdi täällä käymään.
Tsemppiä kaikille, toivottavasti kaikilla on siedettävä olo ja mieli korkealla :)
 
Ja tuosta neuvolajutusta vielä sen verran, että ensikertalaisille neuvola on aikaisemmin tai jos on jotain ongelmia. Mutta normaaleille uudelleensynnyttäjille ensineuvola on vasta vk 10 tienoilla, kun tämän pitäisi olla jo vanhaa kauraa ;)
Itse olen menossa yksityiselle varhaisultraan, siellä kela korvaa oman osansa, jos paikanpäällä maksaa.
Ei otettu sukupuolesta viimeksi selvää eikä oteta tästäkään. Olen supermalttamaton hötkyilijä, mutta raskauden suhteen aion pitää karkkipäivän vasta siellä synnytyssalissa :)
Ja kyllä, olen kertonut jo lähes kaikille :) Miten tällaisen salaisuuden voi pitää?!
 
Täällä kirjoitteleen 32-vuotias äiti Pohjois-Pohjanmaalta. Eilen illalla tein testin kun ei menkkoja kuulunut ja plussa tulla tupsahti. Nelisen kk ollaan miehen kanssa yritetty toista yhteistä saada alulle. Olin jo päättänyt että alan lajhduttamaan kun on kertynyt miltei 30 kiloa ylipainoa, mutta nyt saanee laihdutus jäädä toistaiseksi. 
Meillä perheeseen kuuluu 7- ja 2- vuotiaat ennestään. Itselle tämä on toinen raskaus. Ensi viikolla pitää soitella neuvolaan ja kysellä neuvoja kun en ole ihan varma raskauden kestosta. Edelliset kuukautiset olivat niukemmat ja paljon lyhyemmät kuin tavallisesti. Jännätään miten menee :)
 
Nyt muutaman päivän asiaa miettineenä alkaa ahdistus ja panikointi jo helpottaa. :)
Ensi viikolla pitäisi varmaan jo neuvola-aikaa soitella, nythän päiviä on kertynyt 4+6 jos olen oikein laskenut. Saa nähdä milloin neuvolaan sitten pääsee, uskoisin tässä tuppukylässä menevän jo lähemmäs 8 viikkoa.
Vielä ei mitään kummempia oireita ole ollut, mitä nyt hieman turvotusta ja rintojen aristusta. Paino sen sijaan on noussut nyt joulun aikaan himpun liikaa, joten liikuntaa saa lisätä vielä, ei nyt tässä vaiheessa saisi tämä raskaus painoa nostaa! Eli suklaat löytyy miun vatsalta... :P
Hyviä vointeja kaikille!
 
Kiva että tänne löytää koko ajan enemmän potukkaa! =)

Katselin huvikseni tuota lasketun ajan kalenteria, viimeisten kuukautisten perusteella. Näyttää siis että niin alussa ollaan kuin viikolla 4. Vähänlaisesti on minullakin noita oireita, rinnat ovat siis arat ellei jopa kipeät, ja pissalla täytyy käydä normaalia useammin. Pieniä alavatsakipuja myös on päivittäin, mutta ei siis jatkuvasti. Näin ensiodottajana mietin, että missähän vaiheessa sitä kannattaa neuvolaan soitella? 
Maanantaina täytyy varmaan soitella hammashoitolaan, kun viime viikolla kävin tarkastuksessa ja hammaslääkäri halusi otattaa leukaröntgenin. Aika varattiin tulevalle tiistaille, uskaltaakohan tuonne mennäkään? Lisäksi olen kahteen jalkaleikkaukseen jonossa, mitenhän niiden kanssa käy? Selvinnee varmaan soittamalla kirran polille, mitä mieltä ovat. Tai sinne nyt en ihan vielä taida soittaa, kun arvioitu leikkaukseenpääsyaika olisi vasta helmi-maaliskuussa, niin ehtiihän tässä katsella vielä mitä tapahtuu... 
Kovasti jännitän, jatkuuko tämä raskaus vai ei.. Omille läheisilleni "jouduin" jo kertomaan, kun olimme suunnitelleet syksylle koko porukalla etelänreissua, nyt näyttää siltä ettei päästä mukaan eikä siis ole suuria haluja maksaa varausmaksuja jotka ilmeisesti erääntyy ensi viikolla..

Tulipas pitkä viesti.. No, kohta on tästä lähdettävä viikon vapaiden jälkeen töihin. Kaikki hurjat kaksi päivää töitä ja sitten jo taas 3 päivän vapaa! Mukavaa sunnuntain jatkoa kaikille!
 
Täälläkin yksi plussaaja. Juuri äsken tein testin ja nätisti kaks vaaleenpunaista viivaa tuli heti :) Meillä on 4-vuotias tytär ja ollaan yritetty toista syyskuusta asti ja nyt tärppäs. Hirveesti pelottaa tuo taloudellinen tilanne, kun mies vielä opiskelee, mutta ainahan mä voin sit käydä töissä kääntymässä (jos pomo antaa luvan), että saadaan talous pysymään kondiksessa. Olen siis jo 27-vuotias ja jos tämä pysyy matkassa mukana, niin meidän laskujen mukaan on meidän viimeinen :) Olen ton laskurin mukaan viikoilla 3+6.

Etovaa oloa on koko ajan, rinnat on arat ja kaikki v*tuttaa, eli ihan normaalia settiä :D
 
puapru: Neuvolaan meilläpäin mennään ainakin ekan kerran n.8viikolla, sekä ekassa että tässä tokassa raskaudessa. Mä soittelin sinne heti positiivisen testin jälkeen ja varasin ajan, ne lähettää sieltä sit kaikennäkösiä lomakkeita jotka otetaan ekalle käynnille mukaan :) Ja tosta hammaslääkäristä, en usko et sulta röntgeniä otetaan kun raskaana olet, niin ainakin viime raskaudessa mulle sanottiin, ettei ota ollenkaan kun odottaa! :)
 
Täälläkin ilmoittautuu yksi plussannut. Viikoista en ihan ole selvillä, menkkojen mukaan syyskuun alussa olisi laskettuaika, mutta itse tunsin ovulaation 20.12, joten epäilen sitä syyskuun puoliväliä todennäköisemmäksi. Meillä ennestään esikoisena 1,5v tytär ja Pk-seudulla asutaan. :)
 
Hei vaan kaikki! Täälläki yks plussannut. 5.9 näillä näkymin laskettu aika. Olen 25v toisen odottaja, esikoinen on 1v4kk.
Vielä hiukkasen epäuskoinen olo kun oireita ei ole juurikaan,pientä etomista vain ja väsyä..2 positiivista testiä kuitenkin tehty niin kai se uskottava on :) Molemmat raskauden erittäin toivottuja,tämä kakkonen sai suht nopeaa alkunsa,esikoista sai odottaa pidempään ja yksi km:n tuli koettua ennen onnistunutta raskautta. Nyt koetan olla vähemmän hermoheikko kun edellisen raskauden kanssa..Positiivisin mielin :)

Yli viikon odotin tänne rekisteröitymistietoja ennenkun lopulta sain, seurailin taustalla siis vain teidän muiden kirjoittelua.
Onnea kaikille plussanneille!emoticon
 
Onpas meitä tänne tosiaan kertynyt mukavan paljon. :)
Se on hyvä niin saa vertaistukea. :)

Eilen tuli tosiaan itellä käytyä TYKS:ssä ultrassa ja siel ei näkyny ku pienepieni nestepussi vasta, hcg oli onneks noussu et se vissiin ainaki tarkottaa hyvää. Viikonpäästä pitäs taas mennä kontrolliin. Toivottavasti kaikki olis hyvin!

Onnea kaikille plussanneille, ollaan positiivisin mielin :)
 
Moi,
minäkin voisin ilmoittautua varovaisesti mukaan. Tänään tuli kaksi viivaa aamulla testiin. Toinen oli tosin aika haalea, mutta selvästi nähtävissä kumminkin. Mulla on takana tuulimunaraskaus viime kesältä, jossa hcg oli tässä vaiheessa vielä matalammalla, sain jotain hyvin heikkoa haamua näkyviin vasta 4+2. Mutta tänään piti alkaa vasta kuukautiset, joten mennään 4+0:ssa tällä hetkellä. Toivon, että parin päivän päästä tulee jo selvästi tummempi viiva!

Meillä on kaiken kaikkiaan yritystä takana 1 v ja 5 kk, kun lasketaan tuo tuulimuna ja siitä (fyysinen) palautuminenkin mukaan. Mutta nyt alkaa näyttää siltä että raskaudet ainakin alkavat, kun aikansa yrittelee. :) Ja ovispäivä oli 23.12. joten lasketuksi ajaksi tulisi meillä 15.9.2013, jos nyt raskaus tästä jatkuu.

Ja oon 30v ja mies 34v, Keski-Suomessa asutaan ja eka lapsi tulossa ja toinen raskaus menossa :)

Tsemppiä ja paljon onnea kaikille plussanneille! Jo se että plussan saa, on mahdottoman hieno asia.
 
Tervetuloa kaikki uudet kirjoittelijat! :) Ihana nähdä kuinka paljon meitä jo on. Eri ikäisiä, erilaisissa elämäntilanteissa, ensiodottajia ja uudelleensynnyttäjiä.

Kit-Kat: Kiitos sanoistasi. <3 Esikoisen kohdalla kävin muutamassa äiti-vauva -ryhmässä ja sain uusia ystäviä. Myös odotusaikanani minulla oli jaettavaa samassa tilassa/tilanteessa olevan ystäväni kanssa. Mies on tottakai tukenani ja ystävät ovat iloisia puolestani. Vaikka tukiverkostostani puuttukin oma äitini tällä kertaa, niin uskon pärjääväni myös näin. :) 

Imj: Nimimerkkisi kuulostaa tutulta. :) Et satu olemaan täältä myös "heinäkuiset 2011" -ryhmästä? Itse olin aiemmin nimimerkillä kaitlin. 
 
Moi kaikki! Ehkä tänne nyt uskaltautuu,vaikka viikkoja on vasta 5+4. Esikoispoika on 2v 7kk. Tuntuu etten muista mitään viime kerrasta! Aattelin soittaa neuvolaan huomenna, mutta katoinkin edellisestä neuvolakortista että sillon eka neuvola oli tosiaan vasta 8+4 viikolla. Mun on ihan pakko odottaa sydänäänten kuuntelu ja mieluusti vielä eka ultra ennenkun uskallan kertoa kellekään... Vaikka nyt päätin olla olematta niin hermoheikko kun viimeksi
 
Täällä yksi lisää.

Esikoista odotan, ikää 35 v. LA on 3.9.

Mitenkä ne suhtautuu neuvolassa, jos menee sinne näytille vasta joskus 12 viikon aikana - siis ekaa kertaa? Jos varaan kaikki ajat ultriin, lääkäriin ja muihin samalla kertaa? Lähettääkö ne pakosta postitse jotain kirjeitä kotiin? Kai niitä voi kieltää?

Mulle tuli menkkamaiset kivut (nippailuja, vihlomista jne.). Ekana päivänä tuumasin, että huomenna alkaa sitten menkat. Tokana päivänä ajattelin, että katsos huomenna alkaa. Kolmentena päivänä mietin, että nyt kyllä alkaa. Sitten viidentenä päivänä jo selailin netissä noita alkuraskauden oireita. Testin tein sitten viikon kipujen jälkeen. Rinnat ovat vähän turvonneet. Nyt on kivut menneet, hieman mahaa turvottaa. Tällä hetkellä tekee mieli oliiveja ja ranskalaisia - siis niin kuin koko ajan. Senkin olen huomannut, että syödä pitää säännöllisesti (mikä on minulle todella haastavaa), muuten tulee huono olo.

Kyllä tässä jo kaikenlaista miettii ja suunnittelee, mutta ajattelin, että parempi olla vielä "odottamatta" jos vaikka menee kesken tai on tuulimuna. Kenellekään en ole vielä kertonut (paitsi miehelle tietty).
 
No niin, soitin tänään aamusta sitten neuvolaan. Puhelimessa ollut täti oli alkuun sitä mieltä, että kyllä tuo hammas/leukaröntgen voidaan huomenna suorittaa, mutta kävi sitten ystävällisesti vielä röntgenhoitajalta kysymässä, ja sieltä tuli vastaukseksi sitten ei, ei oteta raskaanaolevalta. No, tämän jälkeen olen sitten koittanut saada puhelimen päähän jonkun sieltä hammashoitolasta, mutta ei ne vastaa.... 
Ensimmäinen neuvola-aikakin sovittiin jo nyt, helmikuun 4. päivä menen, eli juuri viikolle 8. Jännää! Tein varuiksi tänä aamuna muuten vielä testin, kun menkkojen olisi pitänyt tänään alkaa. Ja tosi selvä plussahan se on! Ajatuksissa jonkun verran pyörii mahdollisuus että menee kesken, mutta näitä ajatuksia on vissiin ollut teillä muillakin jotka vielä kovin varhaisessa vaiheessa? 
 
Tervetuloa kaikille uusille! :)

Mulla tuli kans epäilyttävä olo, kun sunnuntaina yhtäkkiä oireet lakkasi. Kahvi haisi normaalilta ja ei ollut enää etova olo..
Epävarmuutta riittää, vaikka kuinka haluisisi uskoa että kaikki menee hyvin. 
Varasin yksityiselle ajan varhaisultraan 16.1, silloin on 6+6. Vielä kun malttaisi siihen odottaa..

 
uusi ilmoittautuu =) kolmatta odotellaan...viikkoja 4+4. Oireita ei juurikaan ole...rinnat vähän kasvaneet ja palelee. siinä mun oireet...hieman pelottaa tää oireettomuus....
 
Sainpa siinä örkkitaudin, puolella perheellä se on jo ollutkin. Kävin työterveydessä hakeen saikkulappua ja sainkin heti kolme päivää saikkua kun kerroin olevani raskaana. Että nyt varmasti sitten tervehtyisin kunnolla ja muistutti ettei saa kuivua, ihan jo vauvankin takia.
Ja niinkuin muissakin raskauksissa, se kahvin haju on taas alkanut etomaan. Hajuaisti herkistyy äärimmilleen, haistoin nimittäin kotiin tullessa että mies on keittänyt kahvia, vaikken ollut ulko-ovea edes avannut! :O
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top