Täällä eka kirjoittaja, missä muut? :)

Heipsis kaikille!!

Täällä on myös yksi kaikkea uutta ihmettelevä 32v. naisihminen Turusta =) Odotamme siis ensimmäista, plussattiin jo 29.12. ja LA osuisi kaikkien laskelmien mukaan 4.9.2013 -ajoille. Meillä kävi hyvin yrittämisen kanssa, toisesta kierrosta lähti ja pieni ihminen sai alkunsa <3 Naimisiinmenoa on täälläkin pohdittu, kihloissa ollaan ja yhteisen asuntolainan myötä jo muutenkin sidotut yhteen, tosin aika kiire tulee häiden järjestämisen kanssa, jos vielä ennen viimeistä kolmannesta meinattais.. Katsellaan siis.

Vielä vuodenvaihteen korvilla ihmettelin, kun ei oireen oiretta missään ja luulin selviäväni helpollakin, käytiin ekassa neuvolassa jo RV 6+0, eikä silloinkaan ollut muuta kuin pienoista yökötystä joidenkin ruokien kohdalla, kunnes tuli 6+4 ja jäin jyrän alle. Jaksoin hädin tuskin kaksi päivää siitä töissä ja olen sen jälkeen ollut sairaslomalla. Nyt 8+1. Kadsis, olemme siis kohtalotovereita! Tää voimattomuus ja väsymys yhdistettynä jatkuvaan etomiseen on aivan hirveää, suurimmaksi osaksi pystyn vain makaamaan. Jatkuva nälkä on ihan mahdotonta, mut onneksi se pitää etomisesta huolimatta huolen ravitsemuksesta. Juoksen myös pissalla koko ajan. Vatsa on sekaisin ja närästää aika reilusti.. Täytyy silti sanoa, et pidän itseäni onnekkaana verrattuna niihin muutamiin ystäviini, jotka ovat oksentaneet itsensä osastolle tiputukseen - mä en sentään oksenna.

Joku kyseli petipuuhista: Tähän turvonneeseen, kipeään ja räytyneeseen varteen ei tungeta mitään, vaikka miten rakkaudella! =)

Täällä siis odotellaan toista kolmannesta enemmän kuin hartaasti! Voi kun pääsisi takaisin töihin ja normaaliin elämään kiinni! Alkaa tuo telkkarin tarjonta olla jo enemmänkin kun läpikäyty.. Kissa ihmettelee vieressä, et mitä se tuolla makaa, tuu leikkimään, mut nyt on kyllä sellaset tilanteet, et harkitsen tämänkin kirjoittamisesta taukoa ja lepohetkeä.

Joka paikassa kuulutetaan, et tähän aikaan pitäisi olla paljon tuota tunteiden heittelyä ja voimakkaita tunteita kaikenkaikkiaan. Jostain syystä (ehkä ei vaan jaksa) mä oon tosi rauhallinen. Oon yleensä aika helposti stressaaja ja huolehtija, mut nyt tuntuu, et antaa mennä vaan. Voihan se olla, et kun tää ylenpalttinen väsymys tästä hellittää, niin alkaa itkuhanat aueta.. Tosin oon kyllä muutenkin aika rauhallisin mielin, kun tuolla 6+5 kohdalla käytiin jo varhaisraskausultrassa. (Ja vaikka ei ollut mitään muuta syytä, kun että haluttiin nähdä onko siellä elämää, niin Kela-korvaus tuli!) Siellä se pieni katkarapu polskutteli ja sydän hakkasi villisti <3 Viikolla 11+0 on sitten toi kaupungin tarjoama eka ultra.

Onnea ja tsemppiä kovasti kaikille muillekin odottajille, on tää jännää aikaa!!
 
Tsemppiä sinne Syysunelmia!

Pystyn hyvin kuvittelemaan. Minulla on nyt onneksi ollut jo 3(!!!) lähes normaalioloista päivää, mutta 3 viikon makailun jälkeen on kyllä kunto huonontunut ihan hirveästi. Vinkkinä: Jos telkkari kylläsyttää, niin netissä voi katsoa vaikka mitä leffoja (varmaan laittomasta hys!). Varmaankin toi paha-olo ja väsymys vie myös kaikki tunteet. Ei mulla ainakaan ollut mitään tunnepurkauksia tai muutenkaan hehkeää. Sitä vain mietti, että mitä söis seuraavaksi, miten kestää etovaolo ja koska vois mennä nukkumaan.

Asiat voivat myös muuttua ihan koska vain. Niin minullekin kävi. Yksi aamu vain tuntui, että hei minähän olen siis aika normaali. Päässä oli seljennyt yön aikana ja pahin paha oli oli poissa. Sitten tulikin huoli, että onko tämä normaalia ja onko mahassa kaikki hyvin :)

Tsemppiä kaikille etojille! Viimeistään syyskuussa helpottaa pahaolo (sen jälkeen tuleekin kai sitten univaje)!
 
Tsemppiä sulle Syysunelmia! Eiköhän se pahoinvointi siitä hellitä.

Eilen meillä käytiin ultrassa, siellä pienellä sydän löi kovasti, oli se kyllä niin helpotus. :) Oli hassua ku se lääkäri vaan eka miehelle näytti sitä ja sit mä sain siin vaan nostella päätä et hei näytä mullekki. :) Viikot putos  9:stä 7+3:n.. Mut et näillä mennään, oon kyl ilonen että kaikki on kunnossa. :)

Aivan järkyttävää turvotusta on huomattavissa. Talvitakki ei mahu kohta enää päälle ohuenkaan paidan kans, vielä muuan viikko sit meni paksun hupparin kans. :D Et toivottavasti kovat pakkaset hellittäis pian ja tulis tuo kevät. :)
 
Kiva kuulla Hilutus että kaikki on hyvin! 

Täältä ei ole paljoa uutta kerrottavaa.. Samoilla oireilla mennään ja kovasti maanantaista yksityisen ultra-aikaa odotellaan. Isäntä kävi eilen miettimään, että pitäisikö hänen nyt tuonne varhaisultraan koittaa päästä mukaan. Pähkäili että vanhasta työpaikasta olisi päässyt tuosta vaan ja vielä palkallisesti, mutta ei oikein tiennyt mikä tämän uuden työpaikan käytäntö asian suhteen on. Olisihan se toki mukava jos mukaan pääsisi, mutta sanoin että ei maailma siihen kaadu jos ei pääsekään. Toivon toki että sitten neuvolan kautta tuleviin ultrauksiin pääsisi mukaan.. 
 
puapru kyl miehes kannattaa kysyä et pääsiskö, jos vaan vähänki tahdotte. :) Mulla oli mies mukana ja hänestä se oli ihan uskomaton kokemus, pääsee ainaki omalla tavallaan mukaanki tähän raskauteen. :)
 
hei ja tervetuloa uudet!

jääny vähän vähemmälle tää kirjottelu tänne, enempi tulee juteltua tuola fb-ryhmän puolella.
Tänään siis 7+2 ja huolestuttavan vähillä oireilla oon edelleen selvinny. nännit on kipeät ja tissit muutenki turvoksissa, väsyttää ja koko ajan nälkä. siinäpä ne sitten. oisin varmaan hulluuden partaalla mutta käytiin ultrassa 6+6 ja sielä näky 9mm papu ja sykekki löyty <3 eka neuvola on 8.2 ja sillon mennään 9+2.
ainiin joo sekin kai on yks oire että ei kärsi paljoa seisoskella kun tulee selkä mielettömän kipeäksi. yks ilta töissä iski karmee iskiaiskipu ja kesti yöhön asti :( saa nähä kauanko pystyn työelämässä olemaan tän raskauden aikana..

tsemppiä ja tarrasukkia kaikille :)
 
Hilutus, näin oli tosiaan tarkoitus, että isäntä selvittää mahdollisuutta maanantaina päästä mukaan. Hän on aikaisempien lastensa ultrakäynneillä ollut mukana, mutta tämä itsehaluttu varhaisultra on hänellekin uusi juttu. Toivotaan nyt että työpaikka on suopea ja päästäisi mukaan! =)

Onnea Lau-ralle hyvistä ultrakuulumisista!! 
 
Morjes!

Täällä ilmoittautuu yksi uusi odottaja, joka on kyllä palstaa selaillut jo jonkin aikaa.. :) Vielä ei ole odotuksesta sen konkreettisempaa tietoa kuin plussa raskaustestistä ja liuta raskausoireita. Jänskättää kovasti, onko siellä masussa oikeasti joku!

Ikää mulla on 34 v. ja ensimmäistä ootellaan. Tässä vaiheessa tuntuu tuo oma ikä ekan kerran jotenkin paljolta, mutta toisaalta tuntuu, että nyt olisi juuri oikea aika tähän. Pikkuhiljaa sitä on kypsynyt ajatukseen mahdollisesta äitiydestä, kun ei koskaan ole oikein ollut sellaista tyyppiä, joka ehdottomasti haluaisi lapsia. Puolisen vuotta ehdittiin "yrittää" ja toivoa sitä plussaa ennenku napsahti.
 
Akaatti, tervetuloa ja onnittelut plussasta. Mä täytän tänä vuonna 34, joten samoilla ajatuksilla. En aiemmin tajunnutkaan, että olen "vanha" kun vasta nyt. Minä myöskään en ole ollut varma äitiydestä, mutta myöskään oikeaa hetkeä ei ole ollut. En tiedä onko oikea hetki nytkään, mutta mun luonteella projekteja taitaa aina olla :) Mutta siitä olen varma, että tämän lapsen haluan.
 
Se on sentään ihan kiva huomata, että meitä vähän vanhempia odottajia on muitakin. Joskus pidin tämän ikäisiä odottajia vähän kummallisena ilmiönä, mutta yllättäin nyt on ihan helppoa ymmärtää, miten se aika vaan humpsahtaa. :) Oma äitinikin oli 28 v. ensisynnyttäjä, mutta näillä näkymin tuli tuosta petrattua ainakin 6 vuotta!
 
Mukava huomata, että täällä on muitakin "vanhempia" odottajia. Itse olen 36-vuotias kuten miehenikin. Vuosi sitten jätettiin ehkäisy pois ja päätettiin, että vauva saa tulla heti kun on tullakseen. Tosin ovulaatiotestiä kerittiin käyttämään vasta kahdessa kierrossa kunnes tärppäsi. Ennen testin käyttöä tuskin koskaan oltiin hommissa "oikeaa aikaan" joten siinä mielessä todella nopeasti tärppäsi. Nyt vain toivotaan, että kaikki on mahassa kuten pitäisikin ja "katkarapu" pysyisi siellä syyskuuhun saakka. Meillä la siis 20.9.
 
Moi;
ilmoitan itseni porukkaan :) Olen kohta 7 vuotiaan tytön äiti ja nyt yllätykseni olen raskaana. Laskettu aika 26.9.2013 eli raskausviikot on 6+1 tai sinne päin..

Eka neuvola 13.2. ja se pelottaa ihan hirveästi millaisen vastaanotan saan. Olen nimittäin sairaalloisen lihava äiti ja koko raskauskin pelottaa näine läskeineni.. :(
 Toivotaan että kaikki menee hyvin ja kaveri pysyy masukyydissä koko raskauden.

Mulla siis ikää 32 vuotta ja asun perheineen kymenlaaksossa.
 
Moi! Ei ole tässä jaksanut tai kerennyt kirjoittelemaan. Uusi työ ja nämä lapsukaiset kotihommineen vienyt voimat. Oireet on nyt aika lailla vain turvotus. Rinnat hivenen kokeillessa kpeät. Ekan neuvola-ajan sain 6.2 jonka joudyn vaihtamaan työ aikojen muuttumisen takia.... en kerkeä enää siihen seulonta verikokeeseen. Toisaalta se ei olisi muuttanut mitään kuitenkaan. Nyt siis viikkoja 9+5. Eikä olisi kiire neuvolaan ellei tarvis sitä np ultra aikaa jo saada. Kaikki kun oli hyvin sielloin 6+3 ultrassa ja koti doblerilla löytyy sydän äänetkin <3>
 
Heips! Täällä uskaltaudun ilmoittamaan itseni joukkoonne, eli 25-vuotias savolainen 2,5-vuotiaan pojan äiti joka jo tammikuun puolessa välissä plussasi. Laskettuaika näillänäkymin olisi 19.9. Ristiriitaisin fiiliksin olen namä parit viikot mennyt, kaamea pala kurkussa- tunne ja järkyttävä väsymys ovat vetäneet mielenikin aika-ajoin matalaksi. Yrittänyt löytää jostain virtaa jaksaa, mutta vaikeaa se on, kaikki energia menee tuon ihanan poikani kanssa touhuamiseen. 12.2. olisi ensimmäinen ultra, sitä siis odotellessa, vielä en ole oikein muille asiasta uskaltanut kertoa.
 
pitkästä aikaa täällä kirjottelen :)
Huomen aamulla olis neuvola ja vähän huomaa jo jännityksen merkkejä :D
Eilen kerrottiin äidilleni uutisesta... en oottanu mitään yliriemukasta vastaanottoa asialle, mutta kyllä vähän veti mielen matalaks kun melkeen heti ekaks kysyi että kuinka meinataan rahallisesti pärjätä :( ...no meillä tosin on talo pian valmistumassa ja siitä tietenkin iso laina maksettavana, mutta onhan sitä hitto muutkin pärjänny!
niin ja pahoinvointi, voi elämä se tulee aina ajoittain, välillä mukana koko päivän...huoh..
Nyt kiiruhdan takaisin töihin :)
 
marijana kaikki järjestyy ihan varmasti! Kyllä mullakin on lainaa kämpästä ja kerenny vasta vuoden päivät sitä maksamaan, mutta uskon että pienillä neuvottetuilla pankin kanssa asiat järjestyy jos siltä tuntuu että täytyy jotain tehdä! :)

Itse tein plussan joulukuun 31 pvä ja ekan ultran jälkeen neuvola täti sanoi et la on 1.9 (silloin rv 8+3)... tänään kävin antamassa verikokeen ja parin viikon päästä katotaan ultralla et kaikki olis toivottavasti masussa ok! :)
 
Kaipa tässä uskaltautuu tänne ilmoittautumaan. Esikoista odotellaan Itä-Uudellamaalla, ikää 30 vuotta ja pikkanen shokki edelleen päällä. Tämä kun tärppäsi jos nyt ei ihan ykkösellä, niin ei kyllä paljoa puutukaan. :D Viikkoja on nyt laskureiden mukaan 10, laskettu aika olisi 6.9. Oireina ihan järkyttävä rintojen ja vatsan turvotus, jotain pieniä menkkamaisia tuntemuksia silloin tällöin ja hillitön himo vaaleaan leipään. :D Pahoinvointia oli ihan alkuun vähän, mutta pääsin kyllä tosi helpolla. Eka neuvolakäynti oli viime viikon tiistaina, ultraan vielä hetki, se olisi ohjelmassa 20. päivä. Jännittää, ei uskalla vielä oikein intoilla kun ei voi tietää kuinka tässä käy. Jokuselle ihmiselle ollaan kerrottu uutisista, mutta suurin osa lähipiiristä saa odottaa vielä kunnes ollaan tuossa ultrassa käyty.
 
Moikka. Vihdoin minakin ilmoittaudun. Tanaan kaytiin varhaisultrassa ja pieni papunenhan siella oli ja sydän sykki normaalisti. Viikolla 8+4 mennaan ja 19.9 laskettu aika. Olen 33v ja tama on Viides raskaus ja toivottavasti se kolmas lapsi( 2xKM). Vahan tuli yllarina tama joululahja kun muut Lapset ei ihan näin luomuna ole tulleet mutta mikas tassa ;) karsin hirveesti pahoinvoinnista. Joskus Oksettaa 11 kertaa, joskus vaan Yokin ja tanaan 3 kertaa on riittanyt posliinin halailuun. Kaikki hajut allottaa, koko ajan pitais Syoda Jotain pienta etta pahoinvointiin pysyy aisoissa, Jos menee enemman kuin 2 h syomisien valilla, Alan oksentamaan valittomasti. kun oksennan sappinesteita jaa kurkkuun pitkaksi Aikaa polte ja paiva on pihalla.. En edes "tajunnut" raskauden mahdollisuutta ennen kun aamupala alko lentaa kaaressa..
 
mäkin nyt uskallan tänne mukaan tulla, eli mulla tuli km marraskuussa ja sen jälkeen heti tärppäs uudestaan. Nyt menossa rv 13+3 :) Niin mulla on kaksi lasta ja olen 22- vuotias.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top