SYYSKUUn höpinät ja höpötykset

Tuosta raskaudesta onnittelemisesta.. Siitähän sanotaan, että tietää huonoa onnea, jos onnitellaan etukäteen :D. Tiedä tuota pitääkö kuinka paikkaasa.

Täällä vetää kiireiseksi vaikka pahemmin mitää teekään.. Tänään sain vkosiivouksen suoritettua, pyykkikone ois pesussa sekä sämpylätaikina kohoamassa.. Vielä jos esivalintakokeen toisen pdf-tiedoston sais ees puoliksi luettua..

Huomenna pitäis mennä palaveriin, jossa on opettaja, rehtori ja luultavasti erityisopettaja.. täytyy todeta, että opettajakin osaa koulukiusata..
 
Käytiin miehen ja nuoremman koiran kanssa 12 km sunnuntai päiväretkellä laavulla joka paljastui puretuksi. No mukava retki silti. Nyt kokkaillaan yhdessä linströminpihvejä jotka oli lapsena mun lempiruokaa. Saa johonkin käytettyä noita kasvimaan punajuuria, kun ei oo kellaria, missä säilöä.
Vanhempi koira on ollut tänään tosi kipeä, oon antanu sille melkein kokonaisen tabun tramadoliakin. Eilen itkin, että pitääkö se viedä piikille ennen lomaa
 
Jossain sanottiin, että painonnousu pienenee sitten taas loppuraskautta kohti, mutta tosielämän kokemusta omaavat voivat valottaa paremmin totuutta.
 
Täälläkin koirahuolia aamutorkku. Nuorempi koira alkoi eilen ripuloimaan/oksentelemaan ja tänään tullut verta kun ripuloi. Ei paljoa mutta huolissani olen. Päivystävä eläinlääkäri sanoi että voi seurailla kun nuori ja pirteä koira muuten, tänään ei ole oksentanut. Liekö suoli ärtynyt ripuloimisesta vai onko tulehdusta.. Enkä ole varma tuleeko tuo veri suolistosta vai rauhasista, pari viikkoa sitten tuli niistä rauhasista. Antibioottikuuri anaalirsuhastulehdukseen loppui nyt torstaina ja nyt sit tämä. Muutenkin pian vuosi ravattu klinikalla tämän koiran kutinavaivojen takia ja rauhasleikkaukseen ensi perjantaina aika. Välillä pelottaa noustaanko tästä kuopasta koskaan :sad001 pieniä murheita loppujen lopuksi nämä koiran vaivat olleet mutta esim tänään taapero huusi kiukkuisena enkä ehtinyt viedä koiraa heti hädän tultua ulos niin sonti matolle. Sitten kannoin itkuista lasta ja raahasin mattoa kylppäriin ja vielä piti pestä koiran perä. Jos nämä pulmaset jatkuu vielä toisen synnyttyä niin olen kyllä ilman apukäsiä pulassa. Noh, huomenna taas yllättäen klinikka reissu jos tuo ripaska ei nyt lakkaa.
 
Sinja, mulla esikoisen raskaudessa paino nousi kaikenkaikkiaan 9,5kg. Oon normaalipainoinen, pitkä ja hoikka. Neuvolakortista lunttaan: Viikoilla 30-36 tuli 5kg tuosta 9.5kg:sta. Poika syntyi kyllä jo 37+3. Ja mikä tärkeintä, normaali, hyvinvoiva vauva tuli vaikka jännitin vähäistä painonnousua :)
 
Kaks ekaa raskautta ollut nousua alussa ja 35+ ei enää nousua...

Katoin toisenlaiset äidit. Ahdistava jakso kun liippas niin läheltä. Tosin olin 1v ja vastasyntyneen totaali yh... Koko jakson asiat alkoi ahdistamaan ja tuli itku. Yritin käsitellä pahaa oloa pois miehelle. Hän sano vaan että ei mitää tapahdu ja hiljaa nyt. Sit painelin vessaan itkemään ja ku tulin takas nii hän nukkui... Olis oikeasti ihan superia käsitellä asioita ja et mies osais puhua kuunnella ja ottaa kantaa. Ja vitut. Aina sama juttu...
 
Kotimama sanoi:
Täälläkin koirahuolia aamutorkku. Nuorempi koira alkoi eilen ripuloimaan/oksentelemaan ja tänään tullut verta kun ripuloi. Ei paljoa mutta huolissani olen. Päivystävä eläinlääkäri sanoi että voi seurailla kun nuori ja pirteä koira muuten, tänään ei ole oksentanut. Liekö suoli ärtynyt ripuloimisesta vai onko tulehdusta.. Enkä ole varma tuleeko tuo veri suolistosta vai rauhasista, pari viikkoa sitten tuli niistä rauhasista. Antibioottikuuri anaalirsuhastulehdukseen loppui nyt torstaina ja nyt sit tämä. Muutenkin pian vuosi ravattu klinikalla tämän koiran kutinavaivojen takia ja rauhasleikkaukseen ensi perjantaina aika. Välillä pelottaa noustaanko tästä kuopasta koskaan :sad001 pieniä murheita loppujen lopuksi nämä koiran vaivat olleet mutta esim tänään taapero huusi kiukkuisena enkä ehtinyt viedä koiraa heti hädän tultua ulos niin sonti matolle. Sitten kannoin itkuista lasta ja raahasin mattoa kylppäriin ja vielä piti pestä koiran perä. Jos nämä pulmaset jatkuu vielä toisen synnyttyä niin olen kyllä ilman apukäsiä pulassa. Noh, huomenna taas yllättäen klinikka reissu jos tuo ripaska ei nyt lakkaa.
Click to expand...

Jos verta tulee suolistosta, pitäis sen olla tummempaa, kirkas veri tulee peräaukon seutuvilta, koska on vasta vuotanutta. Toivottavasti ois vaan ärtynyt!

Meidän koiran korvissa on ilmeisesti hiiva ja kokeiltiin ensihätään canestenia ja heti helpotti :D noita vesikoiran korvia pitäis nyppiä ja pitää puhtaana, muttei tällä kertaa auttanut ravisteluun. Korvat oli lämpimät ja haisi hiivalta. Kaikkee vaivaa noilla on!
 
Sinja; mulla esikoisesta kokonaisnousu noin 9-10kg. Puolet tuli rv35-39 kun stressasin perätilassa olevaa vauvaa ja mulla stressi laukaisee syöpöttelyn, muuten ois varmaan tullut vähemmän.
 
En muista painonnousua miten meni edellisistä loppuraskaudessa, mut sen muistan et maha kasvaa! Viikossaki tapahtu iso muutos. Itellä vielä 12 viikkoa tai max 14 (huhhuh) , kuinkahan iso sitä taas on viimesillään .... :wideyed:
 
Maanantaina klo 13 nähdään mun kohdalle tuo neuvolan kanta että miten paljon on tullut painoa..

Tänään olin taas reipas ja pesin pienen koneellisen pyykkiä ja kävin lenkillä. Nyt tosin vois koittaa ehkä jo mennä nukkumaan kun kohta enää 12h tonne neuvolaan :D ihme yökyöpeli miekin taas mutta innostuin neulomaan pojulle neuletakkia :D
 
Muistathan Caarina, että sitä keskustelutukea pitäisi saada neuvolasta jos vaan rohkenee asiaa purkamaan!
 
lumitukka sanoi:
Muistathan Caarina, että sitä keskustelutukea pitäisi saada neuvolasta jos
vaan rohkenee asiaa purkamaan!
Click to expand...
Joo tiiän mut en halua. Viimeks ku avasin suuni nii jouduin suljetulle ja lapset uhattiin huostaanottaa, vain kuulemma ihan "lastensuojelun tukitoimenpiteenä". Luotto meni tuohon tahoon.

Siksi toivoisinkin mieheltä tukea, viimeksi sairastuin vakavaan masennukseen ettei kärjistyisi tilanne niin pahaksi kun viimeksi.
 
Oon maailman huonoin tuleva äiti. Oon jo niin kyllästynyt tähän raskauteen. Varsinkin liikkeisiin. Eilen romahdin ihan täysin. Sanoin miehelle, et toivon tän sikiön kuolevan, ettei se enää liikkuis. Ja et isken koht keittiöveitten mahaan, ni pysyis paikoillaan. Pitäis varmaan men juttelee psykologin kanssa, mut mitä iloa siitä on, ku vihaan näitä liikkeitä. Ja pahemmaks vaan menee.

Torstaina neuvola, ni pitää kysyy, millon voi aikaisintaan käynnistää synnytyksen. Tää alkaa liikaa käymään mun mielenterveyden päälle. Ja joo, oon itsekäs, ku en halua antaa tän "kypsyä" rauhassa loppuun asti.
 
Mulla nousi esikoisen odotuksessa paino 16kg. 7kg tuli 29 raskausviikkoon mennessä ja 9kg sit siitä eteenpäin. Poju syntyi 40+1. Mutta paljon tuosta painosta johtui omasta herkuttelusta ja liikkumattomuudesta. Tällä kertaa en usko painon nousevan noin paljon, kun tulee touhuttua esikoisen kanssa :)
 
Kukkis, mikä nyt stressaa? Sattuuko ne liikkeet vai muuten vaan ahdistaa? Yritä nyt nauttia vielä ajasta kun oot vapaa liikkumaan ja saat nukkua yöllä (paremmin kuin joulukuussa). Lepää ja hemmottele itseäsi, kyllä se siitä!
 
Vius: mä just kiroilin vauvaoppaita, joissa käsketään nukkuu varastoon nyt kun vielä voi :D Heräilen nyt jo joka yö ties kuinka monta kertaa kipuihin tai käymään vessassa tai johonki muuhun enkä välttämättä saa uudestaan unta moneen tuntiin. Oon siis ollu ihan zombina viime aikoina, ei mitään toivoa nukkua ees tän hetken tarpeisiin riittävästi, ni millä tässä mitään energiaa kerää tulevaa varten. Toivon vaan, että lapsi on tullu muhun tai isäänsä ja nukkuu vauvana rauhallisesti.

Kukkis: onko sulla neuvolassa hyvä terkkari, jonka kanssa voit jutella, tai saatko muuten jostain apua? Onko sulla siis fyysisesti niin huono olo, että ahdistaa, vai muutenki? Toivottavasti saat hyvää ja ymmärtäväistä apua esim. neuvolasta!

Muoks: lisään vielä, että musta ainakin on ihan hyväksyttävää ja ymmärrettävää väsyä raskaana olemiseen, ei se tarkota, että ois huono äiti. Isätkin saa lapsensa ilman pienintäkään fyysistä vaivaa tai epämukavuutta, ni en ymmärrä, miks äidit ei sais tympääntyä tai ahdistua, vaikka keho laitetaan tosi koville raskauden ja synnytyksen ja imetyksen aikana.
 
Muokattu viimeksi:
Kiitos Vius ja Alise. En kyl osaa yhtään sanoa, mikä mättää. Liikkeet on taas niin voimakkaita ja niitä on koko ajan. Ihan ku pikkunen ei nukkuis yhtään (potkinut viidestä asti ihan kunnolla) :/ Hermot voi kyl olla kireet töitten takia, ku pomo viikon pois = kaikki projektit mun niskassa, mut onneks tulee keskiviikkona takas.
Ajattelin ottaa asian puheeks torstaina neuvolassa. Täti on tosi ymmärtäväinen, ja oon sanonut sille aikasemmin, etten osaa nauttia liikkeistä. Mieskin haluais, et puhuisin näistä tuntemuksista edes hänelle, mut en pysty, koska hän on niin onnessaan esikoisesta. Ajattelin kuitenkin, et jos ei pää ala yhtään normalisoitumaan, ni soitan neuvolapsykologille. Masentuneisuutta mulla ei ole, mut ku alkaa kyllästyttää. Tätä lasta ruvettiin hankkimaankin enemmän miehen toiveesta, joten tässä on ittelle aikamoinen kasvaminen ollut. Ehkä tää on mun joku uhmaikä :D Viimeiset hetket kapinoida ennen äitiyttä.
Enkä siis missään nimessä halua satuttaa tätä lasta. Olihan mulla menkkojenkin aikana, et tekis mieli iskee puukko vatsaan, ni helpottais (mukamas) kipua.

Kunhan pääsen kotiin, ni taidan syödä jotain hyvää ja sit nappaan itteltäni tajun pois :) Onko salmiakista vielä paljon haittaa, vai oliko se rajoitus enemmän kehitysvaiheeseen?
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top