Heippa hei, varovainen kädennosto tähän keskusteluun täältä päin. Heikon plussan kotona tein torstai-iltana 9.1., perjantaiaamuna kävin vielä työterveyslääkärillä varmistamassa asian, kun en kerta kaikkiaan voinut uskoa asiaa todeksi (tein negatiivisen testin 4.1.). Jos kaikki menee hyvin, niin la olisi laskurin mukaan 10.9. eli viikkoja sen mukaan kasassa nyt 5+3. Esikoinen kyseessä, minulla ikää 30 ja miehellä 33. On tässä ajatuksessa kyllä kypsyttelemistä, vauva on tervetullut, mutta vasta pari kk sitten jätettiin ehkäisy pois ja olin asennoitunut paljon pidempään yrittämiseen. Vähän kerrallaan tipahtelee mieleen asioita, jotka ovat vielä kesken. On aivan epätodellinen olo!
Kroppa kyllä muistuttelee, että jotakin tapahtuu. Rinnat on turvoksissa ja kipeät, alavatsa kuin ilmapallo. Hengästyttää, janottaa, pissattaa. Ja ruoka maittaisi kyllä melkein koko ajan... muuten olen toistaiseksi välttynyt pahemmilta oireilta.
Jännää tuon lasketunajan kans ku oma syntymäpäivä on 15. päivä että jos vaikka sattuis sama :D
kaikki ovat kyllä menneet joitakin päiviä yli LA:n et saas nähä haluaako tämä tulla ennemmin maailmaan. Ensimmäinen toive tietenkin olisi, että pysyisi matkassa, nämä kriittisimmät viikot. :) Minä asun pohjois-pohjanmaalla ja Kokkolaan ois mahdollisuus mennä synnyttämään, mutta voi olla että oulainen valikoituu nyt niinkuin aiemminkin. :)
Itseä ainakin jännittää kovasti, miten koulun ja vauvanhoidon yhdistäminen sujuu.. Nytkin jo välillä tuntuu aika olevan todella kortilla.
Elämä on joskus niin raakaa. 