Syyskuiset esikoisen odottajat <3

Mä tsemppasin kipuineen 3pv töissä - eilen illalla ja nyt tänään olo on kuin kuolleella. Jos maanantaina ultrassa on elämää, niin pyydän mulle tunteja siten, ettei joka päivä ole töitä.. Ainakin siihen asti, kun kivut on tällaiset, niin ei musta ole ainakaan 5pv/vko töitä tekemää, vaikka kuin tahtoisin.
 
Hienoa, että joillain motivaatiota ! :) Mulla kyllä pieniä vastoinkäymisiäkin tullut vastaan, että nekin kyllä ovat vaikuttaneet tähän fiilikseen ja myös se, että mies on työkomennuksella hetken vielä eri kaupungissa..

Täytyy kyllä huhtikuussa pitää lomaa, että jaksaa kesään asti. Näitä reissujuttuja täältä lukeneena olis pakko kyllä päästä johonkin reissuun vielä kaksin miehen kanssa!
 
Me lähdetään kesäkuussa mun isovanhempien kotikonnuille könyämään huonokuntoisia menetetyn karjalan teitä pitkin, saa kattoo kui selkä kestää siinä vaiheessa :D pitkäaikainen haave, joten tätä ei peruta ihan helpolla :)
 
Bussilla ilmeisesti, se on ihan ryhmämatka joten ei olla vaan kahdestaan. Mukaan lähtee myös mun äiti
 
Nyt on mekin käyty ensimmäisellä neuvola käynnillä, sydänääniä ei suostunut yrittää kuunnella, toisaalta ymmärrän mutta olisin kyllä halunnut varmuutta saada. Laskettu aika onkin 30.9! Päivällä olin laskenut ohi :D pikkuhiljaa aletaan kertomaan muillekin ilouutiset minä en vaan jotenkin ole tainnut tajuta vielä kunnolla että olen raskaana :| ehkä ultrassa käynnin jälkeen ja kun maha alkaa kasvamaan, saa nähdä millon se tajuntaan iskee :)
 
Kyllä se taitaa koko ajan alkaa tuntua todellisemmalle - neuvolakäynti, ultra, oireita, vatsan kasvua.. Hetki hetkeltä se lienee todellisempaa :)
 
On tässä kyllä ajatuksenkin tasolla vielä paljon työstämistä, että ymmärtää olevansa raskaana... Kai se sit ultrassa iskostuu päähän kun näkee omin silmin. Toivottavasti.
 
Hmm.. ehkä sitä on aika itsekin esittäytyä, vaikka täällä jo hetken olen kirjoitellutkin.
Eli päijät-hämeestä 22 vuotias nainen kirjoittelee täällä, mieheltä ikää löytyy 28 ja pitkään ollut jo meillä haaveena pikku nyytti :) Perheeseen kuuluu myös 5 vuotias Serra narttu.

Ehkäisy kapseli poistettiin lokakuun lopussa jonka jälkeen ehti tulla yhdet menkat joiden jälkeen sitten plussasinkin.

Tämä alku odotus on meillä ollut yhtä tuskaa, on ollut pahaa migreenia, vahvaa pahoinvointia ja unettomuutta. Maha kivuista puhumattakaan. Postiivista on ollut neuvolakäynneillä ultraaminen (ollaan saatu ekat ultra kuvat jo viikko sitten ja yhteensä ultrattu jo 4-5kertaa), useat neuvola käynnit ovat johtuneet omista tärveydellisistä ongelmista, jonka takia ramppaan huomattavasti useammin neuvolassa kuin normaalisti.

Olen siis onnistunut rikkomaan itseäni vuosien varrella useasti harrastusten parissa ja puukonkin alla on tullut käytyä ehkä hiukan liian usein. :grin

Itse en ole kovin stressi herkkä ja luotankin että kaikki menee hyvin ja kroppani kestää raskauden, miestä tässä enemmän hermostuttaa ja stressaa :rolleyes:
 
Täällä on menty taas muutama päivä niin, että on jatkuvasti huoli onko ketään kotona. Ja kahtena yönä oon nähnyt painajaisia, että vuotaa.. Miten niin stressaantunut? Uhh.. :oops:
 
Minimami samoja fiiliksiä sillä erolla et toista kertaa taas vuotoa tuli eilen illalla.. eka vuoto tuli pari viikkoa sit vk10+0 mut ultrassa kaikki ok ja eilen 11+5.. Just ku aattelin huokasta et päästiin kriittisen ajan yli.. No vuotoa tuli vaan vähän ja ilman kipuja et kai tuolla voi vielä elämää olla, ei auta kuin toivoa Torstaina sit nt-ultrassa nähdään miten on!
 
Voi että mitä huolehtimista tämä odottaminen on :( Pelottaa ihan toden teolla ja en edes vuoda. Voin kuvitella esim sun Masukki, olotilat just nyt. Vaikka tiedossa on, että kivut ja vuodot ei merkkaa välttämättä huonoa, niin ei niitä ajatuksia voi kai sivuuttaakaan. Sama tämä oireettomuus, voi olla merkki huonosta tai hyvästä yhtä lailla. Onneksi pääset masukki kuitenkin jo ensi viikolla sinäkin kattomaan tilanteen ultraan :)
Otetaan vastaan se mitä on tullakseen ja kestetään tulevat niinkuin naiset. :)
 
Masukki toivotaan,että vuodoista huolimatta siellä on kaikki hyvin. Tosiaan, kun ei se vuoto todellakaan aina tarkoita pahaa. Tsemppiä!
 
Meillä mies on sitä mieltä, et mun on ihan turha jännittää.. Äsken tiuskin sille palaneista ranskalaisista, niin tokas vaan, että turhaan kiukkuan jännitystäni hänelle. Voi prrrrkl. Piti vähän purkautua sille taas aiheesta. Mä niin kostan tän sille, viimestään synnärillä voin kuitata takas kun herra on hyvä ja näyttää miten ollaan hermoilematta... :mad: Sielläkin se varmaan selaa vaan lätkätuloksia kännystä ja odottaa et joku kantaa sen lapsen valmiina syliin.. :confused:
 
Meillä mies on kaikkee muuta kun hyvä tsemppari/lohduttaja...tuntuu et ei edes tiedä mitä empatia on :D mutta parhaansa se taitaa kuitenkin yrittää et en ehkä valita.
 
Fiksu mies kommentissaan eikä lähteny sun kiukkuun mukaan ;) Mä jouduin mun miestä kouluttaan muutamia vuosia sitten tohon, kun aloin nälissäni vittuileen ja alkoi vittuileen takas. Nykyään mun vinkistä kommentoi vaan, et syöhän ensin, niin rauhoitut :D Meillähän pahalla päällä ei olla, kuin nälkäisenä tai väsyneenä.
 
Sama meillä Hemsku. Kai ne yrittää, mut sais ehkä yrittää vähän enemmän..:confused:

Kai se mies yrittää noilla kommenteilla päästä pälkähästä, ettei syty sota :P Kun se tietää että en anna periks jos se alkaa vängätä vastaan... Yhet ranskalaiset sai mut taas suuttumaan, taisin huimat 5 kappaletta niitä syödä, et ihan yks lysti vaikka ois palanukin :wacky: Ois kai voinu jättää tuonkin asian miehelle sanomatta...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top