No niin, täällä ollaan eilen kotiuduttu maailman suloisimman pienen pojan kanssa. Poika syntyi 29.1.14 klo 21:17, hän syntyi samana päivänä kuin enonsa. Painoa pojalla oli 3700g ja pituutta 50,5cm, päänympärys 37cm.
Synnytys ei mennyt ihan oppikirjan mukaan, ponnistusvaiheessa jouduttiin poikaa avustaa ulos imukupin avulla sydänäänten laskemisen takia, ja välilihaakin joutuivat leikata. Nyt on haarukka aiva törkiän kipiä ja istuminen ei onnistu kuin sellasen pienen kottikärryn sisäkumin päällä. Ei kyllä hetkeen tarvi olla sisarusta hänelle tekemässä
Luojan kiitos tuo ponnistusvaihe kesti vain 17min, mutta silti kärsisin nuo alun avautumisvaiheen 12 tunnin supistelut mieluummin uudestaan kuin tuon ponnistusvaiheen. Sain kivunlievitykseksi ennen saliin menoa yhden kipupiikin reiteen ja sit mies lämmitteli mulle mikrossa sellasia vesilämpöpusseja alavatsan päälle sekä alaselkään. Molemmat lievitti ihan hyvin noita kipuja. Salissa sitten hengittelin hetken ilokaasua, mutta siitä en kokenut hirveesti apua olevan. Sitten sainkin epiduraalin ja heti helpotti oloa, Avauduin tosi nopeesti neljästä sentistä täysin auki salissa 2,5 tunnissa.
Nyt opettelemme uudenlaista ihanaa vauva-arkea koko perhe viikon ajan, kunnes iskän pitää mennä töihin. :)
Tsemppiä kaikille synnytykseen, kyllä tuo palkinto kamalasta uurastuksesta on vain niin paras mahdollinen!