Synnytystuntemuksia?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja emmu_ma
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Jännää kun toisilla tapahtuu. Mullakin ekaa kertaa yöllä supisteli ja poju potki tunti tolkulla oikeen urakalla. Yrittää ilmeisesti potkimalla ulos. :)

Onko muilla ollu semmosia APUA-tuntemuksia tässä loppu vaiheessa? Mua ei varsinaisesti pelota synnytys, mutta välillä tuntuu että enhän mä osaa mitään kun se vauva tulee. Hoitaa sitä tai mitään, vaikka oon paljon hoitanu muiden vauvoja ja lapsia. Mut on se vaan eri kun se on oma ja päävastuu on mulla. Kukaan ei kerro mulle että hän syö yleensä tällai ja ulkoilee tuolloin jne. Pelottaa kyllä myöskin jos hän on kovin itkuinen. Pää hajoo, jos ei saa nukuttua.
:(
 
Kiitos tsempeistä! Nyt ei vielä tunnu mitenkään erikoiselta mutta eiköhän se jossain vaiheessa rajummaksi muutu :)

Milelle syntyi 4.9. tyttö. Tuolla pirkanmaalaisten fb-ryhmässä kertoi.

pikkuruusu: Mulla aina välillä tulee sellanen apua-olo. Että tässä nyt muuttuu loppuelämä, tällasta, mitä on tähän asti kokenu ei tuu olemaan enää koskaan uudelleen :D Ja sitähän sitä on toivottukin, mutta muutos on niin iso, että toki vaatii totuttelua.
 
Juu, kyllä itselläkin tulee välillä samalaisia fiiliksiä. Tossa yks ilta miehelle sanoin, että kuinka omat tunteet ja fiilikset on tässä raskauden aikana heitelly. Et välillä ollu tosi peloissaan, että mitä tästä tulee ja sit on taas ollu hetkiä, jollon näkee tunnelin päässä valoa(jos nyt näin voi sanoa :D). Nyt lähinnä on sellanen olo, että ihanaa, kun kohta on oma pikkunen, jota voi ihastella yön pikkutunneilla ja muutenkin tietenki :)
 
Mulla ainakin valkovuotoa lirahtelee aina aamusin. ollu tosi vetistä jo reilu pariviikkoa. Mulla ei sen kummemmin enää mitää tuntemuksia ole ollut, kun tää maha oikeesti roikkuu alhallaa. Koiralle nauroin lenkillä, kun omaa varjo kuvaani kattelin, että näyttää siltä,m kun mulla ois pahemmankin laatunen "kaljamaha". Sellai mitä joskus miehillä näke, että ne on suht hoikkia, mutta niiden maha roikkuu nivusissa :D voin yrittää laittaa tonne maha ja ultrakuviin kuvaa tästä "riipusta" <3 On muuten tänää se rv, kun toi meidän esikoinen synty 38+5 :) Mutta kyllä tää ainakin ens viikkoon menee :)
 
On mullaki ollu runsaampaa valkovuotoa, mutta tuo oli erilaista. Ihan jo piti lorinaääntä pönttöön, eikä ollu pissaa. Kyllä oman kroppansa tuntee :)
 
No ei mulla lorinaa oo kuulunu :D eiköhän se sitten ollu sitä ihtiänsä :) jei!!! Jännittäviä hetkiä! ja tsemppiä Eleanora :)
 
Mua ainaski välistä hirvittää ihan kauheasti tuleva. Toisaalta haluais jo kroppansa takas, mutta toisaalta sitte iskee kauhu, että apua älä synnykään vielä emmä oo valmis.. ja sitten sitä ollaan toisessa kiinni koko loppuelämä suurinpiirtein.. Jotenkin aluksi tuntu, että 9kk on pitkä aika ja kyllä siihen ajatukseen tottuu. Mutta en mä oo tottunu. Aika menny ihan sikanopeeta ja pian se nyytti on jo täällä. Välistä tulee kateellisena luettua noita muiden hössöttelyjä, että kuinka jo haluais vauvan syliin. Mä oon ainaki ihan sekaisin.. :eek: Pelottaa kanssa, että mitäs jos musta tuntuu synnytyksen jälkeen samalta..

Sent from my GT-P5110 using Vau Foorumi mobile app
 
Marsi, vaikka oon jo malttamaton saamaan vauvan syliin ja pois masusta, voin tunnustaa että ajoittain ahdistaa aikalaillakin. Juuri se lopullisuus. Kun ei tiedä yhtään mitä odottaa ja miten se menee. Lohdutuksena sen verran että nuo tunteet on vähentyneet mitä lähemmäs syntymää mennään. Itse koen kasvaneeni aika paljon ihan viimeisinä raskausviikkoina henkisellä tasolla vauvan syntymää varten. Ehkä siksi meidän vaavi pysytteleekin masussa vielä, jospa minä en olekaan vielä äitinä ihan valmis? :)
 
Pitää antaa sille pelolle se tila! En mäkään rakastunut tohon meidän esikoiseen heti synnytyksen jälkeen. Tai ei sitä tunnetta voi rakkaudeksi sanoa. Pelotti sillon ihan hirmusesti kans, että mitä tästä nyt tulee, osaanko mä ja miten kaikki muuttuu ja selvitäänkö me isännän kans ja kestääkö parisuhde ja.... Poika kun synty sitä oli ihastuksesta hämillään. En muista enää kuinka kauan siinä meni, että tuli se rakkaus tunne, mutta kyllä siinä tais pariviikkoa mennä, kunnes siitä lapsen huolehtimisesta tuli "rutiini" ja huomas selviävänsä ja kaikki olikin ihan hyvin. Siitä se pikku hiljaa kehkeyty ja kuinka nyt 4vuoden jälkeen tolle pojalle muistaa joka ilta sanoo "Äiti ja Iskä rakastaa sua ihan hirmusesti" Itseäni lähinnä pelottaa ja jännittää se synnytys aina välillä, sen kun tavallaan tietää mitäö se on, mutta se voi myös olla kuitenkin jotain ihan muuta, joko kamalampaa tai helpompaa!
 
Tsemppiä Eleonoralle :) Mulla tais ne valumiset olla valkovuotoa...ainaki luin jostain, että lapsivettä kuuluu tulla sitten jatkuvasti, kun se on alkanut.

Minustakin tuntuu, et nää viimeset viikot on ihan tarpeellisia. En mä haluais vauvan syntyvän vielä huomenna. Viikko saa ihan hyvin mennä vielä... niin että ehtii "valmistautua", tai jotain. Toisaalta en oikein osaa pelätä (miks en, kun aina oon pelännyt kaikkea....), ehkä kun ei oo hajuakaan mitä on tulossa. Neuvolatäti puhui äidinvaistoista, että ne on olemassa ja niistä on oikeasti hyötyä vauvan hoidossa, vaikka toki alussa onkin silti ihan pihalla mahdollisesti. Neuvolatäti myös tulee käymään heti parin päivän päästä meidän kotiutumisesta, mikä tuntuu nyt hyvältä.
 
Mikä toi streptokokki on? Mistä sen tietää onko sellasta vai ei? Onko meidät mammat testattu siitä? :D Kun en mä muista kyllä että olis koskaan ollu puhetta siitä.. Oon siis kyl jossain labroissa käynyt alkuraskauden aikaan ja kaikki ollut ok, mut mietityttää et onks se jotenkin liitoksissa tohon hiivatulehdukseen?

Mulla meni ihan reisille koko viimeyö, heräilin tunnin välein vessaan (tosi outoa kun en ollut juonutkaan mitenkään normaalia enemmän!) ja nyt sit vedin sikeitä puoleen päivään asti... Eikä mistään suppareista merkkejäkään, byääh! Tosin onhan tässä reilu pari viikkoa vasta siihen laskettuun aikaan että toisaalta "vara mulla valittaa" kun täällä on joitakin jotka on ohittanut lasketun ajan. Tosin mun alkuperäinen laskettu aika olis huomenna, ultrassa se muuttui pari viikkoa eteenpäin... Mä luulen että ainakaan ennen sitä mun kasvukontrollia ei tuu tapahtumaan mitään. Oon jo vähän asennoitunut siihen (ja sitten salaa mielessäni kuitenkin elättelen toiveita että joko.......:D)
 
Täällä tuo streptokokki B seulotaan kaikilta äideiltä automaattisesti viimesen kuukauden aikana. Oon luullu että nykyään kaikkialla. Mutta aika uus juttu se seulonta siis kuitenkin on. Ehkä se onkin että ainakin TAYSin alueella kaikilta? Joka tapauksessa, jos se ois ollu positiivinen, mun ois pitäny heti vesien menosta lähteä synnärille saamaan antiobioottia tiputuksessa, jotta ehkäistäis lapselle sen tarttuminen, joka voi sille vauvalle aiheuttaa vakavan yleistulehduksen. Mutta koska se oli negatiivinen, ei oo tarvetta mennä vesien menosta heti, jos pärjää kotonakin ja ei oo muuta syytä jonka takia pitäis lähteä.
 
Kiitos Heidi linkistä :) No hui! Tuntuu jotenkin että TAYS on askeleeen edellä muita, monessa muussakin asiassa... Ei meillä täällä pk-seudulla tollasia seulontoja tehdä, saati sitten edes olla puhuttu koko asiasta! Tai ei ainakaan meidän neuvolassa. Täytyy kysellä ensviikolla neuvolasta että mites tän kanssa, pitäskö sitä jotenkin tutkituttaa.
 
Ei täällä Hollolassakaan seulota tota, ainakaan viellä! Esikoista kun odotin kävin tasan yhdessä ultrassa, siinä 12vko ultrassa. sillon Tampereen seudulla oli jo käytännössä käydä rakenne ultrassa siinä rv20 paikkeilla. Se tuli tänne Lahden seudulle vasta seuraavana vuonna neuvola ohjelmaan.
 
Okei, mää olin käsittäny että on nykyään maanlaajuinen, mutta ilmeisesti siis ei. Kannattaa varmasti ottaa puheeksi neuvolassa.
 
Kyllä meillä täällä sisä-savossa sanottiin että viimeisessä neuvolalääkärin tarkastuksessa otetaan nykyisin kaikilta strepto-näyte. Eli vko 36-38.
 
Mulla oli viimenen NVlääkäri rv34+4. mistä on kuukausi. Mut täytyy kysellä, että onkse tulossa täälläkin käytäntöön.
 
:D Edelleenkään esim. meillä ei ole tuota loppuraskauden neuvolalääkäriä olleskaan. Eikä oteta siis täälläkään mitään streptokokki-näytteitä... mutta onneks tuon jutun perusteella tuo tulehdus ja etenkin sen tarttuminen vauvaan olisi melko harvinaista.

Se synnytystapa-arvio ois kyllä ollut kiva... kai ne tekee sen sitte kun mennään synnyttämään...
 
Toi on kyllä elenna hieman hassua, ettei ole sitä lääkäriä? Esikoista odottaessa lääkäri katto, että mahtuu tuleen alakautta ja tarkisti paikat ja silloin lääkäri oli rv 36. Musta toi 34 viikolla ollu lääkäri oli aika aikasin. Meillä pääsee tapa-arvioon jos haluaa tai synnytys pelottaa tai edellisessä synnytyksessä on ollut jotain häikkää ja lääkäri katsoo tarpeeliseksi, että se käydään läpi. Multa meni neuvolasta lähäte sinne, mutta lääkäri totes, että ei ole tarpeellista, jos itse en halua, koska imukuppia oli käytetty lopussa vain apuna, koska lapsi piti saada pihalle, tilaa kyllä oli syntyä ja vauvalle ei tullut mitään vaurioita siitä, että jouduttiin imukupilla avittaan. Monesti solisluu ottaa osumaa. Itsellä kyllä sitä välilihaa leikattiin ihan riitävästi, mutta onneks sai sellaset ropit, etä paljoo kipuja tuntenu ja kyllä ne unohtu, kun se ihme oli siinä vieressä :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top