Synnytys

Mua on jotenki alkanu ahdistaa nuo puudutteet ja lääkkeet yms. Mua pelottaa et menen paniikkiin, jos lähtee tunto sen verta voimakkaasti. Mä inhoan kaikkia vahvoja kipulääkkeitä just sen semmosen tokkuraisen olon takia. Onko ketään kuka ois selvinnyt ilman lääkkeitä? Ja onko niistä alapään puudutteista mitään apua?
 
Mulla meni synnytys ihan luomuna ja hyvin pärjäsin. Ei houkuta ajatus siitä että alavartalo olis tunnoton. Mulla oli jo paikat tietämättä auki kun kärvistelin itsekseni huoneessa ja välillä käytävällä kävellen. Sit tulikin kiire sängyllä kärrätä saliin vauva pihalle ponnistamaan. Itse ponnistusvaiheessa ei kyllä itsellä koskenut mihinkään, isoin urakka oli selvitä supistuksista. Sekin helpointa oli kävellen/seisoen itsellä ainakin. 1,5v synnytyksen jälkeen olin lonkkaleikkauksessa ja siinä laitettiin nukutus vaiheessa selkään puudute ja se tuntui ihan hirveältä, että enköhän pärjää ilman tälläkin kertaa. Kyllä synnytys vähemmän kivulias on kuin mun leikkaus kun lantiosta jalan katkaisivat ja käänsivät parempaan asentoon ja isoilla nauloilla takas kiinni. Enemmän jännittää se synnytyksestä palautuminen että pysyykö lonkka kunnossa.
 
Spinaalia saa lisää, mutta joutuu pistämään neulalla uudelleen kun taas epiduraalissa se kanyyli tai mikälie jää sinne epiduraali tilaan ja sitten vaan lisäillään sinne suoraan jos tarvis. Näin ymmärränyt. Kahdessa ekassa sain epiduraalin ja mielestäni se oli just hyvä. Kolmannessa pyysin taas, mutta kätilö sai puhuttua ympäri spinaaliin. Sain sen sitten kahdesti eikä se vienyt edes huippua supistuksilta. Kovasti olivat sitä mieltä, että sen takia ei auttanut kipuihin koska vauva oli nenä ylöspäin tulossa. Tiedä sitten.. onko muilla ollut vauva noin päin tulossa? Ja kivunlievitys ei ole toiminut?
 
Oi vitsi miten jännittävää et osaa sit valita oikein. Mulla vaan viimeks jäi epiduraalista ikävät fiilikset, onko spinaalissakin jälki juttuina se kamala päänsärky?
 
Mulla ei oo kertaakaan koskenut päähän epiduraalin takia mut ei kyl koskenut spinaalistakaan....
Se josta otin spinaalin synty nyrkki edellä mutta puudute kyllä toimi liiankin hyvin... mut tosiaan puudute loppu just sopivasti ponnistukseen!
Mä oon kokeillu pari kertaa synnyttää ilman puudutetta mut siitä mitään oo tullu... liian kipiää teki:/
 
Terhie sanoi:
Mua on jotenki alkanu ahdistaa nuo puudutteet ja lääkkeet yms. Mua pelottaa et menen paniikkiin, jos lähtee tunto sen verta voimakkaasti. Mä inhoan kaikkia vahvoja kipulääkkeitä just sen semmosen tokkuraisen olon takia. Onko ketään kuka ois selvinnyt ilman lääkkeitä? Ja onko niistä alapään puudutteista mitään apua?
Click to expand...
Mä selvisin ilman lääkkeitä kun pääsin ammeeseen. Vesi lievitti kipua hienosti. Nyt en tiedä miten selviän, jos streptokokin takia en ammeeseen pääse. Toivottavasti ees suihkuun. Tens-laitetta harkitsen myös. Inhottaa ajatus selkärangan piikityksestä, kun serkun selkäleikkaus epäonnistui ja vein siltä työkyvyn.
 
Arvele sanoi:
Mä selvisin ilman lääkkeitä kun pääsin ammeeseen. Vesi lievitti kipua hienosti. Nyt en tiedä miten selviän, jos streptokokin takia en ammeeseen pääse. Toivottavasti ees suihkuun. Tens-laitetta harkitsen myös. Inhottaa ajatus selkärangan piikityksestä, kun serkun selkäleikkaus epäonnistui ja vein siltä työkyvyn.
Click to expand...
Tosi ikävä tapaus serkullasi. Nää on kyl just ahistavia ku voi epäonnistua ja pienestä virheestä kiinni. Ainut lohtu itellä et sillo h hetkellä on niin pihalla kivusta et tekee sit sen varassa päätökset.
 
En muista että ois tullu mitään jälkijuttuja itelle. Mä oon kans miettiny sitä ammetta kun vedessähän on niin rentona. Mulla ollut just ongelma siinä rentoutumisessa, kun oon ollu semmosessa kokovartalo krampissa aina niin eihän siitä meinaa mitään tulla..
 
Rentoutumisesta sellainen vinkki että leuka jos pysyy rentona niin sitten pysyy myös lantionpohja. Meillä miehen yksi tärkeimmistä tehtävistä on muistuttaa leuan rentoutuksesta :)

Viimeksi taivuin epiduraaliin vaikka mua oli koko elämäni siitä peloteltu (kaksi alaraajahalvausta tiedossa) eikä siitä ollut kuin silkkaa hyötyä, sain nukuttua ja avauduttua kivuttomasti, ponnistusvaiheessa oli jo kivasti teho vähentynyt.

Nyt on tarkoitus mennä lääkkeettömästi tensin ja toivottavasti ammeen voimalla mutta mieli avoimena jos ei jossain vaiheessa jaksakaan.

Tokkuraahan ei epistä (tai muusta puudutuksesta) tule, mahdollisesti se päänsärky ja ponnistuksen tunto katoaa, ja ilokaasua voi sitten pyytää laimentaa itselleen sopivaksi jos tuntuu pöhnäiseltä. Konstit on monet, sano eukko kun kissalla pöytää pyyhki, eiköhän sieltä löydy sopivat tropit, lapsi saadaan kyllä ulos tavalla tai toisella :)

Ja ennen kaikkea oikeasti auttaa jos on perehtynyt erilaisiin kivunlievitysmenetelmiin, supistelu- ja ponnistusasentoihin sekä erilaisiin synnytyskokemuksiin etukäteen.
 
Liikkeessä/pystyssä kannattaa muuten pysyä niin pitkään ku vaan mahdollista! Painovoima on hyvä kaveri synnytyksessä, anestesia lääkäri on paras:wink
Itse tykkään hytkyä ja lantiota pyöritellä jumppapallon päällä:) tai sit voi ihan vaan sättiä miestä ku pistää kokemaan moista, kunhan saa ajatuksen pois supistuksesta... näillä mennään:D
Ja se vesi on kans hyvä, mä oon ollu ihan vaan suihkussa sen jumppa pallon kaa ja ihan parasta:) ammeeseen en oo päässy kun aina se viedään just nenän edestä:/
 
Mä oon aatellu mennä luomuna tän kerran. Tai siis panadolia, tens laite ja ehkä joku paikallinen puudutus pahinpiin supistuskipuihin. Jonkun puudutteen sai niin kauan, että pää on ulkona(en vaan muista minkä, pelkopolilla näistä puhuttiin). Mut oli hoitaja vahvasti sitä mieltä, että olen allerginen sille fentanyylille, mikä on epissä ja spinaalissa kantaja-aineena. Sitä oli siinä kipupiikissäkin minkä sain. Ihan kamala olotila tuli niistä kaikista, spinaali pistettiin mulle siitä infoomatta (leikkaussalissa) ja tosiaan olin ihan varma, että kuolen. Se epi vei kyl kivut, mutta se kutina ja puuttumus oli jotain niin kamalaa, että ei mielellään uusiks. Mikään kipu ei satu kyl niin paljoo miten kamala olo niistä mömmöistä tuli. Ja edelleen syytän epiduraalia supistusten loppumisesta mikä taas johti imukuppisynnytykseen (saattoi johtua muustakin, mutta se oli mahdollinen sivuvaikutus jossakin listassa).
 
Mua pelottaa se epiduraali ja sen pelokas laittaja. Siks oon oikeasti miettinyt, jos mun mies sen laittais. Pitää sit katsoa, ketä on töissä, kun on sen hetki. Viimeks mies kävi hakemassa hyvän työkaverinsa laittamaan spinaalin, kun olin sektiossa. Luotan miehen arviokykyyn sit h-hetkellä. Itseasiassa sen työkaveri oli puuduttanut oman vaimonsa synnytyksessä, ettei se sit mahdoton ajatus olis.
 
Kaks hyvin onnistunutta epiduraali synnytystä takana. Epi toiminut aina juuri kuin pitääkin. Nyt vaan kiinnostais kovasti mennä luomuna, kun oon molemmissa sen pahimman kivun kokenut ja ottanut epin hyvin viimetingassa. Jos epiduraalin otan, otan sen taaskin vasta avautumisen loppuvaiheessa koska uskon vahvasti että liian aikainen lääkintä hidastaa etenemistä. Komppaan myös tuota pystyasentoa, toka syntyi parin ponnistuksen jälkeen makuulla kun olin antanut siihen asti vaan painovoiman hoitaa niin kauan että alko pää tuntua jalkojen välissä. Vaivatonta ja kivutonta verrttuna selältään nollasta ponnistamiseen esikoisen kanssa.
 
Tips sanoi:
Rentoutumisesta sellainen vinkki että leuka jos pysyy rentona niin sitten pysyy myös lantionpohja. Meillä miehen yksi tärkeimmistä tehtävistä on muistuttaa leuan rentoutuksesta :)

Viimeksi taivuin epiduraaliin vaikka mua oli koko elämäni siitä peloteltu (kaksi alaraajahalvausta tiedossa) eikä siitä ollut kuin silkkaa hyötyä, sain nukuttua ja avauduttua kivuttomasti, ponnistusvaiheessa oli jo kivasti teho vähentynyt.

Nyt on tarkoitus mennä lääkkeettömästi tensin ja toivottavasti ammeen voimalla mutta mieli avoimena jos ei jossain vaiheessa jaksakaan.

Tokkuraahan ei epistä (tai muusta puudutuksesta) tule, mahdollisesti se päänsärky ja ponnistuksen tunto katoaa, ja ilokaasua voi sitten pyytää laimentaa itselleen sopivaksi jos tuntuu pöhnäiseltä. Konstit on monet, sano eukko kun kissalla pöytää pyyhki, eiköhän sieltä löydy sopivat tropit, lapsi saadaan kyllä ulos tavalla tai toisella :)

Ja ennen kaikkea oikeasti auttaa jos on perehtynyt erilaisiin kivunlievitysmenetelmiin, supistelu- ja ponnistusasentoihin sekä erilaisiin synnytyskokemuksiin etukäteen.
Click to expand...

Hei kiitti tuosta leuka-vinkistä! Mä oon muutenkin todella kova päällä ja leualla jännittäjä ja saan leukojen kiristämisellä itselleni aikaan migreeniä pahempia tappopäänsärkyjä, joihin tuntuu oikeasti että kuolisi. Siinä ei pysty edes pissalla käymään, kun se kipu ja jännitys on päällä. Pitää miehelle tuosta sanoakin niin osaa muistuttaa välillä asiasta.

Mulla on edelleen vahvana se, että yritän ensin ilman lääkkeitä, sitten paikallispuudutukset ja viimeisenä vaihtoehtona muut lääkkeelliset kivunlievitykset. Pelkään Terhien tavoin sitä oloa, mikä lääkkeistä voi tulla. Oon lääkeyliherkkä enkä haluaisi sitä tokkuraa, pahoinvointia, horkkaa jne. osaksi synnytystä. Toki ehdoton en ole, jos en pärjää ilman niin sitten kokeilen niitäkin.
 
^ sain myös ohjeeksi leuan rentouttamisen ja se todella omalla kohdalla toimi. En tiedä miten supistukset eroavat luonnollisten ja käynnistyksessä pakotettujen kesken. Itsellä käynnistetty ja ymmärtääkseni ne supistukset sanotaan olevan pahempia kuin luonnolliset. No, ne ei musta kyllä pahoilta tuntunut, ne oli helppo ottaa vastaan kun ei "estellyt" ja rentoutti leuan. Eli 4-6cm aukeaminen oli ihan lasten leikkiä leuan rentouttamisella :D
 
Minä sain viimeksi kohdunkaulan puudutteen ja olin siihen ihan tyytyväinen kun vei pahimman kipuhuipun supistuksilta. Kakkonen meni luomuna ja sekin oli ok kun oli nopea synnytys. Esikoisen kohdalla sain epiduraalin, eikä siitäkään varsinaisesti ole mitään huonoa sanottavaa. Kokeilen mennä nytkin luomuna. Jotenkin on vaan alkanut jännittämään, että ehtiikö sitä tällä kertaa sairaalaan ollenkaan.. Niin ja mulla tekee supistukset kyllä niin kipeää kun tosi kyseessä, että en pysty muuta tekemään kun makaamaan kyljellä sängyssä ja siinä vähän keikutella itseäni..
 
Mullakin tekee supistukset kyllä kanssa tosi tosi kipeetä, varsinki ne loppupään supparit . Hyvä vinkki toi leuan rentoutus en oo varmaa muistanu olla mitenkää rentona edellisistä nyt vois alkaa ihan harjottelee jotai rentoutus juttuja jos sattuisi pääsemää vähemmällä kivulla.
 
Kolmessa synnytyksessä vain kohdunkaulanpuudute käytössä + kerran tens lisäksi. Puudute vei pahimmat huiput supistuksilta, että sai hetken hengähtää. Tällä tarkoitan ettei paniikkiin ja itkemään tarvinut ruveta kivusta vaan hengittelemällä pääsi eteenpäin taas. Yleensä ajoitan ekan puudutteen kun auki 6-7cm ja 8-9cm eli kaksi kertaa. Kyllä kroppa tiennyt koska ei enää kestä ja katsottu tilanne. Viimeisimmässä 9cm auki ja lekuri laittoi vikan puudutteen. Suhdannevaihe noin 20min kun tuli ponnistamisen tarve.
Nelosta ajattelin samalla kaavalla.. :)
 
Mä en saa tekemälläkään tuota sairaalakassia pakattua. Suurin osa on hankittu ja ne pitäisi vain laittaa kassiin... onneksi on aikaa vielä useampi viikko, niin eiköhän se siitä lähde vielä pakkaantumaan. Ja jos ei, niin sitten mennään äitiyskortin, puhelimen ja laturin voimalla synnyttämään
 
En muutenkaan ymmärrä mitä porukka panikoi jostain kassista, voihan miehet sit tuoda kaiken mitä jää. Eikä se synnytys välttämättä ala kotona edes. Kaikki on tietty erilaisia, itse pakkasin ekan kohdalla sit ku alko supparit, ei siin mee 10min kauempaa ku ottaa vauvan vaatteet ja pesukamat itelle. Tai sit mä oon vaan nopea minimalisti:grin
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top