Synnytys

Ahistaa synnytys jo valmiiks, yyyh. Eilen muurasin pihalla, mut alkaa toi kyykistyminen olemaan tosi raskasta jo ja inhottavan tuntuista. Sf mitta oli tänään 29cm ja viikko 31+6, keskikokoinen pötsi.
 
Onko muita jotka jo malttamattomana odottaa synnytystä? :smiley-bounce013

Joo! Viime yönä pitkästä aikaa synnytysuni, siinä syntyi pieni sinisilmäinen poika (saa nähdä kumpi meille tulee). Kyllä mä sitä itse synnytystä odotan, mutta mielelläni kasvattelen masua vielä pari kuukautta. Vähän olen asennoitunut jo elokuisen synnyttämään, jos tulis muutamaa päivää ennen laskettua.
 
Mä oon ihan done tätä mahaa! Ja niin valmis synnärille! Mut eipä tässä auta muuta kun hautoa vielä 12 viikkoa... nää syntynyt (1 lukuun ottamatta) lasketun ajan tuntumassa rv 39+5-rv 40+1 joten eiköhän tää siihen samaan mene:wink
 
Mulla on hyvin sekavat tunteet tulevaa synnytystä kohtaan. Toisaalta hirvittää, monta sataa tuntia tällä kertaa joudun synnyttämään ja kuinka kaikki oikeasti menee, toisaalta taas en malta odottaa niitä ensimmäisiä päiviä, kun vauva on ihokontaktissa ja saa olla siinä vauvakuplassa. Esikoista tulee toki aivan kamala ikävä ja ollaan mietitty, mikä on lapsen ikävän kannalta paras, koska myös hänelle tulee varmasti äitiä ikävä
 
Minkä ikäinen esikko teillä Imme olikaan? Mä mietin samoja juttuja, meillä nyt 1v 7kk...
 
Meidän pienokainen on syyskuussa 3 v 1 kk eli ymmärtää jo varmasti paljon ja lapsi itsekin osaa sanoittaa tunteitaan hyvin. Silti omasta tahdostani (ja nyt jälkikäteen ajateltuna typeryyttäni) en ole ollut koskaan lapsesta yötä erossa. On toki mennyt isänsä kanssa nukkumaan jos olen ollut menossa, mutta aina aamulla olen viimeistään ollut kotona lapsen herätessä.

Nyt sovittiin, että äiti tulee yhdeksi yöksi hoitamaan esikoista heinä- tai elokuussa, niin treenataan samalla tulevaa synnytystä varten lapsen hoitoa. Ei tule sitten niin isona yllärinä lapselle, kun kerran on jo ennen synnytystä ollut mummon kanssa yötä meillä kotona. Samalla saadaan olla miehen kanssa kahdestaan ja olla vaan me :)
 
Täällä kans ristiriitaiset fiilikset :) Toisaalta odotan synnytystä ja vauvan näkemistä, toisaalta taas välillä tulee jo haikeus, että tulee ikävä potkuja vatsassa (vaikka ne kyllä fyysisesti väsyttääkin toisinaan) :) Yritän nauttia tästä vatsasta ja rauhallisesta arjesta vastapainoksi halulle saada nähdä vauva jo. Välillä on todella uskomaton olo, varsinkin kun laittanut vauvantavaroita paikoilleen, että apua tää on oikeasti tapahtumassa :D
 
Tuli tosta immen viestistä mieleen kun lähdettiin tokaa synnyttämään ja mun porukat tuli sit keskellä yötä meille kattomaan esikkoa. Esikko aamulla herätessään oli ihan hämillään tokaissut vaan että ’mummo’ kun ei ollutkaan äiti vieressä:D muutenkin oli se mun poissa olo aika mennyt kivasti vaikka se oli ollut niin tiiviisti mun kanssa koko pienen elämänsä:wink hän oli sillon 1v10kk:Heartred
 
Tuohon mäkin kyllä luotan, että esikoinen on vaan iloinen, kun aamulla herätessä näkisi äidin rähjäisen naaman sijaan hymyilevän mummon :) pelkään vaan että joudun taas olemaan sairaalassa yhteensä viikon :meh:
 
En mitenkään innolla odota synnytystä tai sairaalassa oloa, mutta kyllä olisin valmis luopumaan jo tästä olotilasta, mutta vielä ainakin 11 viikkoa jäljellä
 
Saakohan sairaalaan tulla isä esikoisen kanssa muinakin aikoina kun vaan virallisena vierailuaikana, joka ainakin Lohjalla oli kokonaista yksi tunti vuorokaudessa? Ymmärrän ettei siellä huoneessa voi taaperon antaa melskata jos on muitakin koettelemuksesta toipujia mutta esim siinä kahviossa voisi viettää aikaa lapsen kanssa kun vauvahan pääosin nukkuu. Mä myös pelkään, että meillä venähtää sairaalassaoloaika useampaan vuorokauteen ja vaikka esikko on isänsä kanssa ollut yli yön kaksi kertaa niin eri asia, että olen niin pitkään yht'äkkiä poissa kotoa.
 
Saakohan sairaalaan tulla isä esikoisen kanssa muinakin aikoina kun vaan virallisena vierailuaikana, joka ainakin Lohjalla oli kokonaista yksi tunti vuorokaudessa? Ymmärrän ettei siellä huoneessa voi taaperon antaa melskata jos on muitakin koettelemuksesta toipujia mutta esim siinä kahviossa voisi viettää aikaa lapsen kanssa kun vauvahan pääosin nukkuu. Mä myös pelkään, että meillä venähtää sairaalassaoloaika useampaan vuorokauteen ja vaikka esikko on isänsä kanssa ollut yli yön kaksi kertaa niin eri asia, että olen niin pitkään yht'äkkiä poissa kotoa.

Hyvinkäällä luki ainakin, että vauvan sisarusten ja isän vierailuaika on 8.30-20.30. Sen takia ajattelin, että voisimme perheenä syödä esim lounaan ja/tai päivällisen yhdessä sairaalassa.
 
Jorvissakin isä ja sisarukset sai olla osastolla koko päivän halutessaan :) yöksi piti mennä kotiin ja ruokaa eivät saa mutta vierailu aikaa ei varsinaisesti ole! Meidän muksut ei jaksanut kylläkään vierailla kun pienen hetken ja sit alku armoton melske o.O panostin siis täysin omaan lepoon ja vauvaan tutustumiseen!:Heartred
 
Eikös kuitenkin uskoisi, että jos mies tuo lapselle ja itselleen omat eväät niin saavat syödä siinä ruokailutilassa osastolla? Tätä lähinnä olin itse miettinyt. Meillä kyllä voi olla juuri niin kuin äippä x5:llä, ettei lapsi jaksa kauaa olla sairaalassa ja tulevat tosiaan vaan piipahtamaan paikalla.
 
Aloin täyttämään neuvolasta saatua synnytystoivelistaa ja nyt alko jo jännittämään synnytys :grin

Ei tuu muuta toivetta mieleen ku mahollisimman turvallinen, nopea ja kivuton :angel5
 
Ite odotan jo pääseväni synnyttämään. Toiveisiin laitoin mitä lääkkeettömiä ja lääkkeellisiä kivunlievityksiä toivon. eritoten epiduraalin kanssa, että jos se siinä tilanteessa päätetään laittaa ni aineen annostus voisi olla matalampi kuin esikoisen synnytyksessä. Se vei kerta ponnistustunnon pois vaikka muuten toimi siinä hetkessä. Olen asennoitunut että max 12 viikkoo enää ni vauva on syntyny. Ihan älytön aika kun on jo niin iso. Aikasemmin en uskalla toivoa synnyttäväni kun esikoinenki päätti asua loppuun asti mahassa.
 
Takaisin
Top