Synnytys: mietteet ja ajatukset

tunteeko lapsivesien menon vähän ennen vai onko se täysin yllätys kun ne menee? Eli miettisin sitä, että ootteko te muut suojanneet sänkyä esim jollain pyyhkeillä varautuen siihen että jos lapsivedet menisivät yöllä?
 
Mulla esikosta meni vedet yöllä. Ensin istuin vessassa pissalla ja ihmettelin lorinaa, joka ei loppunut, mutta ei tuntunu pissaamiselle. Se loppui ja naureskelin vaan itselleni, että onpahan tunnottomaksi värkki menny. Menin takasin sänkyyn ja muutaman minuutin päästä tuli uudestaan pissahätä. Silloin kerkesin vaan nousta seisomaan sängyn viereen ja siihen tuli semmoinen klassinen loiskahdus. Siinä sitten seisoin lammikossa ja herättelin miestä, että nyt täytyy lähteä. Ja tosiaan oli aikaset viikot, niin tuli yllärinä.
 
Mulla meni esikoisesta kans vedet yöllä vessakäynnillä. Sitä vaan lorisi ja lorisi ja ihmettelin miten paljon oikeen oon juonut päivän aikana kun ei millään meinaa loppua. Sit yritin keskeyttää "pissaamisen" ja kun se ei auttanut yhtään tajusin et onkin lapsivettä. Tuli siis kaikki kerralla.
Toisesta istuin sohvalla syöttämässä iltavelliä tuttipullosta esikoiselle kun tunsin et nyt meni vedet! Heti ei kuitenkaan tullut mitään ulos ja sain siitä liuutettua takapuolen sohvan reunan yli ettei sohva kastuisi ja vasta kun mies oli ottanut esikoisen mun sylistä ja nousin seisomaan rupes valumaan reisiä pitkin.
 
En oo suojannut sänkyä, vaikka yllärinä on kolmesti mennytkin. Ekasta tihkuttamalla vessakäynneillä niin, että en edes tiennyt (vauvan pää oli niin matalalla, että muulloin tukki reiän). Tokasta menin yöllä vessaan ja pönttöön lorahti. Kolmannesta olin suihkussa...
 
Jännä nähdä miten luonto toimii... ekasta kun ei mennyt vedet ollenkaan (olen jo nyt suojannut sängyn, kun saatiin lähjana kalliit patjat eikä todellakaan ole varaa sellaisia ite hankkia :p) . Onko teillä useamman lapsen omistajilla käynnistyneet synnytykset eri tyyleillä? Pantterilla kuulostaa tasaselle vesimenoille ja Jannalla myös..

Eilen sitten tajusin, että jos perätila kakaralla pysyy ja leikkuriin joudutaan, niin parilla päivällä vajaa neljä viikkoa aikaa... :wideyed::wideyed::wideyed:

Taidan tarvita yhden pienen puhelun sype kätilölle...:oops:
 
Mie pidän koko ajan peukkuja, että tämä toinenkin synnytys alkaisi vesien menolla. Olisi lastenvahdin kannalta niin paljon helpompaa. Silloin tietää, että nyt se on joka tapauksessa menoa eikä tartte arpoa, että joko nämä supistukset on tarpeeksi voimakkaita ja käydä edestakaisin synnärillä arpomassa. Meidän lastenvahti kun tulee 800 km päästä, niin ois kurja joutua monta kertaa hälyttämään paikalle...
 
Mulla esikoisesta holahti vedet sänkyyn... Ei mitään ennakko varotuksia tms vaan käänsin kylkeä ja yritin nousta vessaan kun kuulu poks ja sänky lainehti. Kaikki tuli kerralla siihen paikkaan. Pakko suojata sänky tällä kertaa, sillä ei oo kiva joka raskauden jälkeen ostaa uutta petaria. Et ihan hyvä suojata sänky varuiks, sillä eipä se kauheesti ilmoittele kun vedet menee.
 
Mulla esikoisesta käynnistettiin sairaalassa kalvot puhkaisemalla... Nyt olen sängyn suojannut. Ostettiin pari viikkoa sitten uusi sänky uuteen makkariimme
 
Mää taas toivon et ei alkais sillä vesien menolla, ellei sitten sen jälkeen ala rytinällä ja säännöllisiä suppareilla.
 
Meidän neuvolan terkkari sanoi, että useimmiten lapsivesi alkaa pikkuhiljaa tihutella, että harvemmin menee vedet kerralla.

Mun äidillä on molemmat raskaudet jouduttu käynnistämään joten vähän pelkään että itsellä käy samoin.
 
Mulla siis kaks ekaa alko vesien menolla kunnolla ja heti alko supparit perään niin ei tarvinnut paljoa miettiä. Kolmas yritettiin käynnistää kalvot puhkaisemalla mut kun ei ollut vettä jäljellä mitä tulis ulos niin eihän se mitään auttanut. Oksitosiinilla sit mentiin.
 
Mulla on tosiaan menneet vedet kaikista, mutta toinen käynnistettiin kun supistukset ei alkaneet. Nyt kolmannen jälkeen oikein pelkään, että jos taas menee vedet... Milloin ja miten uskallan mennä sairaalaan? Kolmannesta sain kolme ohjetta: 1) naapurikunnan terkkari: taksilla, mutta takapenkillä maaten 2) oma terkkari: heti makuulle ja ambulanssilla 3) äitipolin lääkäri: voi käydä suihkussa ja pakata ja lähteä sitten normaalisti omalla autolla. Tätä ohjetta noudatin. Lopputulos synnärin ovella: "Meillä on sellainen ohje, että jos vedet menee illalla, niin aamulla vasta tänne jos ei supistukset tuu niin kivuliaiksi, että kotona ei enää pärjää". Kotiin oli takaisin käännyttämässä (matkaa 80 km!). No, jos olisin lähtenyt, niin mulla ei varmaan olisi tuota lasta, koska oli yllätysperätila. Supistusten kanssa olisin kyllä pärjännyt, mutta jalka oli ulkona jo aamuyöstä ja klo 7.04 koko lapsi kiireellisellä sektiolla.

Nyt kysyin taas äitipolin lääkäriltä, että miten ja milloin. Niin se sanoi, että jos on varma tarjonnasta, niin voi odottaa supistuksia kotona jonkin aikaa ja lähteä sitten omalla autolla, mutta jos on yhtään epävarma, että oisko sittenkin perätilassa, niin ambulanssilla...

Mut todellakin toivon ja rukoilen, että alkaisi tällä kertaa supistuksilla!
 
Nyt vasta huomasin tämän keskustelun :D mutta siis esikoista odotellaan ja kovasti synnytys on nyt lähiviikkoina pyörinyt mielessä, nyt siis 38+4. Tänään neuvolassa käyty ja pää ei ole kiinnittynyt vielä niin mulle annettiin ohje että jos vedet menee niin ambulanssilla sairaalaan. Mutta siis mulla on nyt mietityttäny kovasti synnytysasento.. Ois kiva kuulla synnyttäneiden kokemuksia enemmän tästä? :)
 
Simpsakka, synnytysasentoa ei voi sanoa mitään yhtä hyvää mikä sopis kaikille. Riippuu ihan henkilöstä mikä tuntuu hyvältä ja samalla synnyttäjällä voi eri synnytyksissäkin olla eri suosikki ponnistusasennot. Lisäksi voi vauvan tai äidin terveys sulkea pois jotain asentoja.
Henk. koht. inhosin yli kaiken esikoisen synnytyksessä makuuasentoa. Yritin kyljellään ja puolimakaavassa asennossa niin et kätilö ja mies piti mun polvista kiinni. Siinä puolimakaavassa jouduin kuitenkin ponnistamaan enkä tykännyt yhtään. Seuraavat kaksi olen ponnistanut jakkaralla ja sen haluan nytkin. Ainoastaan jos vauvan terveys estää jakkaralla ponnistamisen suostun kokeileman muuta. Jakkara tuntuu niin luonnolliselta asennolta ponnistaa, kuin istuis pytyllä (tosin matalammalla) ponnistamassa kovaa kakkaa. :D Ja tuntuu et painovoimakin auttaa. Ja lisäks vielä se että mies istuu selän takana ja voi nojata häneen, on kuin miehen sylissä, poski poskea vasten ja voi pitää miestä käsistä (tai puristaa miehen käsiä niin että mieskin saa tuntea edes pienen osan kivuista :D ).
Enkä tiedä mistä pituusrajoitus johtuu kun jotkut sanoo et pitää olla vähintään 160cm pitkä et saa synnyttää jakkaralla. Mä olen nipin napin tuon 160 cm.
 
Mulla toisesta lähti synnytys kans vesien menolla käyntiin. Edellisenä yönä oli kyllä muutaman tunnin supistellu säännöllisesti mut ei vielä niin kipeästi mut aamulla kun sängystä nousin niin alkoi vettä tihkuttamaan. Oli kyllä kätevä kun oli aikaa viiä esikoinen hoitoon ja rauhassa sai laittaa tavarat ennen ku lähettiin sairaalaan. Kunnon supistukset alko vasta joskus 5 tunnin päästä vesien menosta et lähettiin vasta sitten sairaalaan. Toivon kyllä että nytki alkais samanlailla :)
 
Mulle taas se puoli-istuva asento on ollut hyvä, mutta muhun ei tasan koske kukaan, ei polviin eikä muuhunkaan synnytyksen aikana! Eli mulla on ollu sukat jalassa ja oon niistä sukanvarsista ottanut sen tuen ponnistamiseen. Samalla vetänyt varmista ylöspäin kun oon punnannut lasta alaspäin :D

Ja siis ambulanssilla jos vedet menee ja vauva ei oo kiinnittynyt? Tuolta Seinäjoelta ainakin varmaan pääsis heti eteenpäin M1:llä (pakkohoitolähete), jos sen tekis ku pitivät hulluna tosiaan jo viimeks ku mentiin omalla autolla heti vesien menon jälkeen eikä odotettu sinne aamuun... Ja mullahan ainoastaan esikoinen on kiinnittynyt ennen synnytystä... Nyt pelottaa vesien meno entistäkin enemmän :(
 
Takaisin
Top