Synnytys mielessä?

Onko kukaan ajatellut tehdä jonkinlaista listaa toiveista synnytykseen liittyen, jonka voisi tietysti käydä läpi miehen kanssa jo etukäteen, jotta tämä voi sitten ohjeistaa kätilöä, jos itse ei pysty?

Itselle on tullut mieleen muutama asia, jotka haluaisin kätilöni tietävän:

- en pelkää synnytyksen kipua tai ylipäätään mitään, mikä koskee itseäni, mutta pelkään todella paljon vauvan hyvinvoinnin puolesta. Sen tähden haluan, että minulle selitetään asioita sitä mukaa, kun mitäkin tapahtuu, jotten pienessä mielessäni ihmettele vaikka sydänkäyriä tms. turhaan
- toisin sanoen haluan, että minulle puhutaan, se rauhoittaa
- haluan, että kätilö kokemuksellaan ohjaa tilannetta ja jättää minun ruikutukset toissijaisiksi, koska en välttämättä kovassa kivussa ole ihan järjissäni
- olen valmis kokeilemaan erilaisia kivunlievityskeinoja ja synnytysasentoja, mutta vesiallas ei minua juurikaan kiinnosta
- olen valmis välittömästi sektioon, jos se on vauvan tilan kannalta tarpeen, samoin imukuppia ja muita apuvälineitä saa käyttää
- minua saa kipulääkitä kätilön parhaaksi katsomalla tavalla. Turhasta en valita, joten jos valitan kipua, niin silloin tosiaan sattuu
- kiellän kaikki vauvan kääntämisyritykset, mutta tämä kohta ei liene tarpeen, jos neiti pysyy raivotarjonnassa
- ja kun kerran Naistenklinikalla ollaan, niin mielestäni opiskeleva kätilö saa osallistua synnytykseen varsinaisen kätilön ohjauksessa (eihän ne muuten opi)
 
Minsu - noista vaan heti kertomaan kätilölle, kun synnärille h-hetkellä menette. Ammattitaitoinen kätilö kyllä kysyykin toiveita ja odotuksia/pelkoja, kun ottaa synnyttäjän hoiviinsa. [:)]

Itse olen synnyttänyt naistenklinikalla 14 vuotta sitten ja silloin sain hyvän kokemuksen opiskelijoista. Ammatti-ihmiset keskittyivät alapäähäni ja opiskelijat tsemppasivat ja rauhoittelivat minua. Oli myös aika hässäkkää synnärillä, niin opiskelijat olivat paikalla silloinkin, kun kätilö ei. Kyseessä siis imukuppisynnytys pitkittyneen ponnistusvaiheen takia, joten siinä syy miksi koin hyväksi sen, että ammattilaiset keskittyivät sinne(eli siis vauvaan) alapäähän ja opiskelijat yläpäähän. [:D]

Miehen kanssa ei olla edes synnytyksestä puhuttu, mutta viime kerrasta on niin vähän aikaa ja mies oli loistava siellä, joten ei mitään opastuksia edes tarvitse.

Mulle on ainakin kerrottu synnytyksestä sitä mukaan kun se on edennyt ja myös, että mitä tulee tapahtumaan minkäkin vaiheen jälkeen.

Rohkeasti vaan kertomaan kätilölle ne omat toiveet. Sekin kannattaa sanoa, jos ei tiedä mitä tehdä, että on ihan pihalla. Kätilö osaa ehkä siinä vaiheessa tarkemmin opastaa ja ohjata.

Liikaa ei kannata "suunnitella" tulevaa, kun se on kuitenkin tilanne missä todennäköisesti liiaksi suunniteltu synnytys meneekin ihan toisin, ei tule sitten turhia pettymyksiä. [:)]
 
Joo, mulla ei mitään suunnitelmaa olekaan, kun ei mun elämässä mikään ole mennyt suunnitelmien mukaan. Mutta toiveita noista toimintatavoista toki on ja mies sanoikin, että voisin tulostaa tuon listan sairaalakassiin mukaan, että hän voipi sen ojentaa kätilölle, jos mä en kykene kommunikoimaan :)
 
Tuo lista olikin hyvä Minsu. Piti käydä heti sanomassa miehelle, että pitää sit mun puolia kivunlievityksen suhteen kun myös mulla kynnys kivuista sanomiseen on aika korkea.
 
Mulla on nykyään ihan järjettömiä stressin aiheita synnytyksen suhteen.. En niinkään pelkää kipua tai sitä, että jokin menis pieleen vaan jotenkin luotan siihen, että kyllä luonto hoitaa. Mutta stressaan esim. sitä, että lapsivedet lorahtaa jossain nolossa paikassa, esim. kaupan kassalla. Tiedän kyllä, ettei sitä mitenkään litratolkulla tule, mutta silti pelkkä ajatuskin kauhistuttaa[:D] Toinen, vielä pahempi stressinaihe on se, että multa pääsee kakka synnytyspöydälle[:o] Saahan sen peräruiskeen, mutta jos synnytys pitkittyy niin kyllähän sillä vääntämisellä tulee ulos yhtä sun toista! Sillä hetkellä tuskin asiaa on aikaa sen enempää ajatella ja kätilötkin varmasti saaneet aika monet läjät siivota, mutta etukäteen kyllä jo nolottaa. Ikävää, että pitää tällasista asioista ottaa stressiä, kun varmaan isompiakin huolenaiheita olis mutta minkäpä sitä itelleen ja ajatuksilleen mahtaa [&:] Tällä hetkellä tilanne on vielä se, että napero on poikkitilassa ja melkein toivonkin, että pysyykin niin, ettei mun tarvis ajatella kakkajuttuja... Oh my. 
 
nannuli - kyllä sitä lapsivettä voi tulla tosi reippaasti.

Mä kanssa olen hermostunut sen suhteen, että lapsivedet menevät jossain sellaisessa paikassa missä olen yksin. Jos olen miehen kanssa jossain, niin ihan sama. [:D]

Mies sitten kerran kysyi, että NOOH, mitäs sä itse tuumaisit jos joltain tuolla kauppakeskuksessa menis vedet? Sanoin, että menisin varmaan kysymään, että tarviitko apua... Sitten heitin vielä perään: sanoisin että onpa noloa![:D] Ihan siis vitsinä sen heitin, ajatellen olevani itse siinä lammikossa.

Tota kakkajuttua ei oikeasti kannata miettiä hetkeäkään, vaikka ymmärrän ihan täysin sen fiiliksen. Kun siellä paikanpäällä on ja punnaa sitä lasta maailmaan, niin ei ole kakkajutut mielessä. Kätilö hoitaa puhtaat alustat kyllä siihen, ei siis kakan takia, vaan se nyt voi olla aika sotkuista touhua muutenkin. [:)] Siellä ei kukaan sano sanallakaan kakasta, vaan keskittyy ihan vaan itse synnytykseen.

Mutta kannattaa kyllä kätilöllekin mainita, että hirvittää, jos ja kun kakat tulee siinä. Kaikesta kannattaa mainita kätilölle mikä mietityttää/ahdistaa/pelottaa jne., se helpottaa sun omaa oloasi ja luultavasti kätilön hommaa, kun tietää mitä päässäsi liikkuu. 
 
nannuli, mäkin olen tuota lapsivesien menoa miettinyt, että toivottavasti tosiaan ei menisi missään julkisella paikalla. Menkööt sitten vaikka siellä Naikkarin aulassa komeasti, mutta kun ei Citymarketin kassalla. Mutta minkäs sille teet, jos niin käy. Pitäiskin miettiä valmiiksi jokin noheva repliikki, jolla nolon tilanteen voisi kuitata :)
 
Mie en hirveesti siitä vesien menosta oo huolissani, että missä ne menee...
Itseni tuntien, jos ne oikeesti menis sit jossain esim. siellä cittarin kassajonossa yms. todennäköisesti tokaisisin vaan että "voi helvetti, kusin vielä housuunkin" tai että "täytyyhän se jotenkin ittensä pitää lämpösenä, kun muuten kaupassa on niin kauheen kylmä"

tollanen olis multa hyvin odotettavaa:D
 
Mä olin ajatellut laittaa sen äitiyspakkauksessa tulleen muovitetun froteen sänkyyn lakanan alle. Nyt kuitenkin kun katsoin sitä, niin sehän on ihan hirveän pieni. Yöllä tulee kuitenkin vaihdettua asentoa ja liikuttua sivusuunnassa ja ylös alas. Aika tuurilla tulis lapsivedet just keskelle sitä pientä lappua. Tai ylipäätään maatessa, todennäköisemmin kai matkalla vessaan tai jotakin? Oiskohan silti reissu Etolaan..? :)
 
Mä ostin IKEAsta pinnikseen sopivan muovitetun froteen. Sen vois kyl virittää nyt omaan sänkyyn.
 
Hih, ihania noi teidän kirjoituxet. [:D]

Meikkis on koko raskauden vuotanu iha hulluna valkovuotoa, eli olen joutunut siteitä käyttää koko ajan (ja ku mä luulin et niist pääsis eroon 9kk:si)
Välillä side kyl unohtuu laittaa ja sit ku lurahtaa, niin jostain syystä mainitsen siitä kun olen ilman sidettä.

Varmaan täs käy sit niin et jos ne vedet menee prisman kassalla, niin luulet et ukko tokasee vaan et nyt tais lurahtaa vähän enemmän[:D][:D]

Jotkut tuttavat ovat suositelleet peräsuolen tyhjennystä ennen synnytystä, mut ajatus siitä et joku tunkee letkun mun peffaan on ollut aika kielteinen.. Ehkä se on kuitenkin pienempi paha kuin et toukka joutuis pyörii meikkiksen bubussa, tai et sitä ois pöydil tms...

Eli letkua vaa peffaa ja asennetta peliin ni hyvi se menee!!

Mä odotan kyl jo innolla synnytystä et millaista se on! Ihana saada kokea noin mullistava tapahtuma! Oli suuri onni tulla vihdoin ja viimein raskaaksi ja pian kokea oman pienoikaisen syntymä.
Odotan mielenkiinnolla sitä kun synnytys käynnistyy, kunnon suppailuja ja synnytykseen liittyviä tuntemuksia, kipuaaltoja jne.
Uskon 100% mieheni tukeen ja että hän osaa auttaa minua tarvittavalla tavalla.

Katsoimme ukon kanssa yhden jakson vatsasta maailmaan missä äiti synnytti vesi altaaseen.
Ukkoni oli kyl selkeästi vähän kauhuissaan, kun näki kuinka mammaan sattu ja kuinka se huusi ja kun pää näky toosasta. Sit kun vauva synty ja äiti sai lapsen syliinsä, me molemmat itkettiin onnesta.
Sit se kysy et eix sua hirvitä kattoo noita.
Sanoin et vähän, mut tiedämpä et mitä on tulossa, koska sitä ei tässä vaiheessa pakoonkaan enään juosta.  Ja minua myös- tieto rauhoittaa.

En ajattele mahdollisia repeämiä tai kompikaatioita. Olen niitäkin käynyt läpi ja tiedän mitkä riskit ovat, mutta olen ajatellut ne jättää tässä vaiheessa omaan arvoon ja keskittyä positiiviseen ajatteluun.
Itse uskon että se antaa enemmän henkisiä voimavaroja kestää synnytys ja saada siitä hieno ja ainutlaatuinen kokemus!![:)][:)]

Huh, kun tuli paljon tekstiä.
 
Kiitos Tuulienkelille ja Minsulle froteevinkeistä.
Isomman palan vois tosiaan leikellä sitten vaikka pesukoneen päällä olevan hoitotasopehmusteen suojaksi. Ois helpompi heittää pesuun vahingon sattuessa.

Mulla kans tullut enemmän vuotoa kuin ennen, valkovuotoa ja jotain kirkasta (ei lapsivettä). Vaihdoin pikkarit puuvillaisiin ja vaihdan vaikka useammat päivässä. En halua pitää siteitä, kun en menkkojenkaan aikana tottunut moiseen. Mua siteet hiostaa. Jälkivuotojen ajan on kai kuitenkin pakko pitää. Jos ovat tuskallista, kokeilen harsoa tai jotain :)

Jihuu,
Satuin katsomaan saman jakson Vatsasta maailmaan ohjelmaa. Tallensin sen digiboxille ja oli oikein pakko katsoa uudelleen se ammeeseen synnytyskohta. Oli häkellyttävää miten karmea eläimellinen murina vaihtui sekunnin aikana onnelliseen soperrukseen, kun vauva syntyi. Haluan pitää tuon mielessä. Ja joo, kyllä täälläkin itkettiin. Mietin vielä pyytäisinkö avomiestä katsomaan pätkän, en ole poistanut ohjelmaa vielä boxilta. Ajattelin että oisko sen hyvä tietää miltä minäkin saatan kuullostaa ja näyttää tuskaisena?
 
Soitinpa sit tuossa Jyväskylän synnärille, ku en saanu omaa terkkaria kiinni. Meiltä on sinne matkaa noin 70km.

Ku alkaa niin ärsyttään tää ainainen alamahakipu!! Että jotain tietoa edes saisi. Eihän se kätilö tietty puhelimessa voi tietää, mikä on, mutta selostin juttuja sille. Että 2 vkoa sit alko kipuilu ja on nyt ollut jatkuvaa about vajaa vko. Lisäks alaselkäkipuja, supisteluja ja sellasta. Sitä kans ihmettelin sille, ku 2 vkossa oma paino noussu 2 kg!! Muutenhan mulla ei oo hirveesti ees noussu, jotain 7kg ennen tota.
Kyseli, sattuuko, ku pissaa...ei. Virtsassa ei valkuaista, ku tein testin tänää. (Sain neuvolasta muutaman liuskan joku vko sit kotia.)
Nooo, se sit vaan arveli, että jospa se on pikkuhiljaa käynnistymässä [:D][:D]
Kyselin, että millonkahan sitä pitäs sit tulla sinne, ku sitä matkaa kuiteski on vajaa tunnin ajo. Sano, et sit ku on kivuliaita supistuksia 4-5 min välein, että puuskuttaa. Tai menee vedet tai verenvuotoa. Okkei... Pitäsköhän jo pakata sairaalakassi valmiiks...?!? Oon jotenki kummasti siirtäny sitä... [8|]
Tänään 36+3.

Onks teidän muitten paino noussu tolleen isosti nyt lopussa?? Turvotustakaan ei muuten oo, ainakin sormukset on jopa löysiä ja kusella käyn vähän väliä, ku juon vettä aika paljon.
 
annie74 : mulla on kans paino noussu näin lopussa, ja kohtu kasvanut. juuri tänään neuvolassa täti ihmetteli sitä.että aika hurjasti näin pienessa ajassa..mulla on kyllä turvotusta ja sormien nivelet todella kipeät varsinkin aamuisin. neuvolatäti tosiaan lähetti lähetteen jorviin tutkimukseen tuosta nopeasta kasvusta.noh, ensviikolla saa sitten lisätietoa.
 
 
 
annnie - mulla oli tänään neuvola ja painoa tullut kahdessa viikossa kolme kiloa!!! [:@] Muuten tähän asti kokonaisuudessaan kuusi.. Turvottaa kyllä ihan hirveästi, joten osa ainakin siitä. 
 
Ulpukka77:
No ukko sano et oli kamala nähä tuollaista ja oli aika järkyttynyt näkemästään, mut sit taas toisaalt sano et tietääpähän mitä on tulos. Eli minä sanoisin et jos mies on hirmu herkkä, niin ei ehkä kannata ja jos näytät, niin sano et voi tuntua aika rajulta.

Annie74:
Menkkamaisia kipuja on alkanut olla ja vessassa saa ravata, mut mul oli viikossa paino ite asias tippunu 600kg.. et näin täällä
Mun pituus o n.170cm ja paino n72kg. toukan syntymäpainoarviox arvioitu 3kg ja kohdunsuuta oli jäljel 2cm ja oli laskeutunut, muttei kiinnittynyt

Ja mulla ei ole turvotusta
 
Mulla on viimeiset 3 viikkoa tullut painoa noin kilo/vko tahtia. Neuvolassa täti sanoi mulle, että osa on turvotusta vaikkei sitä sormista ja jaloista välttämättä huomaakkaan. Kertyy neste kuulemma salakavalasti ympäri kehoa. Neuvolassa sanottiin mulle ainakin, ettei kannata stressata enää siitä painosta jos pissakin on puhdas. Mulle painoa kertynyt nyt yhteensä raskauden alusta 10 kg ja viikot on nyt siis 36+0.
 
Yhä enemmän alkaa synnytys olemaan mielessä. Koska viikkojen puolesta pikkumiehen olisi jo turvallista syntyä.
bebesinfon nettisivuja olen lukenut ja psyykannut itteeni. Synnytystoivelistankin tein. Kätilökin sellaista toivoi.Ja jos oon kovissa supparikivuissa, niin ajattelin että en pysty järkevästi jäsentelemään ajatuksiani.
Tällainen lyhyt ja yksinkertainen toivelista tuli mulle:
"  -         Ensisijaisesti kivunlievitys ”luonnonmukaisesti”, pallo + suihku tai amme, lämpöpussit, hieronta, ilokaasu -         Puudutteet toissijaisia, mutta ei poissuljettuja jos en kestä kipua
-         Synnytysasennoista jakkarasynnytys kiinnostaa eniten
-         Ei kuitenkaan mitään liian valmiita suunnitelmia, tuntemusten mukaan"


Pitäisköhän sitä velä huomata jotain toivoa...?[8|]
 
Niin pyörii täälläkin mielessä... [:D] Viime yönä luin kolmeen asti synnytysjuttuja netistä.

Itellä nää olot on aika jännät. Silleen hankala, ku ekaa oottaa, ettei tiiä, kuuluuko nää asiaan, vai oisko se tosiaan pikkuhiljaa käynnistymässä...niinku se kätilö eilen sano, ku soitin.
Kaverin kaa puhuin tänää, ni se vaan sano, et ku en oo käyttäny tukivyötä, ni siks maha ja alaselkä kipee. Mutta, kun supistaakin... Ja tänään tuntu oikeassa etureidessäkin pientä jomotusta...

En jaksa enää kysellä keltään...paitsi teidän kommentteja kyl luen mielenkiinnolla. [;)] Tulee, kun on tullakseen!! Siltikin kyl alkaa ärsyttään nää kipuilut. Ois kerralla selvä, eikä tälleen pitkittelis [:D][:D]
 
Kyllähän ne supparit alkaa valmistelemaan siihen tulevaan, mutta ei joka kipu ja kolotus sitä meinaa. Liitoskivut tekee tosi kipeää, vatsa painaa, se saattaa kipuilla, suoli on tuhannenmutkalla, se tekee tosi kipeää jne. Sitten kun alkaa tulemaan oikeita synnärisuppareita, niin ne kyllä tunnistaa ihan varmasti ja poikkeavat aika varmasti kaikesta muusta. [:)]
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top