Synnytyksen jälkeen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Kviini
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mullehan ei siis mahu enää noi "vanhat" kevättakit, onneks ne olikin niin rumia ettei haittaa. Kiva tollasessa joka-sään-tuulitakissa tehä siis kaikkea...vaikka maalla asutaankin. Pitäs siis mennä takkiostoksille isoon kaupunkiin. Vauva vissiin mukaan...käytiin eilen kahestaan ruokakaupassa, se meni tosi hyvin! :)
 
Apua! Näin hirveetä unta.

Meillä synnärille eka lääkäri totesi vauvallamme löysän lonkan joka vaatisi kirurgin kontrollia. Seuraavana päivänä eri lääkäri ei saanut samaa DG millään vaikka kuinka lonkkia väänsi.

Nyt meille kuitenkin tuli aika kirurgille ja vaikka soitin perään ettemme tarvitse ja sen voi perua. Lasten kirurgi oli kuitenkin sitämieltä, että näytille vaan.


Siispä uneen:) näin unta, että poika otettiin sylistäki. Sille lyötiin piikki kankkuun ja meille sanottiin, että nyt leikataan! Ja me oltiin et mitä leikataan? Miksi? Eikö vielä tarkisteta?
En ollut uneen tyytyväinen niin vaihdoin sen kulkua(olen outo:eek:)
Seuraavassa unessa sama kirurgi otti vauvan sylistäni. Laittoi puudutepiikin ja rusautta lonkan sijoiltaan ja sanoi mulle irvaillen "onhan se irti ja tämä vaatii suuren operaation" Ja hän hoputti hoitajia toimimaan. Hhoitaja huikkasi minulle " näin kirurgi varmistaa, etä meillä on jatkossakin töitä" :smiley-angry017.

Nyt en uskalla mennä sinne huomenna!
 
Jospa se on vain pelkouni ja lonkka on ihan kunnossa, toivotaan näin!

Synnytyksestä on reilu kaks viikkoa vasta mut ahdistaa tämä eturöllykkä ja kun ei mahdu mitkään vanhat takit päälle :sad001 Pitää vissiin lähteä shoppaileen uutta...Lisäksi mulla on vieläkin pieni turvotus päällä, kihlasormus puristaa ja toista sormusta en saanut edes laitettuu takasin. Milloinkohan tämäkin helpottaa lopullisesti...
 
Mä kävin ostaa perjantaina uuden kevättakin, koska mikään edellisistä ei ollut mielestäni hyvä. Ja kiva saada itelleen jotain. Muutoin vanhat vaatteet "lähes kaikki" mahtuu päälle, paitsi farkkuja en oo viel kokeillut...eivät varmaan mahu! Ja ahistaa jo toi sektiohaavan kohta, mikä on vaan vähän arka, mut jos farkku jotenkin kiristää sitä.

Ja mullakin on eturöllykkä-möllykkä, itse asiassa KAKSI kappaletta: sektiohaava ja ylempi "vauvamahan alareuna", mut aattelin, et se hävii ku hävii, päivä päivältä kuitenkin pienenee. Lähtenee, kun saa aloitettua urheilun taas. 2kg on vielä "jäljellä", mut olo on niin kevyt! Silmät on aina niin väsyneen näköiset, mut lienee normaalia vauva-aikana. Ei tota huutoa kyl jaksais, ellei vauva olis oma jälkeläinen.

Ja oma tuoksu lienee puhdas hapanmaito! :D

Älkäähän masistelko niitten mahojen, arpien yms. kanssa! Kaikilla oli ihan ÄSKEN vasta koko synnytys ja pitkä raskausaika, se vie aikansa. Muutenkin stressattavaa mm. vauvan syömisistä ja nukkumisista (ts. kun ei nuku yöllä...), tsemppiä kaikille! Pakko vielä kehua omaa miestä, joka ei ole millänsäkään tästä muuttuneesta kropasta, vaan ihaillen yhä katselee ja viheltelee, mut siks onkin mun mies <3
 
Tänään kävin työpaikalla vauvan ja esikoisen kanssa. Esikoinen pääsi johtajan kanssa tilastomatikkaa laskemaan ja patologin kanssa tutkimaan suolta:wink sekä katselemaan mikroskoopin linsseistä värjättyjä soluja.
Minä taas juoksin vauvan perässä, kun sitä vietiin ympäritaloa näytille. Hän oli tyytyväisen rauhallinen koko tämän ajan ja kolme välisyöttöäkin meni siinä sivussa :p

Hyvin lähtenyt arki pyörimään. Parastahan on olla vaan kotona ja nautiskella perhearjesta, kun tuo isäkin on vielä isyyslomalla! On ihanaa köllötellä vauvan vieressä hetki ja nuuhkia sitä :Heartred ja hetkenpäästä hävitä esikoiselle Kimblessä. Ei tällaista työarkena voisi kuvitellakkaan kerkiävänsä.
 
Minulle ei tullut minkäänlaisia arpia raskauden aikana, olen nytkin syynäillyt vatsaani välillä kun sen näkee kunnolla kumpareen kadottua, mutta ei missään näy mitään. Painoa oli juuri synnytystä edeltävänä viikonloppuna 73kg (lähtöpaino oli 62kg). Sairaalasta kotiuduttuani paino oli 67kg eli sairaalaan jäi 6kg (tai neidin toki toin kotiin :grin) ja eilen kun kävin puntarilla painoa oli 64kg ja synnytyksestä aikaa 9vrk. Mahakumpareesta ei ole tietoakaan, oli kummallista sairaalasta lähtiessäkin kun takki meni kiinni. Kotona voi pukeutua huoletta omiin entisiin vaatteisiinsa kun ne menee helposti päälle. Kengät ei purista jalkoja kun turvotus on hävinnyt, eikä mahakumpare ole enää tiellä kun kumartuu tai yrittää ähkiä kenkiä jalkoihin. Vatsa ei ole kuitenkaan mikään lituska pyykkilauta tai vastaava, vaan tuollainen pehmoinen löllykkä joka tosin tuntuu pömpöttävän vähemmän kuin maha ennen raskautta. Se ei pömpötä, se vaan hölskyy.

Maidon nousun myötä nousi toiseen kainaloonkin patti, joka on kuulemma lisärinta. Maitorauhasia siis kainalossakin ja maito nousi sinnekin. Alkuun se oli tosi kipeä ja aristava, mutta nyt on jo lähtenyt laskuun. Maidon nousun myötä rinnat turposi ja oli alussa kovia kuin kivet, mutta nyt sekin on helpottanut. Rintakumilla syötin alkuun kun pieni ei saanut muuten otetta pidettyä, mutta nyt ollaan siitäkin jo hyvin päästy eroon. Ainoastaan kipeät nännit joskus huutaa rintakumia avukseen ja sorrun sen takia välillä ottamaan sen taas esiin.

Meillä on mies ollut nyt kotona synnytyksestä saakka ja menee töihin taas maanantaista alkaen. Suhteellisen hyvin on arki pyörinyt, mies on jopa tiskannut ja täyttänyt/tyhjentänyt tiskikonetta plus tehnyt muitakin kotihommia jotka on ennen olleet täysin minun vastuulla (=jos en itse niitä tehnyt, ei tehnyt kukaan muukaan). Miehellä tuntuu olevan hyvät unenlahjat, kun ei öisin heräile siihen kun syöttelen neitiä ja yritän saada takaisin nukkumaan. Potilashotellissa ollessamme mies oli öisin kyllä hieman skarpimpi ja jos neiti heräsi huutaen niin nousi välillä itse sitä rauhoittelemaan.
 
Täytyy kyl omasta miehestä sanoa kanssa, että on ollu ihanaa kun on ollu kotona mun kanssa jo kuukauden ja on viel reilun viikon ennen töihin paluuta. Mies kokannu joka ikinen päivä kuukauden ajan (tykkää siitä kyl muutenkin) ja siivonnu kämppää tarpeen tullen (mitä ei ennen oo tehny, on oikee sottapytty). Lisäks jaksaa leikkiä tytön kanssa ja huomioda muakin hieronnalla ja vaan olemalla vieressä :) Oon happy :Heartpink
 
Mulla mahtuu housut ylös asti menemään, muttei mee vyötäröstä vielä kiinni (esim. farkut). Mut reidet ja takapuoli ei oo ilmeisesti levinnyt. Tuo sektioarpi on vielä turvoksissa ja arka, etten käy kyllä kiskomaankaan kiinni...
 
Ei oo kyllä ikävä yhtään ainoota raskausoiretta! Mä oon niin onnellinen kun toi pienokainen tuhisee tossa kainalossa etten osaa enää kuvitella olevani ilman sitä!

Mulle tehtiin sektio siis n. 7 aikaan eilen aamulla. 12h myöhemmin sain kipupumpun pois ja siirryttiin vaan suun kautta otettaviin särkylääkkeisiin. Kävin illalla myös ekan kerran omin jaloin pesulla. Tänään aamulla poistettiin katetri ja oon siitä lähtien pystyny elämään ja olemaan aika normaalisti. Päivän mittaan on poistettu kaikki muutkin teipit, laastarit ja kanyylit mitkä oli vielä varmuuden vuoks paikoillaan ja jätettiin myös pitkäkestonen särkylääke pois. Nyt mulla on siis käytössä burana 600 + panadol 1000 kolme kertaa päivässä ja kipua enää leikkaushaavassa.

Kaikkein inhottavinta on tällä hetkellä noi järkyttävän kipeet nännit. Vauva syö siis tosi innokkaasti ja pitkiä aikoja niin tän päivän aikana nännit on kipeytyny pahasti lansinohista huolimatta. Nyt otetaan seuraavaan syöttöön avuks rintakumi, jos se vähän helpottais. Oon kuitenkin tykänny imettää kun se on sujunu niin hyvin ja vauva on ollu tyytyväinen.

Toivottavasti päästään jo huomenna kotiin!
 
Eikö ookin maailman mahtavin tunne saada ne kaikki härpäkkeet irti itestään ja päästä suihkuun? :)

Olin kans ite hyvin aikaisin kotiuttamassa itseäni, mutten sit saanutkaan (sektio ma, kotiin to). Isäni sitten antoi tähän oivan aatteen, miksi ei kannatakaan hätäillä; Että nyt kun olet siellä, saat siihen vuorokausihintaan (n. 30) kaiken hoidon ja seurannan/tehohoidon. Sit kun lähdet sieltä, sinne ei enää palatakaan (JOS jotain kävisi, esim. kohdussa olisikin tulehdus, sisältä tikit repeää, mitä vielä), vaan joudut mennä kunnalliseen jonottelemaan. Tämä olisi aika inhaa, jos tuo combo panadol-burana ei sitten enää pelittäisikään kotona ja sitten olisi jo se vauvakin...

Niin ota rauhakseen vaan! :)
 
MammaMaria oli!! Olisin voinu olla siellä ekassa suihkussa vaikka kuinka pitkään! Se oli ensimmäinen rentouttava hetki niin pitkään aikaan.

Meillä on menny kaikki tähän asti niin hyvin että eilen ainakin kätilö oli sitä mieltä että voidaan hyvin lähteä tänään kotiin jos lääkäri antaa luvan. Vauvanhoito sujuu, imetys sujuu ja mun vointi on tosi hyvä. Viimeyönä vauva heräs vaan kerran syömään mutta söikin kerralla yli tunnin joten oon saanu levättyäkin hyvin :)
 
Niin ja mä oon ottanu sen pitkäkestosen särkylääkkeen viimeks 06 aikaan eilen aamulla, joten luulisin että tää burana + panadol riittää hyvin! Oon kyllä ite ollu aika ihmeissäni siitä miten helposti oon toistaseks ainakin toipunu...
 
Tunkeudun kommentoimaan tänne että kyllä sinne synnytyssairaalaan PITÄÄ SAADA PALATA (muistaakseni pari viikkoa synnytyksen jälkeen) jos tulee jotain komplikaatioita! Eli ei tartte kunnallisessa jonotella jos tulee kohtutulehduksen oireita tai tikit repee tms... Eli sen takia ei tartte sairaalassa "lojua" :grin :wink
 
Oikeestiko? Kysyin ennen kotiin lähtöä, et mitä jos se haava kipeytyy tai tulee jotain ja sain vastauksen, et sit meet omaan terveyskeskukseen. Tai jos se haava tulehtuu tai jotain. Kai sieltä sit saa sinne sairaalaan lähetteen...Voiko tää vaihdella sit kunnittain?

Ja olin iteki sillon jo keskiviikkona lähössä (kun vauva sai luvan), mut kätilö vaan nauro, ettei kukaan sektioon joutunut ensisynnyttäjä niin nopeesti täältä pääse kotiin...vaikka meilläkin imetykset, vauvan hoidot ja mun oma pää oliski halunnut.
 
Mulle sanottiin että jos jotain ilmaantuu itelle tai vauvalle niin otan yhteyttä siihen osastoon jossa olin, eli synnärille yhteys. Kai tää voi vaihdella kunnittain :confused:
 
Täällä sanottiin kans et osastolle puhelu ja sinne takaisin jos jotain tulee.

Mie kävin kunnolla suihkussa vasta lähtöaamuna. En raaskinu hoitajille pientä jättää ja ku mies kävi vaa muutaman tunnin ni halusin sen viettää miehen kanssa. Lähtöaamuna toi onneks simahti syötön jälkeen täysin ni oli kansliassa vetäny sikeitä heräämättä. Söin aamupalankin itekseni siihen perään. Luksusta.


Sent from my iPhone using Vau.fi Foorumi mobile app
 
Mä ainakin kotiuduttua soittelin osastolle pariinkin otteeseen ja kyselin neuvoja. Toisella kerralla oli pumpatessa maito veristä, niin soittelin imetysohjeita, ja toisella kerralla epäilin kohdun esiinluiskahdusta. Silloin sanoivat osastolta että eivät voi siellä tutkia mua tai tehdä mitään, vaan pitää mennä omaan terveyskeskukseen.
 
MammaMaria ommeltiinko sun haava erillisillä ompeleilla vai yhtenäisellä tikkauksella?

Tää voi olla jonkun mielestä aika ällöttävää eli jos ei haluu kuulla haavajuttuja niin kannattaa jättää lukematta. Mulla on siis tossa haavassa vaan 5 erillistä ommelta ja niiden välissä aika pitkä (yli sentin) rako. 3 välissä oli teipit, yhessä ei. Sairaalassa sanottiin että voisin ottaa teipit pois heti kun vaan irtoo. No äsken haavaa pestessä irrotin yhen teipin ja se haavahan on siitä kohtaa ihan auki! En irrottanu kahta muuta teippiä mutta tarkistin sen reunimmaisten ommelten välin missä ei oo ollu teippiä ollenkaan ja se on nätisti ummessa. Mä en nyt oikeen tiiä mitä pitäis tehä ottaa teipit pois vai jättää ne paikoilleen...
 
Takaisin
Top