Synnyttäneet --40+++

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja maria75
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Pakko nopeasti kommentoida tuohon painokeskusteluun. En ite ymmärrä ihmisiä keiden tuntuu olevan tarve kommentoida toisten painoa, oli laihtunut tai lihonut. En ymmärrä miten se on edes puheenaihe. Aihe ei juuri koskaan tuota iloa kuulijalle, niin miksi siitä puhutaan. Ja ite oon oman osani näistä kommenteista saanu, hyvässä ja pahassa. Nykyään osaan onneksi jo sanoa takaisin/ vetää rajan keskustelulle. Pitäisi jonkinlainen kunnioitus löytyä toisia kohtaan..

Kuukassius :) Mediakin syyllistyy jonkin verran ( =aika paljon) tähän, lehdet ja tv...
 
Auts MS74, tsemppiä ja paranemisia! Mullakaan ei oo ikinä ollut noroa mut se kuulostaa kamalalta. Toivottavasti vauva säästyy! Mut oon ymmärtänyt että sen leviämistä on tosi vaikea estää.

Mistä muuten nää kaikki norot ja rotat ja rs-virukset on tulleet? En mä muista että 80-luvulla olis ikinä kenelläkään ollut mitään noroa. Jotain oksennustauteja oli lapsena ja olihan ne kamalia mut en mä niitä muista sellasina apokalyptisina vitsauksina kuin mitä tää noro ilmeisesti on? Eikä kukaan ikinä puhunut norosta tai mistään muustakaan, paitsi salmonellasta jota pelättiin hysteerisesti kanarianmatkoilla. Eli siis onko ne rantautuneet tänne vasta myöhemmin vai oliko ne vatsataudit noroja ja kukaan ei vaan tiennyt?

Mä ja mun 5 työkaveria saatiin kerran Puolan työmatkalta kampylobakteeri. Hirveetä oli sekin, ja eka kerta kun ees kuulin kampylobakteerista.
 
Mistä muuten nää kaikki norot ja rotat ja rs-virukset on tulleet? En mä muista että 80-luvulla olis ikinä kenelläkään ollut mitään noroa. Jotain oksennustauteja oli lapsena ja olihan ne kamalia mut en mä niitä muista sellasina apokalyptisina vitsauksina kuin mitä tää noro ilmeisesti on? Eikä kukaan ikinä puhunut norosta tai mistään muustakaan, paitsi salmonellasta jota pelättiin hysteerisesti kanarianmatkoilla. Eli siis onko ne rantautuneet tänne vasta myöhemmin vai oliko ne vatsataudit noroja ja kukaan ei vaan tiennyt?

Mä ja mun 5 työkaveria saatiin kerran Puolan työmatkalta kampylobakteeri. Hirveetä oli sekin, ja eka kerta kun ees kuulin kampylobakteerista.

Tuleeko eläimistä?...lintuinfluenssa, sikainfluenssa. Kausi-influenssa...

80-luvulta muistan AIDS, virus sekin
 
Tuli tuosta norosta sellainen ei niin mukava flashback-mieleen. Olin dementiaosastolla töissä, 10 vanhusta, kaikilla noro, vain 2 hoitajaa jotka ei ollut siihen sairastunut, minä ja yksi toinen. Se oli kuin ois hoitanut 1 vuotiasta, joka osaa kävellä, mutta ei hajuakaan mitä tapahtuu. Sitä sontaa meinaan oli joka puolella, ihmettelen etten saanut sitä tautia ja tää noro oli 2 kertaa samalla osastolla enkä kummallakaan kerralla sitä saanut. Oli tosi "mukava" katsella kun työkaveri yksi toisensa jälkeen lähti himaan vaipoissa kun ripuli oli niin rajua :arghh: Sit vielä nää vanhukset yritti "siivota" jälkiään, tiedättehän mitä siitä seuras kun paskasilla kalsareilla pyyhitään..no juu..tämmönen tuli mieleen ja tuli tarve jakaa tämä :grin

Toivottavasti ei tartu pikkuiseen..tai ei ainakaan ole rajuna! Mä olen tällä hetkellä vähän vältellyt muskareita yms, koska en todellakaan halua noroa meille. MIehellä suolistosairaus, ja jos siihen noro iskee niin se on sairaalakeikka sitten, eikä sieltä ihan heti pois tule, enkä nyt muutenkaan välttämättä sitä tautia tänne halua.

Mitä Sirpalle kuuluu? Oletko saanut elämäsi nyt sellaiseen tilaan, missä on hyvä olla? Täytyy kyllä tähän väliin myöntää, että kyllä on suhde ollut koetuksella pojan syntymän jälkeen. Nukkuminen ei meikäläiseltä onnistunut juuri syntymän jälkeen, eikä sitä ennenkään, ja sitten kun taaperolla on järkky uhma. Se kiristää molempien hermoja, vaikka tosi hyvin ollaan saatu sovittua miten uhmaisen kanssa tehdään, yhteiset pelisäännöt, eikä niistä poiketa, mutta silti päivät menee välillä siihen, että jollain on aina pinna kireellä ja usein se olen minä ja väsymys on siihen varmasti yksi syy. Nukun kyllä päikkäreitä, jos nukkuvat samaan aikaan, mutta se on yksi päivä kahdessa viikossa kun sellainen harvinaisuus tapahtuu ja nyt tuo taapero välillä ei nuku päikkäreitä ollenkaan. Ymmärrän kun sanotaan, että pariskuntia eroo usein kun lapsi on pieni. Mutta ei me toki siinä pisteessä olla, ei vaan jaksa oikein paneutua tuohon parisuhteeseenkaan kun kaadun jo ysiltä sänkyyn ja kahdenkeskinen aika on kortilla. Mutta eihän tätä kestä kun tämä 10v sitten helpottaa :smiley-bounce013
 
Tuli tuosta norosta sellainen ei niin mukava flashback-mieleen. Olin dementiaosastolla töissä, 10 vanhusta, kaikilla noro, vain 2 hoitajaa jotka ei ollut siihen sairastunut, minä ja yksi toinen. Se oli kuin ois hoitanut 1 vuotiasta, joka osaa kävellä, mutta ei hajuakaan mitä tapahtuu. Sitä sontaa meinaan oli joka puolella, ihmettelen etten saanut sitä tautia ja tää noro oli 2 kertaa samalla osastolla enkä kummallakaan kerralla sitä saanut. Oli tosi "mukava" katsella kun työkaveri yksi toisensa jälkeen lähti himaan vaipoissa kun ripuli oli niin rajua :arghh: Sit vielä nää vanhukset yritti "siivota" jälkiään, tiedättehän mitä siitä seuras kun paskasilla kalsareilla pyyhitään..no juu..tämmönen tuli mieleen ja tuli tarve jakaa tämä :grin

Toivottavasti ei tartu pikkuiseen..tai ei ainakaan ole rajuna! Mä olen tällä hetkellä vähän vältellyt muskareita yms, koska en todellakaan halua noroa meille. MIehellä suolistosairaus, ja jos siihen noro iskee niin se on sairaalakeikka sitten, eikä sieltä ihan heti pois tule, enkä nyt muutenkaan välttämättä sitä tautia tänne halua.

Mitä Sirpalle kuuluu? Oletko saanut elämäsi nyt sellaiseen tilaan, missä on hyvä olla? Täytyy kyllä tähän väliin myöntää, että kyllä on suhde ollut koetuksella pojan syntymän jälkeen. Nukkuminen ei meikäläiseltä onnistunut juuri syntymän jälkeen, eikä sitä ennenkään, ja sitten kun taaperolla on järkky uhma. Se kiristää molempien hermoja, vaikka tosi hyvin ollaan saatu sovittua miten uhmaisen kanssa tehdään, yhteiset pelisäännöt, eikä niistä poiketa, mutta silti päivät menee välillä siihen, että jollain on aina pinna kireellä ja usein se olen minä ja väsymys on siihen varmasti yksi syy. Nukun kyllä päikkäreitä, jos nukkuvat samaan aikaan, mutta se on yksi päivä kahdessa viikossa kun sellainen harvinaisuus tapahtuu ja nyt tuo taapero välillä ei nuku päikkäreitä ollenkaan. Ymmärrän kun sanotaan, että pariskuntia eroo usein kun lapsi on pieni. Mutta ei me toki siinä pisteessä olla, ei vaan jaksa oikein paneutua tuohon parisuhteeseenkaan kun kaadun jo ysiltä sänkyyn ja kahdenkeskinen aika on kortilla. Mutta eihän tätä kestä kun tämä 10v sitten helpottaa :smiley-bounce013

Mä oon kans iät ja ajat tehny töitä ympäristöissä missä noroepidemioita mut enempi esimieshommissa niin välttynyt taudilta. Nyt tajuun mistä sana noro tulee....ihan norona. Ja tää on hyvä laihdutuskeino mutta kun multa ei sais enää lähtee kiloja...-3kg/2pv.
 
Auts MS74, tsemppiä ja paranemisia! Mullakaan ei oo ikinä ollut noroa mut se kuulostaa kamalalta. Toivottavasti vauva säästyy! Mut oon ymmärtänyt että sen leviämistä on tosi vaikea estää.

Mistä muuten nää kaikki norot ja rotat ja rs-virukset on tulleet? En mä muista että 80-luvulla olis ikinä kenelläkään ollut mitään noroa. Jotain oksennustauteja oli lapsena ja olihan ne kamalia mut en mä niitä muista sellasina apokalyptisina vitsauksina kuin mitä tää noro ilmeisesti on? Eikä kukaan ikinä puhunut norosta tai mistään muustakaan, paitsi salmonellasta jota pelättiin hysteerisesti kanarianmatkoilla. Eli siis onko ne rantautuneet tänne vasta myöhemmin vai oliko ne vatsataudit noroja ja kukaan ei vaan tiennyt?

Mä ja mun 5 työkaveria saatiin kerran Puolan työmatkalta kampylobakteeri. Hirveetä oli sekin, ja eka kerta kun ees kuulin kampylobakteerista.
Kyllä ne on sillon 80-luvulla ollu ihan samoihin virusperheisiin kuuluneita pöpöjä kuin nykyäänkin. Tietenkin mukaan on tullu uusiakin, koska virukset mutatoituu. Nykyään vaan asioista tiedetään enemmän. Ihmisiä on pallolla enemmän ja matkustetaan sekä viedään rahtia valtavia määriä päivittäin ympäri maailmaa verrattuna meidän lapsuuteen. Ja pelkästään liikkuvuus ja kokoontumiset ns omalla kylällä on ihan toista luokkaa. Ja tietenkin on netti ja tiedotus joka on eri asia kuin lukea juttua seuraavan päivän lehdestä tai että joku soittaa juorupuhelun. Vois kait sanoa et elämä oli myös huolettomampaa koska tieto myös voi lisätä ahdistusta ja joukkohysteriää.
 
Satru, meillä vähän sama tilanne, taapero vaatii huomiota mutta meillä ei vielä pahemmin uhmaa ole ollut. Ja univajeisena mulla on pinna kireellä ja tiuskin kaikille. Yks ilta menin reilusti aikaisemmin nukkumaan ja ai että oli pirteä olo seuraavana päivänä! :) Mutta kun olis kiva saada vähän omaa aikaakin ja se onnistuu vasta illalla kun molemmat lapset nukkuu... eli joko otan omaa aikaa illalla ja oon kärttysä seuraavana päivänä tai sit meen ajoissa nukkumaan mutta en saa omaa aikaa. Onneks mies on hyvin ymmärtäväinen ja hän pitää huolen että parisuhde pysyy kunnossa. :)
Mulla on iso asia mietittävänä... tai taisin kyllä jo tehdä päätöksen mutta en ole vielä antanut lopullista vastausta. Mua pyydettiin kunnallisvaaliehdokkaaksi!! Whaaat?!? Mä kun en koskaan ole ollut pätkääkään kiinnostunut politiikasta! Mutta mulla on kyllä suhteita ja asiantuntemusta monista lapsiperheitä koskevista asioista... Ensin olin lähinnä huvittunut koko jutusta mutta asiaa mietittyäni olen toisaalta imarreltu ja innostunut. Kyllä mä taidan kokeilla tätäkin. :D Ja pienenpieni ääni takaraivossa kihertää myös vahingoniloista naurua - olis aikamoinen isku exälle jos mä pääsisin läpi! Exä oli 3 kertaa ehdolla eikä päässyt valtuustoon! :D :D Nyt istun siis illat ja luen politiikkaa! :D
Lisäys vielä et mies kannustaa lähtemään mukaan ja hän jo suunnittelee et vois jäädä koti-isäksi jos mut valittaisiin kansanedustajaksi. :D :D :D
 
Satru, meillä vähän sama tilanne, taapero vaatii huomiota mutta meillä ei vielä pahemmin uhmaa ole ollut. Ja univajeisena mulla on pinna kireellä ja tiuskin kaikille. Yks ilta menin reilusti aikaisemmin nukkumaan ja ai että oli pirteä olo seuraavana päivänä! :) Mutta kun olis kiva saada vähän omaa aikaakin ja se onnistuu vasta illalla kun molemmat lapset nukkuu... eli joko otan omaa aikaa illalla ja oon kärttysä seuraavana päivänä tai sit meen ajoissa nukkumaan mutta en saa omaa aikaa. Onneks mies on hyvin ymmärtäväinen ja hän pitää huolen että parisuhde pysyy kunnossa. :)
Mulla on iso asia mietittävänä... tai taisin kyllä jo tehdä päätöksen mutta en ole vielä antanut lopullista vastausta. Mua pyydettiin kunnallisvaaliehdokkaaksi!! Whaaat?!? Mä kun en koskaan ole ollut pätkääkään kiinnostunut politiikasta! Mutta mulla on kyllä suhteita ja asiantuntemusta monista lapsiperheitä koskevista asioista... Ensin olin lähinnä huvittunut koko jutusta mutta asiaa mietittyäni olen toisaalta imarreltu ja innostunut. Kyllä mä taidan kokeilla tätäkin. :D Ja pienenpieni ääni takaraivossa kihertää myös vahingoniloista naurua - olis aikamoinen isku exälle jos mä pääsisin läpi! Exä oli 3 kertaa ehdolla eikä päässyt valtuustoon! :D :D Nyt istun siis illat ja luen politiikkaa! :D
Lisäys vielä et mies kannustaa lähtemään mukaan ja hän jo suunnittelee et vois jäädä koti-isäksi jos mut valittaisiin kansanedustajaksi. :D :D :D
Hyvä Janna, lähde vaan ehdokkaaksi:)!! Itse istuin pari kautta oman kotikaupunkini valtuustossa ja vaikutin lautakuntatyössä yms.luottamustoimissa:)! Nyt pidän taukoa ja olen mukana vain muutamassa pienemmässä luottamustoimessa;)! Ehkä jossain vaiheessa taas innostun uudestaan..;-)! Tsemppiä ja onnea matkaan, sinunlaisiasi naisia tarvitaan päätöksentekoon:)!!!!
 
Kohta lähdetään anoppilasta, vielä ruokailu edessä:dead:...Anoppi valmistaa jälleen jotain kermavaahtomössöä ja näyttää kaatavan sokeria sinne urakalla:meh: "Mielenkiinnolla" odotan hetkeä, kun sitä on pakko syödä. Kuinkahan iso haloo tulee, sillä täräytän - kiitos, mutta ei kiitos. Ihan taatusti vetoo laihtumiseen ja saa siitä aikaan puheenaiheen pöydässä.

Viimeyönä täällä syötiin lihasoppaa, kuulitte oikein:joyful: Siis yöllä klo 22.:banghead: Meikä kieltäytyi ja haloohan siitä nousi, anoppi melkein rukoili, että söisin, kun kaikki muutkin syö...

Anopin hiilihydraattipommit, kun ei oikein sovi saavutetuille linjoille:laughing002:laughing002:laughing002
 
Tähti, aikuinen saa itse päättää mitä syö. En kyllä illalla tai yöllä pystyisi syömään soppaa!
 
Tähti, aikuinen saa itse päättää mitä syö. En kyllä illalla tai yöllä pystyisi syömään soppaa!

Haha-haa:laughing021

En kyllä myöskään. Muutoinkaan ruokavalioon ei kuulu sopat perunasta.

Ruokailu tänään meni kivasti, kun tuli keskeytys ruokailuun, anoppi sai puhelun ja hihh, sillä välillä heitin perunasopan menemään:laughing002 !!:laughing005

Lihasopan päälle hänellä oli tarjolla perunalaatikkoa, eikä siihenkään tarvinnut koskea...ja mikä parasta se jälkiruokamössö jäi kiireen alle, kun pojan vaippa piti vaihtaa... Pääsipäs helpolla ja nyt ollaan jo kotona ja syön ISOA salaattia, nam:laughing002
 
Anoppi meinasi antaa pojalle ruisleipää ja jälkiruoaksi sokerimössöä. Kummankin kielsin, leipää ei käsittääkseni saa 9kk ikänen syödä.. Sokerin kielsin täysin, kunnes on täyttänyt 2vuotta:smiley-ashamed004:wink
Mahtaako uskoa.
 
Terveisiä norolta! Rantautu meille eilen ja toivottavasti häipyy pian. Mä oon ekaa kertaa elämässäni tässä taudissa. Yök. Mies valitteli huonoa oloa muttei oo vielä tauti kunnolla alkanut. Tyttö vielä terve.
Voi ei! Meidät kävi koko perheen raivoisasti mutta nopeasti läpi! Tsemppiä<3
 
Anoppi meinasi antaa pojalle ruisleipää ja jälkiruoaksi sokerimössöä. Kummankin kielsin, leipää ei käsittääkseni saa 9kk ikänen syödä.. Sokerin kielsin täysin, kunnes on täyttänyt 2vuotta:smiley-ashamed004:wink
Mahtaako uskoa.
Meillä on tirppu kyllä leipää jo silloin tällöin maistellut, mutta siinä toki jokainen tekee oman päätöksensä, oman näkemyksensä mukaan. Se on kyllä totta, että tuo "vanhempi kansa" tuntuu olevan aika huoleton sokerin suhteen...
 
Meillä on tirppu kyllä leipää jo silloin tällöin maistellut, mutta siinä toki jokainen tekee oman päätöksensä, oman näkemyksensä mukaan. Se on kyllä totta, että tuo "vanhempi kansa" tuntuu olevan aika huoleton sokerin suhteen...

Myy75 :) Totta. Sokereihin on pakko laittaa tiukka linja. Mummo ( anoppi) ja vaari ovat sellaisia sokerihiiriä, ettei rajaa... Nyt tullessaan etelästä toivat pojalle tuliaisiksi n. kilon karkkipussin....niin sanoinpa vaan, että saa avata reilun vuoden päästä ja tuota määrää syödään kyllä vuosi:smiley-ashamed008. Katsoivat ihmeissään, mitä turhaa nipotan:sad002

No sitten käytiin anopin kummitytön luona kahvilla, niin jäin hämmästelemään sitä sokerin syöntiä. Kahvipöydässä lapset saivat kaksin käsin makeita ja sen lisäksi karamelleja oli mielin määrin. Heillä kun ei ole edes karkkipäivää:schocked028
 
Mun lapsilla ei ole koskaan ollut karkkipäivää ja meillä on usein karkkeja esillä niin että saavat ottaa kun haluavat. Mutta kun sitä on tarjolla lähes aina ei tule tarvetta mässäillä, eli pääasiassa minä syön ne karkit sitten, teinit voi joskus ottaa pari karkkia kun katsotaan telkkaria tms. Meidän 2v taapero saa karkkeja silloin tällöin, esim tänään ostin Pätkiksen ja annoin hänelle siitä n 1/2 cm palan ja se riitti. Vaikka hän näki että patukkaa oli jäljellä ei hän edes pyytänyt enempää. Ja jos taaperolle antaa vaihtoehtoina karkkiaski (PuuhaPete tai Muumi) tai aski rusinoita niin kyllä hän ne rusinat ottaa.
Tästä voi syttyä sota :D mutta mä en myöskään usko sokerihumalaan. Mä olen vahvasti sitä mieltä että lapset riehaantuu siitä tilanteesta (synttärit tai muu juhla) missä saavat karkkeja ja muita makeita herkkuja eikä siitä sokerista. Eli juhlia on odotettu kuin kuuta nousevaa, on leikkejä ja kavereita, herkkuja, lahjoja jne. Ei ihme että lapset riehaantuu ja sit aikuiset syyttää sokeria. Sama koskee mielestäni karkkipäivää. Kun lapsi harvoin saa karkkia hän on niin innoissaan kun vihdoin saa herkkua että purkaa sen innostuksen fyysisesti. Ja taas vanhemmat syyttää sokeria... Mut tää on vaan mun mielipide. :)
 
Meidän esikoinen oli viis ennenkuin tajusi mikä on karkki. Sitä ennen meillä rusinat ja kuivatut hedelmät toimivat herkkuina. Ja tämä karkki herätys kävi turkissa missä ravintolan henkilökunta jakeli lapsille tikkareita tuon tuosta enkä enää pystynyt estämään.
Nää nuoremmat on sitten väkisinkin syöneet nannaa jo pienempinä. Meillä on yritetty pitää kiinni karkkipäivästä. Mehua meillä juodaan vain karkkipäivänä. Muuten vesi jano/ruokajuomana.

leipää meillä on vauva saanut ja jopa voilla. Sen pari kertaa:)
Mun mielestä nää kovat vouhotukset sokerista ym on aika lailla median huutelua. Mä meen edelleen mutu tuntumalla. Tarjoan lapsilleni niin hyvää ja laadukasta ruokaa kuin vaan voin mutta kaikki "ns terveellinen" on kovin kallista.
Mutta kun meillä ei eineksiä käytetä vaan teen ruoan itse niin tiedän ainakin mitä se sisältää:)
 
Voi ei! Meidät kävi koko perheen raivoisasti mutta nopeasti läpi! Tsemppiä<3

Tyttö sairastu myös ja oksensi ja ripuloi muutaman kerran lauantaina ja sunnuntaina. Nyt parempi ja sain aamulääkkeen ja puuroa menee. Muuten ollaan vaa tissuteltu ja tarkkailtu ettei kuivu. Oksentamisen jälkeen ollu pirtee ilonen kiljuvainen taas. Yöt menny paljon paremmin kun ei oo saanu lainkaan kiinteitä. Ne on meidän kirous.
 
Meidän esikoinen oli viis ennenkuin tajusi mikä on karkki. Sitä ennen meillä rusinat ja kuivatut hedelmät toimivat herkkuina. Ja tämä karkki herätys kävi turkissa missä ravintolan henkilökunta jakeli lapsille tikkareita tuon tuosta enkä enää pystynyt estämään.
Nää nuoremmat on sitten väkisinkin syöneet nannaa jo pienempinä. Meillä on yritetty pitää kiinni karkkipäivästä. Mehua meillä juodaan vain karkkipäivänä. Muuten vesi jano/ruokajuomana.

leipää meillä on vauva saanut ja jopa voilla. Sen pari kertaa:)
Mun mielestä nää kovat vouhotukset sokerista ym on aika lailla median huutelua. Mä meen edelleen mutu tuntumalla. Tarjoan lapsilleni niin hyvää ja laadukasta ruokaa kuin vaan voin mutta kaikki "ns terveellinen" on kovin kallista.
Mutta kun meillä ei eineksiä käytetä vaan teen ruoan itse niin tiedän ainakin mitä se sisältää:)

Se meidän erikoispuuro Sinlac sisältää sokeria mikä mua vähän kauhistuttaa. Mut tällä hetkellä se on ainut mikä tytölle varmasti käy äidinmaidon kanssa ja helpottaa refluksia. Lisättyä sokeria muuten haluan välttää tytöltä ja just noin että rusinoilla tms ja kun aika tulee niin karkkipäivä. Janojuomana vesi. Ite ja mies ollaan jäätäviä sokerihirmuja. Sukulaiset pakotan tajuumaan ettei sille anneta sokeripitosia. Hedelmät ja kasvikset pilkottuna parempi jos haluaa herkutella.
 
Meidän esikoinen oli viis ennenkuin tajusi mikä on karkki. Sitä ennen meillä rusinat ja kuivatut hedelmät toimivat herkkuina. Ja tämä karkki herätys kävi turkissa missä ravintolan henkilökunta jakeli lapsille tikkareita tuon tuosta enkä enää pystynyt estämään.
Nää nuoremmat on sitten väkisinkin syöneet nannaa jo pienempinä. Meillä on yritetty pitää kiinni karkkipäivästä. Mehua meillä juodaan vain karkkipäivänä. Muuten vesi jano/ruokajuomana.

leipää meillä on vauva saanut ja jopa voilla. Sen pari kertaa:)
Mun mielestä nää kovat vouhotukset sokerista ym on aika lailla median huutelua. Mä meen edelleen mutu tuntumalla. Tarjoan lapsilleni niin hyvää ja laadukasta ruokaa kuin vaan voin mutta kaikki "ns terveellinen" on kovin kallista.
Mutta kun meillä ei eineksiä käytetä vaan teen ruoan itse niin tiedän ainakin mitä se sisältää:)

Totta :) Esim. kasvikset ja salaatti on kallista, sillä rahalla saa ison säkillisen perunoita, kun näitä terveellisiä ruokia vain vähän ostoskoriin. Minusta peruna ei ole terveellinen, siinä on aika vähän ravintoaineita ja nekin kuoressa, jota harvemmat syö.

Meillä poika ei osaa vielä syödä leipää ja pelkään, että jää kurkkuun kiinni. Voi on parempi vaihtoehto, kuin kevytlevitteet :)

Karkkipäivästä yritän pitää kiinni, kun isommaksi kasvaa. Vielä näin pieni ei osaa pyytää karkkia. Meillä karkkipäivä voi olla haastava, koska joka kaappi notkuu isin herkkuja/ karkkeja, mutta eiköhän se onnistu :) Isikin on sitä mieltä, että ei makeita lapselle jatkuvasti ja tiedostaa oman " huonon" tapansa herkkujen suhteen.

Tänään hankitaan matkalle kantoreppu ja matkarattaat lastentarvikeliikkeestä. Matkaan on tasan viikko aikaa :)
 
Last edited by a moderator:
Takaisin
Top