Voi että. Meitä ja mielipiteitämme on moneksi. Meillä pyritään syömään yleisten ravitsemussuositusten mukaan säännöllisesti 5 kertaa päivässä. Kuljetaan kultaista keskitietä myös syömisissä. Kaikkea saa syödä, joskus herkutellaan. Joskus yllätän ja tarjoan koululaisille välipalaksi mehua ja kakkua tms., mutta vasta leivän ja maidon jälkeen. Joka syömisellä on hevi-osaston tuotteita. Marjoja, vihanneksia ja hedelmiä saa syödä lupaa kysymättä. Esikoisellakin pidin aluksi tiukempaa linjaa (silloin taaperona), mutta jo toisen lapsen kohdalla piti alkaa joustaa. Vauva on kohta 4-kuinen, joten hän saa vielä odottaa kaikenlaisia syömisiä ja herkkuja. Perunasta aloitetaan ja maissinaksu helpottaa annoskateutta sitten aikanaan kahvi- tai ruokapöydässä. Itse pyrin nyt syömään terveellisemmin kuin muu perhe, koska yritän karistaa viimeisetkin raskauskilot. Kylässä ja juhlissa joustan. Mies syö mitä huvittaa, aikuinen ihminen. Minä laitan kuitenkin ruoan ja käyn kaupassa eli sellaisen tarjonnan rajoissa. Ollaan normaalipainoisia/hoikkia ja hampaat ja veriarvot yms. on kunnossa.
Oon joskus koittanut noudattaa jotain tiukkaa linjaa ruokailussa (esim. kasvissyönti, sokerittomuus), mut ei oo mikään "absolutismi" sitten kuitenkaan mun juttu.
Kohta lounaaksi salaattia (ei muita syöjiä), päiväkahvilla kakkua koska tulee vieraita ja illalla jauhelihasoppaa ruisleivän ja maidon kera. Sopii mulle ja meidän perheelle.
Täälläkään ei olla minkään totaali kieltäytymisen kannalla, mutta tällä hetkellä oon tarkempi, koska loppu kilot ( oon jo normipainossa) pitää saada pois ja entiset bikinit mahtua päälle tuolla etelässä :)
Tuosta sokerista sitä, että karkkipäivästä yritetään pitää kiinni, ei siis mitään totaalia, vaan se ettei jokapäivä. Mulla on lähinnä tuosta anopin tavasta kokemusta, kun pojalla on serkkuja, niin nähnyt miten hän kyllästää nämä pienet lapset leivoksilla ja jäätelöllä. Myös vaari välinpitämätön ja helposti antaa lapselle ison pussin (500g) karkkia ennen ruokailua. Etenkin tässä se, että verensokerit on taivaassa ja vatsa täynnä makeaa. Syökö lapsi sen jälkeen ruokaa?! Mulle se on selviö, isovanhemmat vaan toteaa, eihän lapset koskaan syö, ei omatkaan lapset syöneet...Hahh, suurin syy on oma käyttäytyminen.
Oon sanonut heille satakertaa, niin että jäisi mieleen, meidän poika syö ihan kaikkea ja vatsan täyteen. Hän ei saakaan makeita välipaloja ennen ruokailua, vaan esim. hedelmäsose annetaan syömisen jälkeen. No sitten ihmettelevät, kun meidän poika on niin hyvä syömään...Ei siinä ole mitään taikaa ja miten lapsi saisi kaikki tarvittavat ravintoaineet sokeripitoisilla herkuilla ja karkeilla....
Sori taas paasaus, mutta mua vähän risoo, kun asiat tehdään väärinpäin ihan joka kerta
Näin anoppi siis syö itsekin, joten ei näe mitään kummaa missään. Minusta hän saisi sen ylipainonkin pois ja monet vaivat ja sairaudet ainakin paremmaksi, kun vähän söisi järkevämmin.