Ihan äkkiä tohon lasten liikkumiseen ja sen tukemiseen. Mä en oo koskaan kuullut sanaa ryömittää. Tiedän että suurin osa lapsista ryömii ennen konttausta ja konttaa useimmiten ennekuin lähtevät kävelemään:) mun esikoinen ei koskaan ryöminyt tahi kontannut. Oppi n 6kk nousemaan istumaan ja siitä sitten istualte veti itseään eteenpäin, olisko se sitten nimeltään istuen ryömintää?:) oppi kävelemään silti 10,5kk iässä. Meillä myös lapset olleet myöhäisiä kääntyjiä, ei niitä vaan oo kiinnostanut eikä ole ihan pieninä viihtyneet vatsallaan. Kaiken huippu on tää meidän kymppi joka ei ikinä yksinkertaisesti viihtunyt lattialla ollenkaan ja vasta 7kk iässä oppi kääntymään vatsalta selälleen ja toisinpäin:) mutta siltikin kehittyi hurjaa vauhtia ja käveli alta 1v ja nyt 2v on motorisesti todella lahjakas, potkii palloa juoksee hyopii tasajalkaa ja yhdellä jalalla.
Yhtäkään lasta en siis ole yrittänyt edesauttaa mitenkään liikkumisen opettelussa vaan itse ovat omana aikana hokanneet kunkin asian. Yhdet neuvoloiden (tai siis sen neuvolakortin takana olevan taulukon) käyrästöjen mukaan toiset sen ulkopuolella mutta jokainen on taidot oppinut:) esikoinenkin lopulta oppi konttaamaan, kävelyn jälkeen:)
Yhtäkään lasta en siis ole yrittänyt edesauttaa mitenkään liikkumisen opettelussa vaan itse ovat omana aikana hokanneet kunkin asian. Yhdet neuvoloiden (tai siis sen neuvolakortin takana olevan taulukon) käyrästöjen mukaan toiset sen ulkopuolella mutta jokainen on taidot oppinut:) esikoinenkin lopulta oppi konttaamaan, kävelyn jälkeen:)
Pituutta 62 cm ja painoa 6400, pipo 39,6. Hyvin omalla käyrällään. Hienosti seurasi neuvolatädin kasvoja ja iloista keltaista nallea, johon oli myös kiva tarttua. Hymyä ja juttuakin saatiin.



