Synnyttäneet --40+++

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja maria75
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä oon kans ostanut suurimman osan vaatteista ja tavaroista käytettynä, mut kun ite hankkii niin voi valikoida sieltä kirpparilta ne hyväkuntoiset, nätit ja käytännölliset. Sit kun joku muu tuo kassikaupalla tavaraa niin se on kulahtanutta, tahraista, vanhanaikaista ja epäkäytännöllistä. Jotkut on kyllä antaneet ihan ok kirppislöytöjäkin mut ne on niitä jotka tuo pari tarkkaan valikoitua vaatetta eikä niitä jotka tuo kassikaupalla "kun halvalla sai". Ei se oo kovin halpaa jos saat kympillä vaatekassin jonka arvo on noin 0e.
 
Sama täällä. Kallein ostos meillä oli pinnasänky ja uusi patja Ikeasta. Halusin sen sängyn josta saa koko laidan irti niin voi nukkua siinä 3-4v asti. En löytäny sitä täältä päin käytettynä.
Otti päähän kun kävin siellä porukoiden ullakolla ja suurin osa kirjoista ja leluista oli säilötty niin että olivat jo pilalla. Mä en myöskään mitään paskasia ja kosteutta saaneita tavaroita meille huoli ja se ei mee mun hamstraaja äidille jakeluun. Onneksi legot, brion junarata, muovieläimet ja posliini/muovi keittiötavarat saa pestyä ja kunnostettua sitten kun käyttöä on. Mutta monta hyvää lasten kirjaa oli menny pilalle ja vaatteet nyt oli ihan oma lukunsa. Onneksi mun pupu tupunat oli laatikossa alimmaisena niin sain ne vielä pelastettua.
Myös muoviset lelut voi pilata huonolla säilytyksellä. Haju ei aina lähde edes keittämällä. Olen kokeillut.
 
Mä olen ostanut melkein kaikki vaatteet uutena kun olen ihan kaamea hepsankeikka ja hyvin tarkka mitä kelpuutan itseni tai lasteni päälle. Vaatteiden ei todellakaan tarvitse olla kalliita tai mitään tiettyä merkkiä mutta mun täytyy tykätä niistä.:)
Mä en yhtään välittäisi muovi romppeesta mitä tulee ovista ja ikkunoista vaan haluaisin just kirjoja ,värikyniä yms järkevää ja mielikuvitusta kehittävää.
Meidän taaperon suosikkileluja on toki pikkuautot mutta silityslauta ja muoviset kipot ja kupit on ihan parhaita ja tietty puhelimet ja tietokoneet,jos niihin vain pääsee käsiksi.
 
Huhuh mä en voi ees aloittaa tästä aiheesta sukulaisten lahjoittamat romppeet kun pelkään että joku tunnistaa ja tulee sota. Mut sen voin sanoa että ongelmia on jo nyt ja pelottaa mitä sit kun lapsi alkaa olla leluiässä. Haluaisin pitää lelujen määrän jotenkin maltillisena.

Mulla on kans sama ongelma että vaatteet ei välttämättä sovi yhteen. Oon ostanut kirppareilta vaan kaikkea söpöä. Pitäis enemmän panostaa tylsiin perusbodyihin ja housuihin neutraaleissa väreissä niin niitä sais sit hyvin yhdisteltyä niitten söpöjen kanssa.
Juu mä jouduin myös tekeen niin et hain sit erikseen perusvärisiä vaatteita värikkäiden kaveriksi. Ja tajusin vasta tytön synnyttyä et tarviin valkosia bodyja ja sukkiksia mekkojen alle pidettäväksi.
 
Tähti, varmaan seurakunta tai kunnan lastensuojelu ottaa myös lahjoituksia vastaan. En mitenkään pystyisi laittamaan ehjää vaatetta roskiin.
Olen lahjoittanut lastentarvikkeita myös perhetukikeskukselle ja kunnan perhetyöntekijä on joskus käynyt hakemassa lähiseudun avotyön piirissä oleville perheille. Hope ry ottaa myös vastaan lahjoituksia.
En koskaan saa aikaiseksi myydä mitään netissä enkä kirpputoreilta, mutta antaminen on helppoa.
 
Tähti, outoa, että luomutuottajan vesa ei ymmärrä kestävästä kehityksestä tuon taivaallista. Eihän tavarat ennenkään käytössä pilalle menneet. Jos on kestävä ja oikein säilytetty, niin paranee vaan vanhetessaan. Kunnostin juuri vanhan keinutuolin, että saan vaihtaa sen äitini isän tekemään lasten keinutuoliin, jolla on ikää jo noin 80 vuotta.

Voi olla,että jos on kotona aina vaan kierrätetty,eikä koskaan saanut mitään uutena,niin aikuisena hankkii sit kaiken just niin kuin haluaa. En sano,että tähden miehen kohdalla olisi näin mutta itseäni ainakin ärsytti nuorena joku vanhempieni tapa (esim.mökille oli aina mentävä vaikka kaikki kaverit jäivät kaupunkiin,nyt aikuisena mua ei saa mökille lahjomallakaan),niin meillä ei ainakaan tehdä niin kun itse voin päättää.:wink
 
Tähtipölyä, minä kuljin aina siskon vanhoissa vaatteissa, ei haitannut. Vietiin väkisin metsään, olen nykyisin innokas sienestäjä ja marjastaja. Inhosin käydä mökillä, kun siellä oli ötököitä. Käyn mökillä liki joka viikonloppu.
Kierrätyksessä oleellista on se, näkeekö tuotteen elinkaaren ja vaikutuksen ympäristöön ja lisäksi haluaako jättää lapsilleen tuhotun maapallon vai puhtaan luonnon. Eikä käytetty tarkoita rumaa tai huonoa. Eilen juuri ostin käytetyn pinnasängyn, koska se oli hienompi ja tukevampi kuin uusi. Itse käytän mielelläni äitini ja tyttärieni vanhoja vaatteita. Säästyn kiertelemästä kaupoissa ja saan aina sopivan kokoisia vaatteita.
 
Tähti, outoa, että luomutuottajan vesa ei ymmärrä kestävästä kehityksestä tuon taivaallista. Eihän tavarat ennenkään käytössä pilalle menneet. Jos on kestävä ja oikein säilytetty, niin paranee vaan vanhetessaan. Kunnostin juuri vanhan keinutuolin, että saan vaihtaa sen äitini isän tekemään lasten keinutuoliin, jolla on ikää jo noin 80 vuotta.

Yölento :) Mun miestä ei kiinnosta koko tila, vaikka hänen isä yrittää... Perintönä sitten tulee... Mun miehellä on ihan oma uransa:p
 
Voi olla,että jos on kotona aina vaan kierrätetty,eikä koskaan saanut mitään uutena,niin aikuisena hankkii sit kaiken juset niin kuin haluaa. En sano,että tähden miehen kohdalla olisi näin mutta itseäni ainakin ärsytti nuorena joku vanhempieni tapa (esim.mökille oli aina mentävä vaikka kaikki kaverit jäivät kaupunkiin,nyt aikuisena mua ei saa mökille lahjomallakaan),niin meillä ei ainakaan tehdä niin kun itse voin päättää.:wink

Tähtipölyä :) Mulla ei ollut lapsena oikein mitään, vaikka en tullut köyhästä perheestä.. Mun isovannhemmilla on kallis synnyin kotitalo+extra tonttia), jonka tulen perimään.. Se on mun synnyinkoti:grin

Mä en luonteeltani ole kovinkaan vaativainen:bored:
 
Mulla on mun vanha keinukeinutuoli jossa oon kakarana kiikkunu ja keikkunu ja liimasin siihen Mikki hiiri tarran, on muuten vieläkin siinä :-) Molemmat mun serkut on kans keinuneet siinä ja se tulee pojallekkin sit käyttöön kun sen aika on..samoin mun vanhat lasten kirjakerhosta tilatut Grimmin veljesten tarinat luen samoista kansista kuin äiti on lukenut mulle..

Mä oon tosi tarkka rahasta ja säästän ja siksi mulla onkin aina rahaa hyvin säästössä. Ostin mm niillä rahoilla autonkin pari vuotta sit, toki se oli muutaman vuoden vanha mutta maksoi kuitenkin nelinumeroisen summan..Mun paheni sit on merkkilaukut,ja( kengät) joita mulla on kyllä hävyttömän paljon, myönnän..Mut omilla rahoillani olen ostanut ja ihan omalla työllä ne ansainnut..Vaikkei koskaan ole ollut rahasta puutetta, en silti törsäile miten sattuu ja suosin kierrätystä esim vaatteissa..Toki niiden täytyy olla siistejä ja ehjiä sekä mieluisia..Mä tykkään et on aina rahaa jemmassa, voi sit vaikka ostaa kun mieluisaa tai matkustaa..Lapselle haluan opettaa ettei raha kasva puussa ja sitä pitää arvostaa, eikä onnellisuus tule status symboleista tai siitä kuka ajaa kalleinta autoa tai omistaa isoimman talon..
 
Tähtipölyä, minä kuljin aina siskon vanhoissa vaatteissa, ei haitannut. Vietiin väkisin metsään, olen nykyisin innokas sienestäjä ja marjastaja. Inhosin käydä mökillä, kun siellä oli ötököitä. Käyn mökillä liki joka viikonloppu.
Kierrätyksessä oleellista on se, näkeekö tuotteen elinkaaren ja vaikutuksen ympäristöön ja lisäksi haluaako jättää lapsilleen tuhotun maapallon vai puhtaan luonnon. Eikä käytetty tarkoita rumaa tai huonoa. Eilen juuri ostin käytetyn pinnasängyn, koska se oli hienompi ja tukevampi kuin uusi. Itse käytän mielelläni äitini ja tyttärieni vanhoja vaatteita. Säästyn kiertelemästä kaupoissa ja saan aina sopivan kokoisia vaatteita.

Mulla on kans paljon muiden vanhoja vaatteita. Saatuja tai kirppikseltä. Ostan kyllä uusiakin. Vähän sama lasten vaatteiden kanssa. Tykkään myös vanhoist huonekaluista. Ne on kestäviä. Kiva olis vielä , kun ois varaa laitattaa uusiks, esim.mul vanha saatu keinutuoli, johon pis kiva saada uudet kankast, jouset ym. Nyt aion itse päällystää sen.
 
Mulla on ollut vähän "ongelmallinen" suhde kirppareihin ennen eli olen ollut huono sieltä ostamaan esim itselleni vaatteita. Myynyt olen kyllä tai lahjoittanut, roskiin en myöskään osaa käyttökelpoista laittaa. Toisaalta mun suosikkivillatakki voi olla kymmenen vuoden takaa, jos on vain hyvälaatuinen. Toki sitten sortuu myös halvempien ketjujen rytkyihin.

Nyt olen kuitenkin kehittynyt :) ja mielelläni kierrätystä kannatan. Facebook-kirppareiden kautta olen nyt ostanut lapsille ja pari juttua ihan live-kirppariltakin. Ja muutaman jutun itsellenikin, mm olohuoneen pöytälampun! Ja olen jo myynytkin vauvanvaatteita alueen fb-kirpparilla. Paljon ostan totuuden nimissä lapsille kyllä uuttakin. :) Nyt on mun mielestä myös hyvä, kun on alkanut tulla näitä lumppukeräyksiäkin, niin saa rikkinäistäkin kiertoon. Toki tämä kaikki on varmaan helpompaa pääkaupunkiseudulla, missä mahdollisuuksia on enemmän.

Sitä muovilelukrääsää en itsekään oikein kestä. Meidän toivelistalla on Brioa, legoja, kirjoja ja juuri jotain piirustus- ym välineitä. Leluja muuten voi lahjoittaa myös päiväkoteihin ja leikkipuistoihin, kannattaa kysyä, mikä on tarve, jos läheltä löytyy.
 
Huhuh mä en voi ees aloittaa tästä aiheesta sukulaisten lahjoittamat romppeet kun pelkään että joku tunnistaa ja tulee sota. Mut sen voin sanoa että ongelmia on jo nyt ja pelottaa mitä sit kun lapsi alkaa olla leluiässä. Haluaisin pitää lelujen määrän jotenkin maltillisena.

Mulla on kans sama ongelma että vaatteet ei välttämättä sovi yhteen. Oon ostanut kirppareilta vaan kaikkea söpöä. Pitäis enemmän panostaa tylsiin perusbodyihin ja housuihin neutraaleissa väreissä niin niitä sais sit hyvin yhdisteltyä niitten söpöjen kanssa.

Kauhulla ajattelen, että mitä turhia leluja tuovatkaan, siis lähinnä anoppi!:wtf: Hirveen kovia ovat tuomaan omasta mielestää hyviä tarvikkeita...Meitä on nyt lahjottu niin, että poika sai ison vaatepaketin postitse ja anoppi tuli itse perässä tuoden lisää vaatteita mukanaan..

Tää on hirveetä, kun eivät ymmärrä mitään esim: mistä mä tykkään ja toinen, että mikä sopii pojan päälle!:finger::finger:
 
Meillä kaikki isovanhemmat onneksi ennen joulua ja synttäreitä kysyvät mitä lapset haluavat/tarvitsevat. Ollaan sitten toivottu juurikin Brion junaradan osia, legoja yms. kestäviä ja laadukkaita leluja. Esikoinen on saanut isovanhemmilta myös käytännöllisiä lahjoja esim. turvaistuimen, potan, polkupyörän, pyöräilykypärän yms. Tai itse olemme ne käyneet ostamassa, että on tullut oikeanlainen, he ovat maksaneet. Myös rahaa saavat lapset juhlapäivinä lahjaksi, ne talletetaan lasten tilille ja saavat sitten esim. ajokortin ja jotain isompaa hankkia niillä vanhempana.
 
Voi olla,että jos on kotona aina vaan kierrätetty,eikä koskaan saanut mitään uutena,niin aikuisena hankkii sit kaiken just niin kuin haluaa. En sano,että tähden miehen kohdalla olisi näin mutta itseäni ainakin ärsytti nuorena joku vanhempieni tapa (esim.mökille oli aina mentävä vaikka kaikki kaverit jäivät kaupunkiin,nyt aikuisena mua ei saa mökille lahjomallakaan),niin meillä ei ainakaan tehdä niin kun itse voin päättää.:wink
Juu tää on totta. Mulla on paljon asioita joita en tee/ syö / pidä juuri sen takia että lapsena se oli esim joka viikonloppuna ja pakolla. Esim käyn erittäin harvoin mökillä ja en syö järvikalaa vaikka saisin ilmaiseksi ämpärikaupalla. Tai pakastan ja syötän kaikki kuhat kissoille mitä tulee ovesta sisään. Meillä oltiin mukulana kaikki viikonloput mökillä ja mukaan otettiin perunoita ja ruisleipää. Loput ruuat tuli järvestä ja muuta ei saanu. Paitsi pullollisen omppulimsaa lauantaina saunan jälkeen. Olin penskana kateellinen kavereille jotka sai viikonloppusin jauhelihakastiketta ja spagettia.
 
Mä olen ostanut melkein kaikki vaatteet uutena kun olen ihan kaamea hepsankeikka ja hyvin tarkka mitä kelpuutan itseni tai lasteni päälle. Vaatteiden ei todellakaan tarvitse olla kalliita tai mitään tiettyä merkkiä mutta mun täytyy tykätä niistä.:)
Mä en yhtään välittäisi muovi romppeesta mitä tulee ovista ja ikkunoista vaan haluaisin just kirjoja ,värikyniä yms järkevää ja mielikuvitusta kehittävää.
Meidän taaperon suosikkileluja on toki pikkuautot mutta silityslauta ja muoviset kipot ja kupit on ihan parhaita ja tietty puhelimet ja tietokoneet,jos niihin vain pääsee käsiksi.

Tähtipölyä :) Sitten mäkin oon aika hepsankeikka!:joyful: En tosiaan kans tykkää, että mulle tuodaan vauvan vaatteita, joista en pidä:wtf: Kyllä anopin pitäisi ymmärtää, etten koskaan ole niin köyhä, että pukisin pojan päälle sellaiset vaatteet, joista en itse pidä!:wink Hahh ja hehh :)
 
Meillä myös onneksi toiveita kuunnellaan ja paljon on saatu lahjaksi hyvää ja käytännöllistä lähinnä. Mun äiti ja anoppikin osaa ostaa mun makuun nättejä vaatteita - mulla on ilmeisesti käynyt tuuri. :) Ja jos oon kavereilta ja sukulaisilta saanu heidän lasten vanhoja vaatteita, niin on toiminu tosi hyvin niin, että oon itse saanu valita, mitä niistä haluan. Ettei ole vaan jätetty säkkiä ovelle :)
 
Onko täällä muita "tarkastelijoita"? Mä olen sellainen. Käyn jatkuvasti kattomassa vauvaa, kun se nukkuu. Siis tarkastamassa, et hengittääkö se, ettei peitto ole naaman päällä, ettei ole kylmä tai kuuma ym.en edes tiedä mitä. Ei se perustu varmaan mihinkään järkeen. Olin samanlainen jo kahden aiemman lapsen kohdalla. Itseasiasa käyn kyl joka ilta vieläkin niitäkin kerran kattomas ennen omaa nukkumaanmenoa.
 
Onko täällä muita "tarkastelijoita"? Mä olen sellainen. Käyn jatkuvasti kattomassa vauvaa, kun se nukkuu. Siis tarkastamassa, et hengittääkö se, ettei peitto ole naaman päällä, ettei ole kylmä tai kuuma ym.en edes tiedä mitä. Ei se perustu varmaan mihinkään järkeen. Olin samanlainen jo kahden aiemman lapsen kohdalla. Itseasiasa käyn kyl joka ilta vieläkin niitäkin kerran kattomas ennen omaa nukkumaanmenoa.


Me käydään miehen kanssa tasasin väliajoin tarkastamassa vauva. Yölläkin herään ihan pieneen ääneen ja kuuntelen et hengittää vauva..oon nyt yrittänyt vähän hillitä itseäni, koska ei oo tervettä kyttää vauvaa joka inahduksesta et hengittääkö se vai ei..Ei voida kuitenkaan 24/7 sitä vahtia et onko hengissä.

Päivisin nukutaan vuoronperään kyljillä, mut yöksi laitan aina selälleen ja ennenkuin itse meen unelle, tarkistan et on varmasti selällään..Yöllä kun käyn vessas ni aina sit katon et kaikki on ok ja aika useasti vauva on kääntynyt kyljelleen..käännän sit vaan selälleen..Tosin mä oon toista meiän koiraakin pentuna vahtinu öisin et hengittääkö,koira täytti just 10v, et taitaa olla vähän tapana meikäläisellä..:-)
 
Takaisin
Top