Suurperheellisten pulinapalsta <3

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja twisted
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meidän lapsiluku on täynnä (4). Ainakin järjen mukaan 😂 haaveilen ehkä vähän iltatähdestä... Olisi mukavaa kun saisi rauhassa nauttia vauvasta, ilman että talossa taapero tekemässä joko ajan pahuuksia 😆 välillä tuntuu että oon haukannut liian ison palan kakkua kun 4lasta 7vuodessa. Varsinkin nyt kun oltiin kaikki flunssassa niin oli jo aika epätoivoinen olo, itse en ole ollut moisessa taudissa varmaan ikinä, otti lujille hoitaa niin kipeänä kipeitä lapsia 😨 vauvaan ei onneksi tainnut tarttua 🙏🏼

Onko kokemuksia vauvasta joka ei viihdy vaunuissa, mutta olisi myöhemmin suostunut niissä jopa nukkumaan päikkärit?
Meidän vauva ei viihdy vaunuissa, tai ei ainakaan nuku niissä.
 
Meidän lapsiluku on täynnä (4). Ainakin järjen mukaan 😂 haaveilen ehkä vähän iltatähdestä... Olisi mukavaa kun saisi rauhassa nauttia vauvasta, ilman että talossa taapero tekemässä joko ajan pahuuksia 😆 välillä tuntuu että oon haukannut liian ison palan kakkua kun 4lasta 7vuodessa. Varsinkin nyt kun oltiin kaikki flunssassa niin oli jo aika epätoivoinen olo, itse en ole ollut moisessa taudissa varmaan ikinä, otti lujille hoitaa niin kipeänä kipeitä lapsia 😨 vauvaan ei onneksi tainnut tarttua 🙏🏼

Onko kokemuksia vauvasta joka ei viihdy vaunuissa, mutta olisi myöhemmin suostunut niissä jopa nukkumaan päikkärit?
Meidän vauva ei viihdy vaunuissa, tai ei ainakaan nuku niissä.

Nopeasti helpottaa, kun isoimmat kasvavat! Tuossa olen kyllä vannonut itselleni, että kukaan lapsistani ei joudu yksin sairaana hoitamaan lapsia. Ei sitä tietenkään koskaan tiedä mitä elämässä tapahtuu, mutta jos vain voin asiaan vaikuttaa mitenkään.

Kyllä olen kuullut, että joidenkin vauvojen mieltymykset muuttuvat kasvaessa, tosin sitten taas niitäkin, joilla on alusta asti kiveen kirjoitetut viihtymiset. Esikoinen ei meillä oikein viihtynyt kuin liikkuvissa vaunuissa. Toiseksi nuorimmainen ei viihtynyt talvella vaunuissa, mutta kesällä nukkui välillä pihalla päikkärit, hetken ajan.

Mulla on jotenkin tällä hetkellä niin "helppoa", että ihmetyttää. Ainoastaan nukkumaanmenossa on haastetta, kun 2,5-vuotias on yökukkuja, eikä tahdo helposti iltaisin nukahtaa, ja vauva on päässyt liikkumiseen makuun nyt melkein kymmenkuisena, pungertaa koko ajan ylös eikä malta nukahtaa. Mutta sitten kun nukahtavat, ovat oikein hyviä nukkujia. Isommista pojista on valtavasti apua, ja 2,5-vuotiaskin on oppinut perässä isompien tavoille lähes itsestään.

Ihan on sellainen olo, että tähän hyvin vielä pari mahtuisi, mutta mulla ei kertakaikkiaan kroppa kestä enää raskauksia ja imetyksiä. Tai en halua riskeerata. Olispa 10 vuotta nuorempi!
 
Iik, kuumeilua. Viisi lasta on hyvä, viisi lasta riittää, viisi on jo reippaasti, ommmm. :wink Olikos meitä muita, joilla "lapsiluku on tässä"? Täysin varmaksi ei tosin voi sanoa ennen kuin täti lakkaa kyläilemästä. :D
Joo, viisi on hyvä, viisi riittää... Ainakin tänään. Ukkosta ilmassa ja kaikkia harmittaa. Asia tietysti voi olla toinen vaikkapa vuoden päästä. :Grimacing Face:

Ja joo... jos oltais tavattu miehen kanssa 10v aikaisemmin.. ties millainen tämä meidän lapsiparvi olisi nyt. :smiling-eyes:
 
Mäkin jo uskottelen itselleni että viisi on sitten hyvä ja mahdollisesti meidän lopullinen luku, kunhan nyt ensin tässä saisi sen edes alulle :rolling:
Koulusta ja eskarista lomat myönnetty talvelle, wilmaan tulee perjantaisin aina seuraavan viikon tehtävät.

Meillä esikoinen ei viihtynyt vaunuissa hereillä yhtään, unet max 15 min ja sitten huuto jatkui. Aika usein sitä tuli sitten tyhjiä vaunuja työnnettyä vauva sylissä, kunnes tajusin suosiolla siirtyä kantoreppuun.
Ratasosaan siirtyessä alkoikin sitten kelpaamaan siellä istuminen ja jossain vaiheessa sitten aina nukahti niin sai laskettua makaavamoaan asentoon.
 
Meillä kans lapsia kannettu kantovälineessä alkuun ja pitkälle taaperoksi asti 😄 niin kätevää kun pääsee metsään myös lapsen kanssa!

Just miehen kanssa tänään puhuttiin lapsiluvusta. Meilläkin neljä vaan vähän reilu kuuteen vuoteen ja onhan sitä siinä 😆 esikoinen nyt meni siis ekalle. Viidennestä mies sanoi että jos nyt odotetaan vielä 🤭 nämä illat on hankalia, kun nukuttamisessa kestää tuhottoman kauan. Samoin meillä kerkiävä taapero piirtämässä seiniin yms sillä aikaa kun hoidan vauvaa. Huoh.

Välillä myös haluaisin enemmän panostaa itseeni, kun tässä 7v tullut oltua joko raskaana tai imetettyä. Vaikka se onkin niin ihanaa ❤️ ja joka kerta kun näkee raskaana olevan, iskee se haikeus että mitä jos yksi vielä ❤️ ei oo helppoa 😅
 
Jos tässä vitosesta alkais tosissaan haaveilla, olis pakko alkaa taas syödä vitamiineja ja muutenkin terveellisemmin. Muutto vähän romutti kaikki smoothien ja tuoremehun teon ja vitamiinejakaan ei ole muistanut syödä joka päivä 🙈
 
Meidän pesueen kuudes napero saapui viikko sitten maailmaan, yhtä rytinällä kuin siskonsakin 😅 Tällä kertaa onneksi ehdittiin sairaalaan.
Pojanpallero oli syntyessään 4045g ja reilut 52cm pitkä, suurin meidän lapsista, synnytys itsessään oli kuitenkin helppo ja nopeasti ohi, ehkä liiankin! Ei oikein vieläkään ole sisäistänyt asiaa että vauva on syntynyt eikä enää olla raskaana 🤭

Tällä hetkellä nautin täysillä vauvakuplasta joka jäi viimeksi kokematta kun kaksi vuotta sitten koronasulku pakotti koululaisetkin kotiin, siinä ei vastasyntyneen kanssa oikein ehtinyt pesiä. Onneksi sain mahdollisuuden korjaavaan kokemukseen tämän uuden tulokkaan kanssa, nyt tuntuu että meidän perhe on viimein täydellinen <3
 
Meidän pesueen kuudes napero saapui viikko sitten maailmaan, yhtä rytinällä kuin siskonsakin 😅 Tällä kertaa onneksi ehdittiin sairaalaan.
Pojanpallero oli syntyessään 4045g ja reilut 52cm pitkä, suurin meidän lapsista, synnytys itsessään oli kuitenkin helppo ja nopeasti ohi, ehkä liiankin! Ei oikein vieläkään ole sisäistänyt asiaa että vauva on syntynyt eikä enää olla raskaana 🤭

Tällä hetkellä nautin täysillä vauvakuplasta joka jäi viimeksi kokematta kun kaksi vuotta sitten koronasulku pakotti koululaisetkin kotiin, siinä ei vastasyntyneen kanssa oikein ehtinyt pesiä. Onneksi sain mahdollisuuden korjaavaan kokemukseen tämän uuden tulokkaan kanssa, nyt tuntuu että meidän perhe on viimein täydellinen :Heartred
Ihanaa, onnea :smiling face with heart-eyes:
 
Synnytyskertomusta.
Meidän 6. napero, poika, syntyi 23.8. yöllä klo 02.07 yhtä vauhdikkaasti kuin sisaruksensakin. Tällä kertaa kuitenkin turvallisesti valvotuissa olosuhteissa sairaalassa, tosin jos ei miehen pakottamana olisi lähdetty matkaan olisi tämäkin syntynyt kotiin 🙈

Ma 22.8. aamupäivällä käytiin ruokakaupassa, miehelle totesin että viimeistä kertaa kaupoille ennen vauvan syntymää. Hieman kyllä arvelutti lähteä mukaan, synnytyssairaalakin olisi aivan päinvastaisessa suunnassa jos alkaisikin yhtäkkiä tapahtumaan, lähdin silti ja sain hyvän mielen kun pääsi kotoa hetkeksi pois.
Alavatsaa jomotteli koko päivän. Yksittäisiä napakoita supistuksia silloin tällöin, ei niin merkittäviä että olisin niistä sen kummemmin mitään ajatellut tai epäillyt synnytyksen olevan tulossa. On nämä ennenkin varoitelleet jo hyvissä ajoin.
Iltaa kohti supistuksia tuli edelleen harvakseltaan ja klo 22 aloin huvikseni kellottamaan sovellukseen supistuksia, niitä tuli n.10-12 min välein. Ajattelin että ei näillä vielä synnytetä joten kerroin miehelle supistuksista vasta klo 23.30 jolloin sovelluskin ehdotti lähtöä sairaalaan.. Tähän mies: "Mitä!? 10minuutin välein?? Eikö nyt pitäisi jo mennä ettei tarvitse tuli hännän alla kaahata?" 😁
Kerrankin kuuntelin ja otin vakavasti sen mitä hän sanoi, herätettiin esikoinen vahtiin jos 2-vuotias sattuisi sillä aikaa heräämään kun mies kyyditsee minua sairaalaan, matkaa 50km. (Ambulanssia ei koettu tarpeelliseksi hälyttää vaikka riski nopeasta synnytyksestä oli suuri, lanssilla menisi vähintään 20min saapua paikalle jolloin olisimme ajaneet jo yli puolet matkasta kohti sairaalaa.)

Matkalla supistukset yltyivät tulemaan 3min välein ja ajattelin ettei voi taas käydä niin että tämäkin syntyy luomuna ilman kivunlievitystä. Supistuksiin sai jo keskittyä. Saavuimme sairaalalle n. klo 00.50, mies saatteli minut synnytysosastolle ja lähti takaisin kotiin ennen kuin siellä kukaan ehtisi herätä ja isommin kaivata.

Mukava kätilö otti minut vastaan ja menimme pieneen synnytyssaliin jossa katsottiin mikä on tilanne, auki 4cm ja ei kanavaa jäljellä. Käyrällä makoilin puolisen tuntia ja olo alkoi olla tuskainen, pyysin saada kohdunkaulapuudutteen. Vaihdoin sairaalakaavun päälleni ja siirryimme isompaan synnytyssaliin. Supistuksia tuli tiuhaan ja tunsin jokaisen avaavan paikkoja yhä enemmän, kätilö halusi tarkastaa mikä on tilanne ennen kuin kutsuisi lääkärin laittamaan puudutteen. 8cm auki! Lääkäriä sai hetken odotella johon totesin ettei taideta enää ehtiä. Tuli seuraava supistus jonka jälkeen lääkäri laittoi kohdunkaulapuudutteen, muutamaa sekuntia myöhemmin minua alkoi ponnistuttaa. Täysin auki, 10cm!
Sain rauhassa ponnistaa omaan tahtiin supistusten tullessa. Pyöreä vaaleatukkainen reilu 4kg pojanpallero syntyi klo 02.07, vain tunti sairaalaan saapumisen jälkeen. Rytinällä tultiin taas 4cm -> 10cm alle tunnissa eikä puudute ehtinyt edes vaikuttamaan kun tuli jo tarve ponnistaa 😵‍💫

Synnytyksen kestoksi merkittiin neljä tuntia eli alkaneeksi siitä kun olin aloittanut kellottamaan supistuksia. Omasta mielestäni lähempänä oikeaa aikaa on 1,5h laskettuna siitä kun supistukset tulivat alle 5min välein. Silloin olivat jo niin kipeitä että tarvitsi oikeasti keskittyä ottamaan supistus vastaan. Jos en olisi alkanut huvikseni niitä kellottamaan olisin mennyt jo nukkumaan ja poika olisi varmasti syntynyt kotona. Onneksi ei koska napanuora oli kerran kaulan ympäri ja häntä sai hetken herätellä säikähdettyään nopeaa synnytystä.
Hengen hätää ei kuitenkaan ollut ja poitsu virkosi nopeasti 😊 Salissa olimme reilun tunnin tarkkailussa jonka jälkeen pääsimme osastolle.

Sairaalasta kotiuduimme vauvan ollessa 2vrkn ikäinen. Vauvan sokereita piti seurata 2vrk ikään saakka minun radi -diagnoosin vuoksi vaikka omissa arvoissa ei kotimittauksissa ollut kertaakaan mitään häikkää. Vauvalla kaikki hyvin. Maito nousi heti samana iltana kun olimme kotiin päässet eikä lisämaitoa ole kotiutumisen jälkeen tarvinnut :Heartred

Tänään oli kätilön kotikäynti, maitoa tai siis KERMAA tuntuu riittävän hyvin. Vauvan syntymäpaino on reilusti ylitetty ja kotiinlähtötarkastuksen painoon on tullut neljässä päivässä melkein 400g lisää. Hyvin siis kasvaa :Heartred
 
Muokattu viimeksi:
Muistan hyvin ku ekakerran puhuttiin muksuista ja totesin sillon en tiiä haluanko ja jos niin korkeintaan 2😂😂No joo ei nyt menny ihan putkeen🙈
No silloin ku aloin seurustelemaan mieheni kanssa, niin meillä oli puhe vain yhdestä (ainakin)... Niin ne suunnitelmat kehittyvät. :Winking Face:
 
Voi että miten oon etsinyt tätä ketjua, suurperheelliset, ja nyt vasta mä löysin tänne! 😂 Moikka vaan kaikille! Täällä siis viidettä odotellaan joulukuussa syntyväksi ja tosi paljon on tullut mietittyä että miten ihmeessä sitä pärjää sitten kun perheessä on vauva, kolme teini ikäistä tyttöä ja yksi 4v uhmassa poika 😅 vai meneekö kaikki omalla painollaan sitten vauvan synnyttyä?
Mutta nyt siis tämä lapsi jää viimeiseksi, en olis joskus nuorena uskonut että mulla tulee olemaan viisi lasta joskus 😊
 
Ja nyt huomasinkin että oonhan mä käynyt esittäytymässä tuolla esittelyissä, näköjään kadotin tämän ketjun sitten enkä enää muistanut. 🤦‍♀️Siellä olen odottanut viidettä 2019 joka sitten menikin kesken. Sen jälkeen meillä oli yritystä nyt maaliskuulle asti, jolloin tärppäsi, eli muutama vuosi ehdittiin yrittää keskenmenon jälkeen. Hoitoja ei ollut, otin tärppikierrossa kaikki poppaskonstit käyttöön ja niin tärppäsi! 😄 Yritystä oli kuitenkin niin pitkään että toivo ehti hiipua lähes kokonaan eikä meinattukkaan millään uskoa että olinkin yhtäkkiä raskaana. 😊
 
Voi että miten oon etsinyt tätä ketjua, suurperheelliset, ja nyt vasta mä löysin tänne! 😂 Moikka vaan kaikille! Täällä siis viidettä odotellaan joulukuussa syntyväksi ja tosi paljon on tullut mietittyä että miten ihmeessä sitä pärjää sitten kun perheessä on vauva, kolme teini ikäistä tyttöä ja yksi 4v uhmassa poika 😅 vai meneekö kaikki omalla painollaan sitten vauvan synnyttyä?
Mutta nyt siis tämä lapsi jää viimeiseksi, en olis joskus nuorena uskonut että mulla tulee olemaan viisi lasta joskus 😊
Tervetuloa Star4! Onnittelut tärpistä pitkän odottelun jälkeen <3

Asioilla on tapana järjestyä ja yleensä kaikki menee omalla painollaan kun vauva tulee taloon. Uusi perheenjäsen sulautuu hyvin nopeasti arkeen ja joukkoon mukaan, hetken kuluttua tuntuu että näin sen pitikin mennä eikä osaa enää kuvitella elämää ilman vauvaa 🥰
 
Takaisin
Top