Suurperheellisten pulinapalsta <3

[twisted]

Teillä danonina siis hyvin samankaltaista kuin meilläkin. 7-paikkainen ostettiin ennen kuin olin edes raskaana. Olin pienimmästä pojasta kotona 2,5v ja sit palasin opiskeleen / töihin ja olin 1,5v kunnes jäin taas kotiin. Mies on hyväpalkkaisessa hommassa it-alalla ja rahat on yhteiset. :)
Testikuvia odotellessa! :) Toivotaan plussaa

 

[Metsätähti88]

Osanotot haaveilija ja voimia myös äitisi kanssa, ei ole helppoa tehdä surutyötä kun toinen tekee siitä vielä hankalampaa käytöksellään.

 

[marsupilami]

Voimia haaveilija

Meillä ainakin tämä tyttö (ainakin vielä) on ollut tosi helppo ja vaatimaton pakkaus välillä käy sääliksi kun niin hyvin viihtyy yksin, ja sitten helposti tulee itse vaan häärättyä ja tulee huono omatunto kun en pidä seuraa tytölle :bag: eilen oppi kääntymään vatsalleen ja kovasti yrittää eteenpäin, siinä sitten kylläkin tulee helposti kiukku kun ei pääse eteenpäin
Mutta on meillä kyllä ollut nuo pojatkin helppoja
Aiheuttaa kauhean vauva kuumeen tuo tyttö, kun on niin ihana, ja kun antaa yöt nukkua ja muutenkin päästää niin helpolla niin menis tommonen samanlainen tässä vaikka samalla
Ainut harmi ollut kun saanut joka viikko käydä painokontrollissa kun jotenkin välillä tulee huonosti painoa

 

[marsupilami]

Niin ja tervetuloa mukaan höpisemään danonina!
Mäkin täällä roikun vaikka vasta 3lasta, eikä nyt oo oikein selvyyttä että onko nämä meidän lapset tässä vai vai... sydän haluaas ainakin pari lisää. Järki kummiskin kieltää...
Tuntuu olevan nyt jo auto ja talo täynnä

 

[Äippä x6]

Niin ja tervetuloa mukaan höpisemään danonina!
Mäkin täällä roikun vaikka vasta 3lasta, eikä nyt oo oikein selvyyttä että onko nämä meidän lapset tässä vai vai... sydän haluaas ainakin pari lisää. Järki kummiskin kieltää...
Tuntuu olevan nyt jo auto ja talo täynnä

Aina on tilaa vielä yhdelle roikunhan minäkin täällä vaikka meille enää lapsia tule, IKINÄ

 

[Foreverfever]

Niin ja tervetuloa mukaan höpisemään danonina!
Mäkin täällä roikun vaikka vasta 3lasta, eikä nyt oo oikein selvyyttä että onko nämä meidän lapset tässä vai vai... sydän haluaas ainakin pari lisää. Järki kummiskin kieltää...
Tuntuu olevan nyt jo auto ja talo täynnä

Mä pohdin samoja melkein 2v, kunnes alettiin yrittämään :)

 

[niemja]

Mä oon liian itsenäinen miehen elätettäväksi vihaan jos joudun pyytää sitä käymään kaupas ku omat rahat on loppu. Mut toki me ollaan kaikes tasavertaisia ja hoidetaan muutenki kaikki puoliksi, kotityöt ja lapset ja omat työt. Onneks kaikki löytää oman tyylinsä mikä sopii kellekki

Meillä kaikki on ollu kusipäitä lapsia, vaativia, huutavia, ei nukkuvia. Joten katotaan yllättääkö tyttö olemalla ihminen

 

[twisted]

Meillä mies tienaa 2,5 kertaa sen mitä minä ja on sanonut et siitä ois kurjaa jos ois omat rahat ja hän pystyis ostamaan itselleen kivoja asioita ja mä eläisin tosi tiukkaa elämää johtuen mm et meillä on melkein 300k lainaakin. Ja totta, jokainen pariskunta tyylillään :) ei oo yhtä oikeaa tai väärää tapaa, niin monta tapaa kuin on pariskuntiakin :)

 

[Pikkuvarpaat]

Loppuviikosta tulis pyöreitä ja ette kyllä arvaa kuinka mieli vaihtelee ja kaikki hirvittää siis koko ajan pelkää jotain lisää pahaa tapahtuvan joskus tuntuu et vois vain kadota hetkeksi mutta jos tästä vuodesta selviän kunnialla sit sanon et oon ylpee ittestäni ja lapsista joilta saan todella paljon voimia

 

[danonina]

Eikä mulla oo sellasta ajatusta et mies elättää mut vaan meillä on tässä meidän tiimissämme omat hommat. Rahat tulee tilille niistä hommista.

Mutkin on kasvatettu itsenäiseksi jne. kuitenkin kun oma haave on olla kotona ja työnarkomaanin haave on olla töissä, tää sopii hyvin meille :) . Varmasti niin paljon on eri ratkasuja kun on perheitäkin. Tärkeintä että elää niin kun parhaalta tuntuu.

Mullakin tai ehkä vois sanoa et meilläkin, järki sanoi pitkään et kolme riittää. Kaksihan näistä on meidän yhteisiä, vanhin on mun edellisestä liitosta. Kuitenkin kuumeiltiin ja nyt kun elämä alkaa olla kivan helppoa, se kuume tuli rytinällä ja pyöräytettiin taas yritys käyntiin. Ei tää kuume lopu varmaan koskaan mut jospa nämä neljä riittäisi. Huvittavaa et mies kuumeili meistä jopa eka enemmän. Ite koitin hillitä itseäni ja miettiä järjellä, mut toinen kokoajan muistutteli ni annoin sit periks .

 

[danonina]

Meillähän siis mies alkujaan ulkomailta tullut, vaikka onkin täällä lähes koko ikänsä kasvanut. Hän on tehnyt valintansa sitä silmällä pitäen, et hän vois perheensä elättää jonain päivänä. No ei ihan teineinä tavattu, ni hänellä olikin jo kaikki valmiina kun tavattiin . Hänelle kunnia asia et nainen saa olla kotona, eikä tarvitse mennä töihin. On itselläkin ollut kasvamista tähän yrittäjän puolisoksi, on ihan vierasmaailma mulle. Oon joskus miehelle tehnyt paperitöitäkin ja lomatuurauksia, kun hänellä ollut työntekijöitä lomilla. Nyt vaan keskittynyt kyllä viimevuodet lapsiin. Mullahan on vielä vakipaikka ”omassa työssä” odottamassa ja aina kiusaan miestä et meen sinne takas. No tässä kohtaa se ei oo järkevää (kun on pienipalkkanen ala), luulen et sit kun lapset on vanhempia, reilusti vanhempia , ni palaan ”oman alantöihin”. Tykkään kuitenkin niitä tehdä.

Nyt en jaarittele enempää vaan meen nukkumaan mikä siinä nukkumaan menossa on niin hankalaa

 

[twisted]

Meilläkin danonina on niin että kaks vanhinta on edellisestä liitosta ja nyt kaks yhteistä. Tällainen uusperhe :) Ja meillä kävi niin että kun alettiin yhteen niin mies sanoi heti et kaikki on yhteistä. Myös mun velat jotka jöi exältä. Nyt kyllä 15.6 musta tuli niiden osalta velaton kun järjestely loppui :) Ja kun alettiin seurustelee, sanoin miehelle et jos joskus tulee lapsia niin varautuu et oon kotona niin kauan kuin haluan koska oon aiemmin olosuhteiden pakosta lähtenyt aina töihin.

Mullakin on oma vakipaikka hoitoalalla ja tässä kuussa huomasin et sain palkkaan kokemuslisän vaikka oon suurimman osan ollu siitä ajasta kotona :D

Mulla on myös opiskelupaikka ammattikorkeassa et vaihtoehtoja on mihin palata :)

 

[twisted]

Mutta koska tämä jää mitä luultavammin viimeiseksi lapseksi, niin aion tästä nyt nauttia niin kauan kuin voin :) minä myös laitoin nyt viimeisen puoli vuotta säästöön enemmän rahaa yhteiselle säästötilille ja rahastoihin, jotta voin "hyvällä omallatunnolla" olla kh-tuella kotona :)

 

[twisted]

Äippä, haitko tänä keväänä kouluun?

 

[Äippä x6]

Twisted haen syyskuussa olkaa haku jos on kokemusta AMK pääsykokeista niin kertokaa ihmeessä... haen opiskelu paikkaa Fysioterapia ja Toimintaterapia linjoilta

 

[twisted]

Twisted haen syyskuussa olkaa haku jos on kokemusta AMK pääsykokeista niin kertokaa ihmeessä... haen opiskelu paikkaa Fysioterapia ja Toimintaterapia linjoilta

No on kokemusta, mut niistä vanhoista hyvistä pääsykokeista. Nythän kaikki hakee samanlain ja siellä on matemaattiset ym kokeet. Sun pitää osata samaa matikkaa kuin esim tekulaiset..

 

[niemja]

Meillä ku tulot on samaa luokkaa niin molemmat laittaa yhteiselle tilille yhtä paljo rahaa, mistä maksetaan kaikki lainat ja vakuutus ja hoitomaksut yms, sit molemmat maksaa omat puhelimet, harrastukset, autot jne. Ruokaa minä ostan enempi mut mies maksaa pääosin autoremontit ja pihajutut yms. Varmasti tilanne olis eri, jos toinen tienais huomattavasti enemmän.
Ja vaikka teen töitä niin en siltikään oo mikää työnarkomaani, ei se automaattisesti sitä tarkota jos tykkää töis käydä. mulle työt on henkireikä tähän todella raskaaseen lapsiarkeen, ja paikka, missä näen muita aikuisia. Ja tykkään työstäni, mahtava työporukka, niin ilolla sielä käyn. Tämän viimesen äitiysloman jälkeen mietin 4 päivästä viikkoa, pitää laskeskella miten kannattaa hoitomaksujen kans tehdä, kun meidän kunnas on tosi korkeat maksut. :banghead:
Vaikka oon toisen lapsen jälkeen halunnu ison perheen, en silti oo se äiti, joka nauttii kotona olosta ja uhraa elämänsä lapsille, vaan vaadin ja haluan sen oman ajan unohtamatta itteäni, vaikka välillä se oma aika on kortilla. Töis pääsen toteuttamaan itteäni, ja oon parempi äiti kun käyn töis tuulettumas välillä. Välillä tuntuu että syyllistetään töis käyviä vanhempia, että pitäis kotona pysyä kerta lapsia pitää tehdä, mutta se vaan ei kaikille sovi. Vaikka miehellä olis rahaa elättää molemmat, en jäisi kotia, koska mun pää ei sitä kestäisi.

Äippäx6 kouluhaut on nykyään kuulemma perseestä, en oo sen poliisikoulun jälkeen hakenu muualle, mut nyt mietin pitäiskö talvella lukea avoimes yliopistos vaikka lakiopintojen perusteita, et niistä olis tulevaisuudes apua sitte poliisikouluun. Sinne tuun hakemaan uudestaan, jahka saan lapset pois alta ja silmät leikattua ja työhistoriaa tulee sen verran että kela maksaa parempaa opintorahaa että selvitään mun opiskeluajasta

 

[niemja]

Tuplat pois

 

[danonina]

Meilläkin danonina on niin että kaks vanhinta on edellisestä liitosta ja nyt kaks yhteistä. Tällainen uusperhe :) Ja meillä kävi niin että kun alettiin yhteen niin mies sanoi heti et kaikki on yhteistä. Myös mun velat jotka jöi exältä. Nyt kyllä 15.6 musta tuli niiden osalta velaton kun järjestely loppui :) Ja kun alettiin seurustelee, sanoin miehelle et jos joskus tulee lapsia niin varautuu et oon kotona niin kauan kuin haluan koska oon aiemmin olosuhteiden pakosta lähtenyt aina töihin.

Mullakin on oma vakipaikka hoitoalalla ja tässä kuussa huomasin et sain palkkaan kokemuslisän vaikka oon suurimman osan ollu siitä ajasta kotona :D

Mulla on myös opiskelupaikka ammattikorkeassa et vaihtoehtoja on mihin palata :)

Onnittelut velkojen kuittaantumisesta! Varmasti helpottavaa! Kiva kuulla et täällä on muitakin uusperheitä :)

Meillä kanssa mies sanoi heti alkuun että kaikki on yhteistä. Myös lapset on taloudellisesti samassa asemassa arjessa, vaikka niin ei tarvis olla. Haluaa et ollaan perhe yhteisellä taloudella, ei erittelyjä missään suhteessa. Onhan meillä yhteiset tavotteet ja mahdollistan miehelle työnteon näin kun meillä nyt on. Meillä mies teki heti suhteen alussa selväks, että etsii itselleen naista joka sopii hänen työntekoon, eikä toisinpäin . Alkuun mietin et mitä ihmettä. Olin kuitenkin esikoisen kanssa tottunut olemaan yksin, ni tuntui luontevalta olla suhteessa jossa ei kokoajan olla toisissamme kiinni. Meillä myös miehellä tosi epäsäännölliset työajat, niin helppoa et voidaan lomailla ja viettää vapaita aina kun sillä on vapaita. Esikoisen koulu sit ainoa joka vähän sanelee ehtoja :)

Itse just paljon tässä pohtinut, et mitä seuraavaksi. Neljäs toiveissa ja kuopus kohta 3v. Onneks on vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia:)

 

[danonina]

Meillä ku tulot on samaa luokkaa niin molemmat laittaa yhteiselle tilille yhtä paljo rahaa, mistä maksetaan kaikki lainat ja vakuutus ja hoitomaksut yms, sit molemmat maksaa omat puhelimet, harrastukset, autot jne. Ruokaa minä ostan enempi mut mies maksaa pääosin autoremontit ja pihajutut yms. Varmasti tilanne olis eri, jos toinen tienais huomattavasti enemmän.
Ja vaikka teen töitä niin en siltikään oo mikää työnarkomaani, ei se automaattisesti sitä tarkota jos tykkää töis käydä. mulle työt on henkireikä tähän todella raskaaseen lapsiarkeen, ja paikka, missä näen muita aikuisia. Ja tykkään työstäni, mahtava työporukka, niin ilolla sielä käyn. Tämän viimesen äitiysloman jälkeen mietin 4 päivästä viikkoa, pitää laskeskella miten kannattaa hoitomaksujen kans tehdä, kun meidän kunnas on tosi korkeat maksut. :banghead:
Vaikka oon toisen lapsen jälkeen halunnu ison perheen, en silti oo se äiti, joka nauttii kotona olosta ja uhraa elämänsä lapsille, vaan vaadin ja haluan sen oman ajan unohtamatta itteäni, vaikka välillä se oma aika on kortilla. Töis pääsen toteuttamaan itteäni, ja oon parempi äiti kun käyn töis tuulettumas välillä. Välillä tuntuu että syyllistetään töis käyviä vanhempia, että pitäis kotona pysyä kerta lapsia pitää tehdä, mutta se vaan ei kaikille sovi. Vaikka miehellä olis rahaa elättää molemmat, en jäisi kotia, koska mun pää ei sitä kestäisi.

Äippäx6 kouluhaut on nykyään kuulemma perseestä, en oo sen poliisikoulun jälkeen hakenu muualle, mut nyt mietin pitäiskö talvella lukea avoimes yliopistos vaikka lakiopintojen perusteita, et niistä olis tulevaisuudes apua sitte poliisikouluun. Sinne tuun hakemaan uudestaan, jahka saan lapset pois alta ja silmät leikattua ja työhistoriaa tulee sen verran että kela maksaa parempaa opintorahaa että selvitään mun opiskeluajasta

Ei tietty tarkota et on työnarkomaani jos tykkää töissä käydä. Kyllä mäkin tykkään alasta johon oon kouluttautunut. En oo silti yhtään urakeskeinen. Mieheni on työnarkomaani, sille tapa tehdä työtä on elämäntapa. Se on aina tehnyt montaa työtä samaanaikaan ja oman yrityksen myötä työtä on paljon ja se nauttii siitä. Ollaan miehen kanssa niin eri linjoilla työn suhteen. Mä haluan työn jossa voin laittaa oven kiinni työpäivän jälkeen ja se jää siinne.

Mä oon sitä mieltä et kaikki tekee niinkun parhaalta tuntuu. Itsellä ei oo ainakaan tarkotus syyllistää ketään :) . Tapoja yhtä paljon kun ihmisiä ja perheitä. Sitten kun lapset on aikuisia voi heiltä kysyä miten kaikki on mennyt ja et mitä olis pitänyt tehdä toisin. Mä oon ite mennyt 1vuotiaana hoitoon, eikä oo jäänyt tiettävästi traumoja siitä . Omien lasten kanssa oon ollut sen 3v kotona ja se on sopinut mulle hyvin. Ollaan varmasti parhaita äitejä kun saadaan toteuttaa äitiyttä itselle sopivimmalla keinolla