Supistukset

Koko yön supisteli niin että ähisin ja sain miehenkin herätettyä pariin otteeseen. Mutta niin hennosti kuitenki ettei ne kyllä aiheuttanu ku väsymystä...toivoin vaan koko ajan että voimistuisivat ja pääsis tästä vaiheesta eteenpäin. En jaksais näitä turhia unettomia öitä kun vetävät mielen niin mustaks :| ja vielähän tässä voi mennä vaikka kuinka kauan
 
Kobe: mua hirvitti etukäteen ne supistuskivut kun menkkojen takia olen pyörtynyt milloin minnekin ja oksennellut. Selvisin ilmeisen kovien suppareiden kanssa kotona vesien menosta 12h ja olin 7cm auki svo:lla. Kipu on kova, mutta se on jotain niin uskomatonta miten sitä kestää kun muistaa syyn ☺ Tsemppiä kaikille, toivottavasti alkaa tulla vauvauutisia pian
 
Viiem yönä oli taas vessa ralli, tunnin välein piti käydä vessassa. pöntöllä istuessa tulee kipua häpyluuhun ja häntäluuhun, varmaan poika painuu alemmas kun istuu ryhdissä. Eilen illalla taas tosi kovia polttoja selässä ja yöllä kipeitä suppareita ainakin kaks tuntia. Vielä hiukan polttelee selkää ja vihlaisuja alapäässä välillä.
Kyllästyttää...:meh:
 
Torakka sielläkin siis sama ralli jatkuu...höh! :oops: millonkahan tästä pääsis sinne synnärille? Taidetaan olla koko sakki, Sande ja me samaan aikaan punnaamassa tai ainakin osastolla! Ei hitsi kun nyt lähtis tapahtumaan!
 
Mellu, niin varmaan ollaan! Eikös sulla sillon ens pe ollu se jonkinmoinen käynti? Mä toivon että meillä siinä vaiheessa ois jo kaveri vieressä (tai ees alettu käynnistys!!) kun mulla on sillon perjantaina 42+1 :/
Mutta oispa hauska ku oltas kaikki samaan aikaan, saatais hyvin vertaistukea :D
 
Joo mulla on se poli käynti sillon 40+1 eli 23pv. Aion puhua meidän lekurin ympäri käynnistämään sillon perjantaina. Tosin se nyt on vielä vaan mun omissa kuvitelmissa, katsotaan saanko käynnistystä. Sulla luulisi joo olevan pikkusen jo kainalossa noilla päivillä vaikka käynnistykseen joutusittekin! Mutta oishsn se kiva kyllä kun satuttas kaikki samaan aikaan osastolle. Mä luulisin että meidät tunnistaa likan kovasta äänestä jos yhtään on esikkoon tullut, esikosta hoitajat sano että äänen kuulee ja tunnistaa toisesta päästä osastoa :D äidin tulisielu♡
 
Mäkin tuskastelen täällä tuon synnytyksen kanssa, tai siis sen että milloin se tapahtuu. Eilen poksahti 38 viikkoa, joten sinänsä ei tässä vielä mikään hätä/kiire ole, mutta olen vain luonteeltani niin malttamaton, että tuntuu ihan kamalalta ajatukselta jos täytyy vielä seuraavat neljä viikkoa odottaa ja ajatella joka päivä et ehkä tänään, ehkä huomenna...

Äidilläni meni molemmat raskaudet meni kaksi viikkoa yli lasketun, minä esikoisena tulin toisella käynnistysyrityksellä ja pikkusiskon synnytys käynnistyi itsestään sovittua käynnistyspäivää edeltävänä yönä. Te jotka olette jo synnyttäneet, oletteko huomanneet samankaltaisuuksia äitienne ja omien raskauksien ja synnytysten välillä?
 
Aattelinkin jossain vaiheessa kusellä täällä miten on menny yksiin oman äidin raskausajan ja synnytyksen kanssa. Mulla oli raskausaika melkein suoraan verrattavissa äitini raskauteen, mutta synnytyksessä ei mitään yhteistä
 
Rymistellään porukalla synnärille ja vaaditaan häätöä:p mulla on ma neuvola ja toivoisin ettei tarviis enää mennä, la olis sit ti. Kylläpä taitaa yli mennä että hujahtaa. Ei vaan jaksais yhtään turhaan valvottua yötä. Rauhottus kokonaan,nii sit vois mennäkki vaikka yli. Tai sit alkais jo tulemaan, kunhan vaa tää kärvistely lakkais.:oops:
 
Mulla ja mun siskolla on mennyt raskaudet ja synnytykset samaa kaavaa kuin meijän äiteellä. Raskaudet sujunut hyvin ja synnytykset melkein kaikkien lasten osalta n.viikon yli ja tosi nopeita, muutaman tunnin rutistuksia.

Lapset on kyllä sit ollu hyvin erikokoisia. Äidillä kolme lasta, me tytöt n.3,5kg, poika yli 4kg. Sisko synnyttänyt 7 lasta; yksi kuollut kätkytkuolemaan, syntyi 3kg, 10pvä ennen la), yhdet kaksoset ja sydänvikainen esikoinen hiukan reilu 3kg, muut lapset 4,5kg. Mulla lapset 3,3-3,8kg.

Luulen, et synnytyksen kesto on kaikkein eniten vertailukelpoinen oman äidin synnytyksen, koska siinähän on ratkaiseva tekijä lähinnä tuo synnytyskanavan pituus, minkä olettaisi olevan perinnöllinen ominaisuus.. Mut ei se lyhyt synnytyskään välttämättä kadehdittava asia ole, on ainakin itselleni aina ollut tosi vaikea päästä supistusten rytmiin, koska ne alkaa tosi rajuina ja pian ei taukoja sit enään tulekaan. Eikä oo muuten tarvinnut koskaan miettiä kivunlievitystäkään, sellaista kun ei kerta kaikkiaan ehdi saamaan, tai edes miettimään..
 
Mun äidillä on eka synnytys ollu alatieyritykasen jälk sektio, mä synnyin normisti alakautta, ja pikkuveli perätilasektio..et ei ainakaan oo meillä paljon samaa synnytyksissä :/
 
Mulla esikon ja tämän raskausajassa jotain samoja tekijöitä kun äidillä. Esimerkiksi paljon ennakoivia supistuksia loppu viikoilla ja masun muoto/asento. Mutta mä voin ekat 3kk todella pahoin molemmilta, äiti ei yhtään, vaikka tyttöjä on kaikki..siskoni ja minä sekä mun lapset.

Minä ja kaksi siskoani ollaan kaikki menty yli melkein se 2 viikkoa, mun esikko syntyi 37 + 5, eli ei yhtäläisyyksiä siinä..saas nähdä onko tällä kertaa..huoh.:rolleyes:

Äidillä kesti minun (esikoisen) synnytys 25h, minulla esikolta myös saman verran. Siskoni tulikin sitten 8h joten jospa tämä entelisi mullekin tällä kertaa "normaali" pituista synnytystä.
Eli taasen sum summarum; kesto on samaa luokkaa kuin äidillä. Niinkuin Ellem tuossa veikkailikin! Muu ei niinkään.
 
Olen rakenteeltaan hyvin erilainen kuin äitini. Äidilläni on lyhyt selkää itselläni huomattavasti pitempi. hän on omenavartaloinen, itse olen päärynä.
Raskausaika on edennyt melko samalla lailla, kummallakaan ei mitään erityistä. Äitini kävi töissä vielä 2 viikkoa ennen veljeni syntymää.
Äitini vatsa oli kuulemma valtava, ja vettä oli runsaasti. Oma vatsani on kasvanut, muttei ole valtava, saattaa olla että pituusero selässä tekee osan erilaisuudesta.
Äitini kertoi, että sai kaikki raskausarpensa 2 viimeisenä viikkona, jolloin vatsa laskeutui. Veljeni syntyi laskettuna päivänä.
Minulla ei ole raskausarpia (paitsi yksi 2-3 cm mittainen vaaleanpunainen juova alavatsalla, joka ei ole edes venynyt :wideyed: ), eikä vatsani ole laskeutunut.

Veljeni painoi 3,4 kg syntyessään. Itsellä vauvan painoarvio rv 36 oli 2,3 kg, jolloin ollaan aika samoissa mitoissa kuin veljeni.

Äidillä lähti limatulppa illalla, siitä n. 12-14 tunnin kuluttua vedet ja siitä 5 tunnissa oli vauva maailmassa.
Tätä jään nyt jännityksellä odottamaan. Kun ei kerran ole edes laskeutunut. Mutta jos sunnuntaina tulee limatulppa, niin raportoin täällä. Sitten mentäisiin toistaiseksi samaa kaavaa kuin äitini.
Tosin en usko, että hänellä oli univaikeuksia kuukautta ennen laskettu aikaa, eli pieniä eroja löytyy odotusajastakin.
 
Tänään on ollu kumma olo. Hain doplerin lainaan ja sain hädintuskin käveltyä sen matkan bussipysäkiltä sinne ja takas ja omalta pysäkiltä kotiin. Niin paljon sattuu tonne alakertaan. Myös toi liukkaus saa varomaan askeleita ja jännittämään.

Kotiin tuli ja oon yrittäny levätä mutta on kova alavatsakipu. Muutamia napakampia harkkareita tullu mut ei mitään säännöllisempää. Vauvan liikkeet on tollasia muljahteluja ja joka kerta ku se liikahtaa niin se alavatsakipu yltyy ja siellä tuntuu kamalalta. Yritin saada miehen kii että kävis hakee isommat pk:sta ku epäilen etten oikeesti selviä hakemaan niitä :(
 
Opemami kuullostaapa inhottavalta! Liitoskivuthan voi säteillä alavatsaan..oisko joku hermo pinteessä tms?

Täällä aamun jälkeen välillä (varsinkin päikkäreillä ) supistanut suht kipeestikin mutta eipä nuo säännöllisesti tule kuitenkaan joten aivan sama. Harmittaa kun mitään ei tapahdu! Tosin, hyvä kun antavat olla jos eivät meinaa mitään. Neiti ollut taas tosi hissukseen, saan kyllä liike laskennat täyteen halutessani mutta kovasti ovat vähenneet nuo liikkeet silti..ihmekös tuo, kaippa siellä alkaa olla aika ahasta!
 
Kommentoin vielä tuohon äiti-tytär synnytyskokemuksiin.
Minä synnytin melkein kaksi viikkoa jäljessä, äitini kaksi viikkoa etukäteen. Mulla nopea ja helppo, äidilläni hidas ja imukupilla avitettu.
Minä olen pitkä ja äitini pätkä.

En siis luota perintötekijöihin tässä asiassa.
 
Marinamelina tää ei mitenkään samanlaista kuu liitoskipu. Se tuntuu mulla luissa, lonkissa ja häpyluussa. Tämä kipu on tismalleen samaa ku pahat menkkakivut tai jälkisupparit imettäessä mutta vaan jatkuvaa. :(
 
Tuo olikin yksi asia, joka jäi aiemmin kommentoimatta, minlex.. Eli jos äiti ja tytär on ruumiinrakenteeltaan kovin erilaiset, en usko, et yhtäläisyyksiä välttämättä on. Me ollaan meijän perheen naiset aika lailla samanlaisia ja -kokoisia, et siinä mielessä meillä enempi varmaan yhtäläisyyksiä kuin jos oltais kaikki ihan eri kaliiperia..
 
Takaisin
Top