Salaisuus julki!

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja MadR91
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kyllä nämä ihmisten reaktiot raskaudesta on niin erilaisia.. Mä tänään vierailin syntymäpäivillä sukulaisperheen luona, joita nähdään vaan muutaman kerran vuodessa. Osa kekkereillä olijoista tiesi mun raskaudesta, ja ajattelin heidän juorunneen jo muillekkin, myös tälle päivänsankarin perheelle. Mun maha on iso viikkoihin nähden, ja oletetusti herätti keskustelua. Odotin jotain reaktiota myös isäntäväessä, mutta ei. Ei mitään. Ei onnittelua, ei ees ilkeetä kommentointia. (mihin olin varautunut) Olin vähän hämmästänyt, ja ajattelin että ei väkisin, puhutaan sitten kaikesta muusta. Ja siis kyseessä mun mieheni veli perheineen.. :/
 
Mua vähän mietityttää että onkohan ihan ok pamahtaa enoni/kummisetäni hautajaisiin niin ettei kukaan muu vieraista kun äitini tiedä raskaudesta, ja tämähän näkyy kyllä jo muillekin...

Äidille annoin luvan puhua sukulaisille tästä ja se ei vielä ehtinyt kertomaan kenellekään kun seuraavalla viikolla tuli suru-uutisia jolloin tietenkään ei ollut sopivaa kertoa. Mutta etukäteen kertominenkin tuntuu vähän hölmöltä kun en muuten juurikaan ole yhteydessä sukulaisten kanssa, joskus fb:ssä vaan eikä se taas tunnu hyvältä paikalta kun en ajatellut siellä ollenkaan julkaista uutista...
 
Muokattu viimeksi:
Ansku meillä kans muut tietää, paitsi mun isä. Se oli kolmannen kohalla jo vastaan ajatusta, vaikka sopeutukin ajatukseen ajan kanssa. Mut nyt vaan ei tee mieli kertoo.

Noihin työpaikka kuvioihin en osaa sanoo mitää löhduttavaa. Mut jos mä olisin sä, niin nauttisin ehkä nyt esikoisen seurasta kotona kun viellä voi.
 
Uaaa, huomenna alkaa opiskelut. En tiiä maltanko ootella että tää lähtee kunnolla näkymään vai pamautanko joissain ekoissa tutustumispippaloissa sen tosiasian että joo oon teijän kanssa vaan tän syksyn. Puolensa kummassakin vaihtoehdossa, mietin vaan et petaanko itelleni turvallista paluuvaihtoehtoa jos kerron enkä pääsekään siks porukkaan mukaan, ei nyt ois tää lähteminen napannut ollenkaan...


Sent from my iPad using Vau Foorumi
 
Ääh, en vielä eilen kertonutkaan töissä. Unohdin että mulla on opiskelija matkassa joten jäi vauvauutiset seuraavaan kertaan.
Siskoille ja veljille tekis mieli kertoa tosi kovasti. Meillä on ollut tapana viettää kesäisin kaikenlaisia kekkereitä (kelläpä ei) ja nyt tänä kesänä minun osallistuminen oli vähän hiljaisempaa. Jos minä vaan lähetän ultrassa napsatun kuvan tuosta salamatkustajasta tuleville tädeille ja enoille tyyliin "nähdään helmikuussa" :-D
 
Ansku84 Kyllä sen työnantajan oikeasti tarttisi se kertoa peruste tässä tapauksessa: Työsopimuksen osapuolilla ei ole oikeutta purkaa työsopimusta koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisin perustein. Epäasiallisena syynä on pidetty mm. aiheettomia sairausepäilyjä tai raskautta.
 
H3lmi on ihan oikeassa koeaikapurunkaan syy ei saa olla epäasiallinen, jos sinulla on asianmukainen todistus sairauspoissaoloistasi olisin ammattiliittoon yhteydessä koska näyttäisi että koeaikapurun syy voi olla jopa raskautesi koska purku ajoittuu kertomasi mukaan sen jälkeiseen aikaan kun työnantajasi tiesi raskaudestasi.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Mä en oo ikinä halunnu kertoo tästä raskaudesta omalle isälle koska se ei oo ikinä välittäny meistä lapsista tai saatikaan isoveljen lapsista.. No äiti meni sit vahingossa möläytää iskälle vaikka sanoin äitille että iskän ei ikinä tarvii tietää tästä asiasta koska sitä ei kummiskaan kiinosta koko asia.. no sit kun äiti oli kumiski kertonu nii iskän reaktio oli vaan että "kiva. oli han sen aika kin jo" ei edes oo voinu soitaa ja onnitella tai mitään.. Oon niin jäätävän pettyny omaan isään ja myös kin äitiin kun sen piti mennä kertoo.. En kumiskaan jaksa vihotella äitille siitä kun se on niin sairas ja huonossa kunossa.. Huonolla tuurilla sillä ei oo kun 2kk elinikään jäljellä mutta toivottavasti jaksais sinnitellä koko mun loppu raskauden koska äiti odotaa tätä vauvaa kun kuuta nousevaa.. Töissä on muutama jotkä ei vielä tiedä kelle en oo vielä nähny tarpeeliseks kertoa ja kyllä ihme on jos ei jonku niille oo jo möläytäny vaikka kaikille oon saonu että se on vielä vähän hys hys juttu.. Oon ollu tän viikon lomalla ja vatsa alkaa olee jo aika selvä nii ihmettelen suuresti jos ei yks niistä kenen kaa oon töissä tänään huomaa mitään tai kysy mitään..
 
Itse olen kertonut nyt töissä suurimmalle osalle raskaudesta. Uutinen otettiin erittäin lämpimästi ja iloisesti vastaan :Heartred Nyt pitäisi vielä kerätä rohkeutta kertoa koulussa, (koulu alkaa torstaina) että en ole kuin syksyn mukana opinnoissa! Hih, jännää miten asiaan mahdetaan reakoida :)
 
Tänään kerroin yhdelle kaverille ja jännittää, mitä sitten tapahtuu. Se saattaa yhtä hyvin pitää sen omana tietonaan tai syöttää suoraan irciin :o

Miten tää voi olla näin vaikeeta, kun asia ei ole edes salaisuus enää :D Kai se mahdollinen hulabaloo asian ympäriltä sitten vaan hirvittää, mullakaan kun tää ei ole ollut mikään itsestään selvästi odotettavissa oleva asia.
 
Hei Riipitii, silläpä minäkin luulen tätä piilottelevani kun tämä on niin yllätysveto minulta, että kukaan ei osaa odottaakaan tämmöstä uutista.
Pomolle kerroin maanantaina ja olihan se yllättynyt! Ja nauruksihan se meni..
 
Mää pamautin koulussa suoraan ekassa koko vuosikurssin (90 opiskelijaa) esittelyssä että oon tän syksyn mukana ja jään tammikuussa äippälomalle. No, ainaki mut on helppo muistaa ekasta päivästä asti. ;D


Sent from my iPad using Vau Foorumi
 
Meillä ei tiedä vasta muut, kuin oma perhe ja esimiehelle kerroin, koska palaan hoitovapaalta 4kk töihin. Olitiin jo päätetty että kerrotaan ekan ultran jälkeen, mutta tuli mutkia matkaan ja jouduin käymään äippäpolilla. Jäi sitten kertomatta. Hieman jännittää koska alkaa ihmiset kyselemään, jonkin verran on alkupainoa niin ei välttämättä moni uskalla heti kysyä, että oonko lihonu vai??
 
Olin joku aika sitten kyläreissulla jossa oli äitini ja veljeni lisäksi mummoni, serkkuni ja tätejäni. Kukaan ei arvannut mitään, enkä kertonutkaan. Näytän vissiin tämmöseltä pöhöltä normaalistikin :D
 
No niin... Nyt minun äiti tietää! Kävi nimittäin niin, että kävin aamulla optikolla näöntarkastuksessa, koska olen huomannut näköni heikentyneen. No kuinkas ollakaan, vasemmassa silmässä on kaihi, oikeassa alkava... Ei ihme, että alkaa näköö haittaamaan! Pian sen jälkeen soitti äitini ja kerroin kaihista. Tietysti äiti vähän säikähti. No minä kevensin tunnelmaa vauvauutisilla...:rolleyes: Eikös ollu tilannetajut taas ihan kohdillaan? :eek:
 
Nyt tietää kaikki töissä.. Eilen kun kerroin viimeselle työkaverille nii se oli ja arvaillu pitkän aikaa mut ei sanonu mitään plus että yks toinen työkaveri meijän ainut mies puolinen 50v äijä oli perjantaina sit kertonu sille jo (vitsi mikä juoru ämmä) nii ei ei ollu yhtään yllättyny kun sille kerroin.. Oli han se ilonen totta kai ja onnitteli ja puhutiin aiheesta pitkä tovi.. Vatsa näkyy kyllä jo sen verran hyvin että täytyy kyllä olla aika sokee jos ei reagoi millään lailla..
 
Meillä ei oo kukaan töissä kehdannut kysyä, enkä varmaan kerro ennenkuin kysyvät :)
 
Ei meilläkään :-) toivoisin että joku kysyis niin ei tarttis ite ottaa puheeks...on olevinaan niin vaikea ;-)

Sent from my ST27i using Vau Foorumi mobile app
 
Eilen tuli äitini hetkeksi kyläilemään ja esikoinen sitten heti pamautti, että meille tulee vauva. Hetki siinä meni äidiläni ihmetellessä, että onko tämä nyt totta vai tarua, mutta oli sitten vahvistuksen saatuaan todella iloinen. Oli ajatellut, ettei tällainen työnarkomaani toista hankkisi.
 
Mä en ajatellut kertoa töissä kenellekään muulle kun kahdelle lähimmälle työkaverille ja pomolle. Ajatuksella "huomaa ne joskus mahan kasvun" mennään siis. Nyt vaan eilen oli toinen mun tiimiläisistä vahingossa möläyttänyt mun neuvolakäynnin yhdelle työkaverille, joten nyt vaan odotellaankin että koko talo on ehtinyt kuulla juorun ja joku kehtaa kysyä multa suoraan. Katsotaan kauanko menee. Maha kyllä näkyy jo, mutta olen pitänyt sen verran löysiä paitoja ja huppareita että näytän vaan paisuneelta.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top