Meillä kummeja tulee olemaan vain kaksi, ystävä pariskunta, joiden lapsen kummi itse olen. Ollaan tosi läheisiä tämän perheen kanssa muutenkin ja tavallaan tämä kummin velvollisuuksien vaihto puolin toisin sitoo mukavasti perheet yhteen. Ollaan puhuttu vauvan tulevien tätien ja enon kanssa, että heillä on jo sukulaissuhteen kautta iso velvollisuus vauvaa kohtaan ja se riittää kaikkien mielestä oikein hyvin. Mun mielestä tätien ja setien pitäisi pyrkiä siihen, että kaikki sisarusten lapset olisi heille tasa-arvoisessa asemassa, mutta sitä tuppaavat aina suosimaan kummilastaan muiden yli ja se tädin / sedän rooli helposti unohtuu, jos ovat tietyn lapsen kummeja (esim viedään elokuviin tai otetaan yökylään aina vain se oma kummilapsi). Toki mahtavaa jos näin ei käy, mutta itse olen kokenut tuon. Tietenkin kummit on valittava huolella, että niistä on lapselle iloa ja he osallistuu lapsen elämään. Ikävää, jos kummia ei opi koskaan tuntemaan tai että kummin rooli on vain lahjominen,
En tiedä ev.lut kirkosta kun itse olen ortodoksi, mutta meillä ei ainakaan pappi maksa mitään eikä myöskään kastetilaisuus kirkossa. Seurakunnan tilat tietenkin aina maksaa tilavuokran verran, sen tiedän ev.lut kirkostakin. Aateltiin kuitenkin pitää tilaisuus ja juhlat kotona, kun marraskuu-joulukuu voi olla jo aika kylmää aikaa ja vauva kastetaan meidän kirkossa ihan päästä varpaisiin. Siinä voi tulla kirkossa tosi kylmä pienelle.
Ohjelmaa perinteisten laulujen ja itse kastamisen lisäksi en ajatellut hirveästi järjestää kun paikalla ovat vain lähimmät sukulaiset (vauvan isovanhemmat, isoisovanhemmat, kummit ja mun omat sisarukset). Eli meitä ei ole loppujen lopuksi paljoa ja perheen kesken viihdytään kyllä vaikka tiedossa olisikin vain kahvittelua ja juhlakalun viihdyttämistä. Mutta esim oman kummityttöni ristiäisissä me kummit (meitä oli kaksi) syötiin muun muassa kilpaa marenkiset vauvantossut, jotka oli kastekakun päällä, on kuulemma perinne kyseisessä perheessä.
Tarjolle aattelin laittaa kakun lisäksi, jotain pientä suolaista. esim karjalanpiirakoita tai kylmäsavulohi-saaristolaisleipiä. Jotain simppeliä, ettei tarvitse kauheasti stressata valmistelujen takia, kun en juhlien valmisteluun saa kauheasti apua (sukulaiset asuu kaikki 200 km päässä) ja kuitenkin vaavi vie suuren osan mun ajastani.