Ristiäiset/nimiäiset

Ei oo muunkaan mielestä liikaa :) tulee meillekki 8 ihmistä ku 4 pariskuntaa. Haluttiin läheisimmät:)
 
Me valittiin esikoiselle neljä kummia, yks pariskunta ja kaks sillon sinkkua. Pariskunta on nyttemmin eronnut eikä kumpikaan pidä poikaan yhteyttä, eli käytännössä kaks kummia nyt. Toiselle valittiin kolme kummia, kaikki sinkkuja. Yks kuoli tapaturmaisesti, eli jäljellä kaks kummia. Nyt valittiin vauvalle kaks pariskuntaa.
 
Musta alkaa tuntua, että me ei pidetä minkään valtakunnan juhlia ollenkaan. Isovanhemmat tuntuu olevan ainoita sukulaisia joita kiinnostaa tavata pikkuista. Joitain mun miehen kavereita on tulossa piipahtamaan kun kerkiävät. Miehen sisaruksia ei tunnu koko vauva kiinnostavan. Mulla ei ole sisaruksia. Ens kuun alussa on mun tädin viiskymppiset joihin tuli kutsu niin siellä ku kävis näyttäytymässä pojan kanssa niin olis seki velvollisuus suoritettu. Mielenkiintoinen ilmiö että ihmisten kiinnostus vauvaa kohtaan loppu ku seinään ku hän syntyi....
 
Mashnu, mä mietin samaa kuin Samsam, voisko he ajatella että antavat teidän kotiutua rauhassa ja tutustua vauvaan ennen kuin tulevat kylään? Mun sukulaiset halus kaikki heti kylään ja kutsuinkin heidät jo lauantaina käymään kun kotiin tultiin pe iltana. Miehen suku taas ilmoitti heti että odottavat että olemme kotiutuneet, eivät halua tuppautua heti meille. Vaikka yritin sanoa että tervetuloa vaan heti ei muita tullut kuin miehen vanhemmat tänään, muut tulee joskus myöhemmin.
 
Tää menee nyt tavallaan aiheen vierestä, mutta mä olin tänään ristiäisissä. Serkun vauva kastettiin ortodoksisen seurakunnan jäseneksi ja kyllä oli pitkä seremonia! Siis sinänsä tosi hieno tilaisuus, mutta kun vauvalle se oli selvästi aika rankka kokemus :( Onneksi neiti kuitenkin rauhottui, kun pääsi takaisin äidin ja isän hoiviin ja sai vähän ruokaa.

Niin ja mä itkin kuin vesiputous kaikki puheet ja musiikkiesitykset ja puolet siitä kasteseremoniasta. Serkun vaimo eli vauvan äiti lauloi sellasen ihanan laulun vauvalle (jotain Maarit Hurmerintaa) ja piteli vauvaa sylissä koko sen ajan. Mä olin ihan :sad010ja mieskin kyynelehti, kun se näki että mua itketti.
 
Epäilen. Kukaan ei oo edes kuulumisia kyselly mitään kanavaa pitkin... Ja oon facebookissa kyllä vihjaillu että kotona ollaan...
 
Pihlajanmarja, miten vauvan äiti pysty laulamaan lapselleen vauva sylissä?!? Mulla olis niiiiin kyyneleet virranneet siinä kohtaa ettei olis kyllä laulamisesta tullut mitään! Mulla tuli jo tippa linssiin tänään kun esikoisen rippikouluinfossa pappi puhui ristiäisistä! Pelkkä esikoisen ristiäisten muistelu sai sellasen tunnetulvan aikaseks ettei mitään määrää!
Mashnu, omapahan on häpeänsä ja menettävät kyllä paljon elleivät halua osallistua teidän onneenne. Nauttikaa toisistanne ja vauvastanne. :)
 
Joo Janna, ihmettelin myös samaa, en olisi itse pystynyt. Mutta ehkä se auttoi, kun hän on kokenut esiintyjä, en sitten tiedä.

Mashnu, olen Jannan kanssa samaa mieltä! Keskittykää toisiinne ja sukulaiset sitten ottavat yhteyttä jos ottavat. Veikkaisin kyllä myös, että ainakin osa saattaa ajatella antavansa teille vähän rauhaa ensin. Itse toimin ainakin ystävän suhteen niin, kun sai joulukuussa vauvan. Tosin sanoin hänelle suoraan, että kertoo sitten kun sopii tulla käymään, koska olen kyllä heti innolla tulossa.
 
Viimein sain kummit päätettyä, ja heiltä kysyttyä. Isäntä kun ei tähän antanut mitään inputtia, hänellä ei ollut oikein näkemystä. Nyt meille tulee yksi kirkkoon kuuluva ja kaksi kuulumatonta kummia, kaikki ystäviä. Pappikin on varattu, eli siis päivä ja aika varmistettu ja kutsut laitettu tekstareilla menemään. Kakustakin pistin tilauksen, ja veljeltä kysyin kastemekkoa lainaan kuten esikoisellekin. Ihan on sellainen olo, niinkuin olisi jotain suurtakin saanut aikaan. :) Onpa nyt mielestä poissa hetken tuo asia, juhlat kun ovat vasta 29.3.
 
No nyt taitaa ne kummitkin olla päätetty :D mutts kertokaas ideoita, miten kysyä kummiehdokkaita kummiksi? Ei viitsisi vaan tekstaria laittaa.. :D
 
Takaisin
Top