Raskauskilot

Montako kiloa painosi nousi raskauden aikana?


  • Kaikki äänestäjät
    30
Oi että ihanaa, kun pääsette jumppaamaan. Meillä miehellä jatkuu toiset työt(kotityöt raksahommat tms.) illalla ja minä vauvan kanssa sitten olen. Kyllä toki katsoo, jos erikseen järjestetään, mutta se on todella harvinaista herkkua. Olenkin aloittanut jumppaamaan hieman kotona. Pitää katsoa, jos alkais tammikuussa joku vauvajumppa, johon pääsis mukaan niin olis mullekin mahdollista tuo jumppaaminen porukassa. Se on niin kivaa, että kaipaan sitä todella. En halua noin pientä mihinkään lapsiparkkiin jättää. Saa nähdä päästäänkö vauvauintiin, toivon :) ollaan jonossa.

Täälläkin päivien lyheneminen tuntuu, että jatkuva pimeys saa kyllä aika lailla mehuja pois. Väsyttää ja lähteminen on vaikeampaa. Tänään tuli tehtyä pitkä vaunulenkki. Pitää vain päättä lähteä ja olenkin tyytyväinen kun lähdin.
 
Masentaa nää kilot, vaikka tiedän että moni ottaisi mun kilot ja terveen pojan, eikä valittais yhtään. Silti mä välillä jopa itken tätä. Hullua.
 
Mä kävin ennen yliopiston salilla, mutta nyt kun oon poissaolevana, ei tätä mahdollisuutta ole. Vaunulenkillä köydään välillä, mutta jostain syystä meidän vauva ei jaksa kun jonkun 40 min vaunuissa nukkua ja sit kun herää niin alkaa itku. Eipä tuo muutenkaan päivällä niin pitkiä unia nuku, mut ei voida siks kovin kaukana käydä, koska ei oo sit kiva itkevää vauvaa työnnellä vaunussa.

Ollaan muuten myös haettu vauvauintiin, jonka arvonta suoritetaan marraskuun jälkeen. Vauvajumppa tai -jooga vois myös olla ihan mukava harrastus.
 
Mäkin niin mielelläni menisin vauvauinteihin, babybioon, vauvajumppaan ym.. mutta täältä maaseudulta on kovin vaikea lähteä ja nyt ei tulisi edes kysymykseen, kun on nuo kaksi vanhempaakin kuvioissa.
Joskus siis olisi mukava asua siellä kaupungissa missä olisi kaikki huomattavasti lähempänä. Mutta sitten, kun punnitsee asioita, niin minulle ja perheelleni sopii parhaiten kuitenkin tämä maaseutu, vaikka joudunkin sitten uhraamaan todella monta positiivista asiaa elämästäni..
 
Samoin kun jolanda, meillä myös maaseudun rauha, mutta kaupunki 10 minuutin ajomatkan päässä. Mä olisin itse halunnut muuttaa haja-asutusalueelle, suurelle tontille, mutta mies ei suostunut. Ja hyvä niin. Rakensimme talon uudisasutukselle ja se hyvä puoli tässä on että joka naapurissa on lapsia. Muutama vuosi ja esikoisenkin voi vaan laskea ulos :) Lisäksi hetken päästä alkaa pariskunta rakentamaan viereiselle tontille joilla on vaan muutaman päivän vanhempi poika kun tämä meidän vauveli. Siinä onkin sitten jo sulhaskandidaatti valmiina :)
 
Tänne raskauskiloja siunaantui tasan 20kg joista nyt jäljellä 4kg , ja tavoitteena olisi ne karistaa vuoden loppuun mennessä. Haasteensa tähän tuo raskauden jälkee palannut järjetön suklaanhimo, väsymys ja pimeä vuodenaika. Mullehan kävi raskausaikana niin että makuaisti vähän muuttui ja esim suklaa sai aikaan oksennusrefleksin. Nyt se on niin taivaallista herkkua että aijaij miten saisikaan mieliteot pidettyä kurissa haha :D

Liikuntaresepti oli 2 ensimäistä vauvakuukautta päivittäiset erimittaiset vaunukävelyt. Nuo kävelyt jatkuvat edelleen mutta kuvioon on myös tullut nyt 1x vesijuoksua ja 2-3 x kuntosalia viikossa.
 
Vaan entäs ku mielenkiinto liikkumiseen lopahtanu; joka saamarin päivä kaamee morkkis ku ei oo tullu käytyä vaunulenkillä tai reenattuu vatsalihaksia. Sit ku on se kaamee morkkis siitä, ni tulee syötyä kaikenmaailman herkkuja lohtuna :crybaby2Ja siinhä se kierre sit onkii, ku tulee paha mieli niist herkuist... Jos ei kokoajan satais ni sais ittesä tonne ulos muutenkin ku pakosta...
 
Eilen vatsalihaksia "repi" kai ne sieltä palautuvat hiljalleen, kun reenaa ja lepää :) Tuli kyllä kieltämättä mieleen pienet potkut ja aika isotkin, kun tuntui olevan pitkästä aikaa elämää noissa lihaksissa :D
 
Täällä myrskyää, niin että pellit kolisee. Tuli myös käytyä jumpassa ja niin hyvällä mielellä, kun tänään pääsin vihdoinkin sen 90kg alle eli synnytyksen jälkeen kiloja on lähtenyt nyt 17kg.
Olen oikeasti saavuttanut paljon, koska kahden ensimmäisen raskauden jälkeen söin vain ja makasin ja muistikuvissa oli, että olin kauheankin laiha ja nyt kuvia katsoessa olinkin porsas :scared001
Jaksan pientä suloista vauvaanikin niin paljon paremmin verrattuna aiempiin vauva-aikoihin ja vanhempiakin lapsiani, vaikka ovatkin pahimmassa uhmassa nyt. Neuvolatätikin sanoi, että kyllä musta huomaakin, että voin sisäisestikin varmasti hyvin :)
Mutta enhän minä kauhean kaunis ole tällä imetystopilla nytkään. On meinaan allit sellaiset siivet, että jos katolta hyppäisin liitäisin varmaan kilsan :smiley-ashamed005
Mutta hiljaa hyvä tulee. Tavoite olisi näyttää hyvältä jouluna miehen porukoilla pikkumustassa :cool05
 
^Joo tuli kyllä mahtavat mielikuvat :)

Mirabellalla menee kyllä hyvin tuon painon kanssa, tosi hieno juttu. Saispa itsekin jostain puhtia jumpata ja pumpata.
 
Mä päätin kans ruveta nyt herkkulakkoon; se tiesi sitä et eilen syötin kaapit tyhjiksi niistä herkuista :smiley-angelic006 Ja tänää käytii esikon kummisedäl, ni tuli siel syötyy pala täytekakkua. Mut nyt ei sit hetkee osteta kaappiin mitään hyvää. Meil ku ei oo omaa vaakaa, niin nyt kävin vaa'al ja näytti 79,9; tavoitteena olis tiputtaa 15kg. Sit tosiaa painaisin sen mitä ennen esikon odotusta painoin ja siitäkin pitäs viel saada 5kg lisää,mut en pidä todennäkösenä sinne asti pääsyä.

Pitäskös tästä muuten tehä ihan tsemppiketju? Mirabella oot kyllä tosi hienosti päässy vauhtiin :Heartred
 
kyllä tarvii tsemppiketjun!!!mä söin tänää ison patongin...:p mut en sit ollenkaa lämmintä ruokaao_O..
 
Mun kaveri tuli käymään ja toi ison suklaakeksipaketin. Avasin sen tarjolle kahvipöytää eikä kaveri ottanut yhtään. Miehen avustuksella on sit tuhottu se melkein kokonaan tässä illan mittaan.
 
Mulle ei varmaan kiloja kertynyt osittain ruokavalion ja tiuhan liikkumisen johdosta. Liikuin ihan viime metreille, rämmin metsässä yms. Sitten ollaan käytetty pitkään vähähiilihydraattista ruokavaliota, myös raskausaikana tosin loppuaikoina lisäsin hiilihydraatteja, kun kulutus kasvoi. Samoin nyt, en pärjää pelkillä kasviksilla ja protskuilla vaan syön aika normaalisti. Jos en söis terveellisesti, vetäisin myös herkkuja ja väsyneenä helposti voi tehdä mieli herkkuja. A ja O minulle omassa syömisessäni on, että syön aina kun on nälkä ja huolehdin, että saan suht säännöllisesti 2 lämmintä ruokaa ja välillä muuta energiaa. Edelleen mulle tulee helposti heikotusolo, jos jää joku ateria välistä enkä oo mikään rimppakinttu kuitenkaan.
 
ite oonnyt hikiliikunnan myötä saanu ruokavalion siihe samaa, itä se oli ennen raskautta :).. ei ootullu herkkuihinkaa sorruttuu. eli lisää liikuntaa nii tulee syötyy vähemmä herkkuja.. :D huomenna sallin herkuttelun ku mennää ulos syömää :)
 
Takaisin
Top