Raskaus ja työ

Huh mitä pomoja.. Mä kerron vasta ru:n jälkeen, toivottavasti ottaa asian hyvin
 
On kyllä melkosia työnantajia:eek: isot tsempit, pitäkää päänne!! Raskautuminen on kuitenkin normaali osa elämää ja työnantajan on vaan hyväksyttävä se, olipa tuuraajan hommaaminen kuinka työlästä tahansa.
 
Onpa kyllä aivan uskomattomia pomoja. Ihan ku ihmisillä ei sais olla mitään muuta elämää ku työelämä!
Mulla ei nyt noin järkyttävää suhtautumista ollut pomolla sillon esikoisen aikaan kun raskaudesta kerroin. Mutta ei hänkään onnitellut ja muutenkin, kun oli sellaista stressaavaa tyyppiä niin kyllä huomas, että siitä uutisesta hän stressaantui entisestään. Mulle itelle jäi kyllä huono maku siitä kertomisesta ja olin sitä jo etukäteen pelännyt ja pitkittänytkin. Nyt on onneksi esimies vaihtunut, tosin kun oon hoitovapaalla niin en oo ees nähny tätä uutta esimiestä. Mutta nyt on muutenkin jotenkin helpompaa täältä kotoa käsin asiasta ilmoittaa, pitäis vaan saada aikaiseksi, no varmaan tuossa ru:n jälkeen pitää ryhdistäytyä.
 
Todellakin ihan uskomatonta millaisia kusipäitä viel tänä päivänä on esimieshommissa! Ymmärrykseen ei mene miten joku voi kokea oikeudekseen tällaisen asian takia alkaa kiusaamaan ja syrjimään; tollainen toiminta on väärin ja tuomittavaa oli syy mikä tahansa, mutta että vielä siksi että toisen elämässä on tapahtumassa iloisin ja isoin, mut kuitenkin myös luonnollisin asia mitä voi! Vihaks pistää teidän puolesta...:angry7 Siis kyllähän se nyt kuuluu esimiehen ammattitaitoon niellä ketutuksensa sijaisten hommaamisista ym extrahommista ja asianmukaista olisi ihan vaan onnitella äitiä...
 
Uskomaton pomo sulla elaffy kyllä. :(

Itseä jännittää nyt kun meillä on pomon sijainen tämän kuun ja hän tekee nyt uutta listaa niin jospa hän olis ymmärtänyt että en tee enää yövuoroja kun hän on ollut vähän semmoinen ö aapisen laidalla meidän kanssa. Ja ens kuussa aloittaa sit uus pomo joka tulee suoraan opintovapaalta meille pomoksi nii siinä taas uudestaan selittää että mikä tilanne. Eka pomo suhtautu hyvin ja tää sijainen ollu vähän semmonen että en tiiä. Katotaan millanen toi kolmas sit on. :D
 
Elaffy saikkuu saikkuu! Mä antaisin potut pottuina vaikka itsekin omaan korkean työmoraalin. Mulla esikoisen raskauden aikana mua rupes syrjii työntekijät. Pomoa näki harvoin. Se oli toisessa toimipisteessä. Mut kuvitelkaa ku 10-15 naista mulkoilee sua ja puhuu hiljaa sun takana jatkuvasti. Mä en edes enää lopussa mennyt taukotiloihin. Onnex olin "paremmissa/ylemmissä" tehtävissä kuin he ja määräsin itse tahtiani.
 
Tänään ollut neutraalimpi päivä. Päätin kyllä aamulla, että jos pomo tulee sanomaan minulle jotain pahasti, sanon minä kyllä hyvin pian hyvästi ja jään saikulle.

Ehkä sitä mammalomalla etsii uuden työn. Mielelläni tähän samaan kuitenkin palaisi,joten ihan eri viitsi siltoja polttaa takanaan.
 
Onko sulla vakipaikka Elaffy? Ja kyllä se pöly laskeutuu äippäloman/hoitovp aikana. Tai olis kyl toivottavaa. Mut ymmärsin, et sun pomo ollut jo ennen raskauttakin vähän töykeä sulle?
 
Minulla todella stressaava työ, ja nyt raskauden puolivälissä alkaa tuntua ettei oikein enää meinaa jaksaa :grumpy: Työtaakka on hurja, ja jotenkin tuntuu että joka päivä käy raskaammaksi. En näe vaihtoehtona sairaslomalle jäämistä kun en ole "sairas", mutta huomaan nyt eron aikaisemman jaksamisen kanssa. Työ on mielekästä, se ei ole ongelma, ainoa vaan että kiire, stressi, hektisyys....ne ovat tällä hetkellä liikaa. Tuntuu että koko kroppa käy "ylikierroksilla" työpäivän alusta loppuun, enkä meinaa työviikon aikana saada sellasta kunnon lepoa joka olisi kokonaisvaltaista: fyysistä ja henkistä. Tosi kurja olo, ihan itkettää kun ei tiedä mitä tekisi. :sad001
 
Mulla ihan sama tilanne ku momwocilla. Itse esimiehenä ni ei jotenki vaan osaa "luovuttaa". :(
 
Sana85: Nimenomaan! Ja jotenkin kai toivoin, että työuupumus olisi ohimenevää, mutta tuntuu vain syvenevän. Välillä mietin, että nyt pitää laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja vaikka jäädä töistä pois jos ei jaksa, mutta suurimman osan ajasta miettii vain, että pakko jaksaa. Kunpa olisi joku välimuoto, että työtaakka olisi vähän kevyempi, mutta se on vähän niinkuin kaikki tai ei mitään meillä. Oletko puhunut väsymyksestä kenenkään kanssa töistä? Minä en, kukaan ei varmaan aavistakaan millainen olo todellisuudessa on...
 
Mulla on Moomwoc ja Sana85 vähän sama. Tykkään myös työstäni ja työkavereistani ja jopa pomostani, mutta työ on ajoittain tosi stressaavaa ja hektistä. Se ei oo aiemmin ollu mikään ongelma, mutta nyt oon hiljalleen alkanu huomaamaan, että mä en enää jaksa. Jotenkin se oma tärkeysjärjestys on nyt jo muuttunu, että sitä tajuaa itsekin että ei näillä työongelmilla ole mitään väliä kun vaakakupissa on vatsassa kasvava vauva. Ehkä pitäisi yrittää vaan muistaa koko ajan ettei ota työtä henkilökohtaisesti, stressaa töissä mahdollisimman vähän (mielellään ei ollenkaan) ja unohtaa työasiat lähtiessään kotiin. Aina ei oo toki oo mahdollista olla ressaamatta, mutta se ylikierroksilla jatkuvasti käyminen ei oo hyväks vaikka ei olis raskaana, saatika nyt. Tsemppiä teille molemmille! <3
 
Harmony, juu on vakipaikka. Pomo ei ole ihmisenä kovin helppo muutenkaan, mutta nyt tilanne on ollut kyllä kovin kärjistynyt viime aikoina. Tänään on ollut ihan ok päivä. En ole ainakaan saanut huutoja tyhjästä ja pomo on osannut käyttäytyä asemansa mukaisesti.

Ehkä tämä tästä.
 
Momwoc, en oo puhunu töissä kellekkään. Oma esimiehenikin vaihtu just ja ei tunnu yhtää niin ymmärtäväiseltä ku edellinen joka oli mies mut hällä oli lapsi, tällä uudella ei oo ja on nainen. Nytki tein pari päivää reilu ysi tuntisia..menee taas illat vaan sohvalla. Jotenki melkee toivoo et olis joku 'vika' minkä varjolla vois jäädä kotii huilii hyvällä omalla tunnolla.
 
Ottakaa ihmeessä saikkua jos tuntuu että pää leviää! On se aika tärkeää että jaksat henkisestikin hyvin, siis niinku sit ku vauva syntyy nii ettei oo turhia ressejä ettei Tuu sit vakavampia väsymyksiä!! Minäkin juttelin työasioista neukkutätin kans ja hän sanoi heti että sanot vaa jos tarviit breikkiä niin sen saat.
 
Siis mä on niin saikkujen kannattaja nimenomaan raskauden aikana (vaikka itse ollut mol.rask töissä 36vkoille enkä juurikaan ollut saikuilla). Koska A) kannat uutta elämää sisälläsi ja sikiö tarvitsee äidin joka ei ole ihan täysin uupunut. B) raskaus ei ole sairaus, mutta se on raskas. Ja maalaisjärki on enemmän kuin tärkeä. Kun et ole työkuntoinen niin saikkuu. Kyllä laki on syystäkin raskaana olevien puolella. :) ei sitä moni suomalainen nainen, joka vuos ole raskaana.
 
Samaa mieltä Harmonyn kanssa.Vaikka raskaus ei ole sairaus,voivat jotkut oireet viedä huonoon kuntoon.Itse kärsin matalasta hemoglobiinista,verenpaineesta ja verensokerista ja jos en muusta syystä olisi valmiiksi sairaslomalla niin en tiedä pystyisinkö olemaan 8 h töissä!Toivon todella,että kun sairaslomani reilun viikon päästä loppuu,niin olisin paremmassa kunnossa ja jaksaisin olla töissä!
 
Mä olin muuten aika järkyttynyt kun googlasin (siitä on jo aikaa, joskus alkuraskaudessa) jotain tyyliin "paljonko sairaslomalla raskaana".

Oli taas johonkin keskusteluille päässy ne vajakit kun tulee töihin pää kainalossa eikä missään nimessä ymmärrä et joku vois olla raskaana sairaslomalla, kun ei ole edes sairas. Huh.

Onneks iteltä (ja monelta meistä) löytyy se Harmonyn mainitsema maalaisjärki. sillä pääsee pitkälle ja itse en aio ainakaan väkisin siellä töissä käydä. Tosin en tilannetta hyväksikään käytä, että hakisiin sairaslomaa jos ei "huvita" mennä töihin.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top