Raskaus ja työ

Kipa saikulle vaan!! Ei tommoista pidä kestää, eikä kolmikymppisenä pidä itteensä vielä töistä pois uuvuttaa. Pitäähän sun ehtiä vauvaa vartenkin järjestellä kaikkee!!

Ite oon vielä töissä, heränny tänää jo neljältä viime aikoina 4-6 välillä. Toi kuus on jo ihan inhimillinen. Ja jos nukahtaa uudestaan niin sit soikin jo heti kello. Kiva kiva. Kahvin voimalla töissä. Ja vapaapäivät täälläkin hyvin paljon ykspäiväsiä :(
 
Eilen käyty hoitamassa työasiat muiden harteille. Nyt voi keskittyä odotteluun rauhassa eikä tarvi stressata työasioista eikä siitä et miten jaksaa edes kävellä ku lantion seutu niin vaivanen ja supistelut siihen päälle vielä. Hyvää lomaa mulle :dance008
 
kipa85 sanoi:
Nyt on onneksi viikon loma ja sen jälkeen 4 työpäivää seuraavaa neuvolaa. Siellä täytyy avautua kyllä kunnolla, koska ei tää muuksi tule muuttumaan. Tänä aamuna ajattelin, että en mee enää koko paskalaitokseen, itkulle kun ei enää tule loppua, mut kävin laittamassa kesäsijaisasiat kuntoon, niin tuli parempi fiilis. Teen siis tosiaan ite esimiestyötä ja yritän olla tän paskan puskurina ennen kuin se kaikki valuu työntekijöille - tosin se valuu,kun omat voimavarat ei riitä enää väliin ja sen lisäks pelon ilmapiiriä on kyllä nyt luotu useampi kuukausi johdon toimesta suoraan työntekijöille. Tätä oon sietänyt, tosin ei oo koskaan mennyt näin överiks, yli 6v. Äitiysloman jälkeen yritän kyllä päästä muualle töihin.

Tästä toipuminen tulee oleen pitkä prosessi ja varmaan menee jopa sohvan pohjalla useampi viikko,kun työuupumus on niin syvä - edellinen saikku, supistusten ja korkean verenpaineen takia, todisti sen, kun esim.ajatus lukemisesta oli jo tuskaa, saati asioilla käyminen. Itsetunnon palasten kokoamiseen vielä pidempi aika. Tässä menee todella raskausaika ja siitä nauttiminen ohi,kun ei jaksa tehdä kotona mitään eikä edes miettiä mitä kaikkea pitäisi hankkia ja tehdä. Onneks on tää foorumi, joka toimii nyt voimauttajana ja raskauden ajan tukena :Heartred
Click to expand...

Hei Kipa, sun hommasi kuulostaa nyt aivan vakavalta työuupumukselta, joka sun on ensimmäiseksi hoidettava alta pois ennen kuin vauva on syntymässä! Itse kärsin työperäisen vakavan uupumuksen, olin sinnitellyt asian kanssa noin puolvuotta ennen kuin oli pakko katsoa peiliin ja mennä lääkärille. Kuukausen saikun sain kahdessa osassa ja perään pein vuosilomaa. Pääsin jälleen ns. elämääni kiinni. Sittemmin plussasin ja odotan innolla vauvaa syntyväksi. Oma erityisäitiysvapaani alkoi jo viime marraskuussa joten vapaata on ollu, tosin vuodot ja kivuliaat supistukset olisivat olleet syynä saikun jollei kela olisi myöntänyt eävapaata. Äippälomani alkaa huhtikuun lopulla.

Ikäviä työpaikkoja on todellakin olemassa, Kipa sun tapaus on todella räikeä!
 
Kipalle ja muille myös tiedoksi, ettei omalla työllä ansaitut lomapäivät ole sitten itsensä kokoamista tai tervehdyttämistä varten vaan lomaa, jolloin jaksaa ja saa tehdä niinkuin lystää tai olla tekemättä mitään vaikka energiaa olisi muille jakaa.

Sairaana saikulle ja terveenä lomille!
 
Ja äitiyslomalle ei kannata jäädä ihan umpi puhki uupuneena! Ei sit vauvan kanssa jaksa. Parissa viikossa ei syvästä uupumisesta palaudu. Tää on tää nyky-yhteiskunta kun 3-kymppisenä on uupunu ja töissä pitäis jaksaa ja perhe pitäis jaksaa hoita. Peli kannattaa viheltää poikki hyvissä ajoin niin pääsee vähemmällä! Mitä aiemmin sen parempi kun toipuminen on nopeempaa!!!
 
Oot Lilja ihan oikeessa. Työterveyden kanssa käyty keskustelua myös tilanteesta, silloin ei ollut vapaita lääkäriaikoja tai viimeinen meni kollegalle jolla sydän oireet päällä. Loman jälkeen iski täys väsymystila, verenpaineet lähti heti nouseen ja turvotukset myös. Pe aamulla neuvola, katotaan mitä sitten tehdään.. ei kivaa tällainen!
 
Minulla piti olla tänään ihan normi neuvola käynti,mutta se loppujen lopuksi venähtikin kunnolla...Muutamana päivänä tullut kipeitä supistuksia ja eilen iltapäivällä en meinannut pystyä kävelemään portaita töissä kun joka askel sattui ja lujaa.Päätin odotella seuraavan aamun neuvolaan,koska kivut/supistukset menivät ohi.No,terkka laittoi minut oman ajan jälkeen neuvolalääkärille,jolla oli tänään vastaanotto naapurikunnassa.Ajelin sitten sinne ja tutkimusten jälkeen paikat onneksi kiinni ja kohdunkaulan mittakin normaali.Jouduin kuitenkin sairaslomalle nyt ainakin ensi viikon loppuun asti ja jos tilanne ei helpota,niin äippäloman alkuun asti (27.4.).Helpotus oli suuri kun kaikki OK ja sf-mittakin edelleen keskikäyrällä,vaikka terkan mittausten mukaan olisi tippunut reilusti alakäyrälle.Tässä taas yksi osoitus,että voi olla myös mittaajasta tai vauvan asennosta kiinni.Joka tapauksessa,en siis enää ole työkykyinen ainakaan tällä hetkellä ja itselle tämä oli pienoinen järkytys tässä vaiheessa...Mutta tottakai vauvan parasta ajatellen on parempi näin!
 
Kipa, kantsii pyytää työpsykologin aikaa juttusille, tai nykyisin kai moinen on käytäntö näissä uupumistapauksissa. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan, vaikket olisikaan tottunut avautumaan ammattilaiselle tai muutoin vieraalle.
 
maanantaille varattu työterveyslääkäriltä aika.sen verran alkaa jo kroppa olemaan uupunut että pieni breikki töistä tekis hyvää.neuvolassa sanoin kyllä asiasta tiistaina,mutta eipä tuntunut ketään kiinnostavan :grumpy:
 
Ei kyllä käy kateeksi teidän muutamien työkuviot!:wideyed: Onneksi sairauslomat on olemassa. Ja ite ainakin huomannu ettää stressi saa kaiken tuntumaan vielä pahemmalta, joten jos joutuu vielä murehtimaan ja stressaamaan tulevasta, ei varmasti kroppakaan toimi niinku pitäs.
Onni on että itsellä vain tällähetkellä nuo viikonlopputyöt opiskelujen lisäksi. Pomo soittaa aina etukäteen kun työvuorolistoja tekee, että saako laittaa vuoroja ko viikon listalle. Minusta se on tosi reilua. Ja olen ilmoittant myös että neuvolalääkäri kehotti lopettamaan myöhäset pubivuorot, eli pomollekin ilmoitin toiveen tehdä vähän lyhyempiä vuoroja. Nyt on pääasiassa saanu tehdä sinne 24-01 päättyviä vuoroja, ja ei ainakaan tunnu vielä pahalle. :) Tosin tuo opiskelu stressaa ja väsyttää satakertaa enemmän kun töissä oleminen. Se on ennemmin piristävää kun pääsee ihmisten ilmoille ja näkee työkavereita :happy:
Ja meillä kyllä esimies ja pomo tehneet selväksi että saa sanoa heti kun tuntuu että nyt riittäää työnteko.
 
Mulla ois enään viisi viikonloppua töitä ja sitten alkaisi kesäloma ja perään sitten se äippäloma :) Tosin tiedä sitten jaksanko noita viikonloppuja tehä kaikkia kun viimeksikin jo alkoi parin tunnin työvuoron jälkeen väsyttämään ja supistelemaan. Tuli semmonen tosi katkipoikki olo. Ja tuolla kun on ihan helvetin kiire viikonloput. Askeleita tulee varmaan se 20 tuhatta... Hyvä että ruokatauolla aina ehtii käydä. Nyt la ja su mulla on aamuvuorot ja ne on suht iisejä mutta sitten viikon päästä on 11-19 ja 14.30-22 ja pääsiäisviikonloppu eli tietää todella rankkoja vuoroja ni en tiiä jaksanko... Viimeksikin olin kahen vaiheilla että lähenkö kotiin kesken työpäivän mutta sitten en vaan kehtaa suoraan sanottuna häipyä kesken vuoron vaan yritän sinnitellä loppuun asti.
 
Tänään hyvä keskustelu pomon kanssa - yhtäkkiä ei mitään ongelmia enää ole ja kaikki on tehty oikein ja hienosti - oikein huvitti.

Jeps, neuvolan suunnitelma: ma lääkärille, joka arvioi sairasloman tarpeen. Neuvolan terkka käski tänään vielä töihin sillä tiedolla ettei ma jälkeen ole työmaalle mitään asiaa ennen äitiyslomaa. En ees ehtiny avautua työkuvioista, kun oireet oli niin voimakkaasti muuten päällä. Meinasin pökrätä vastaanotolla, kun huimaus astunut kuvioihin eilisen ja tän päivän aikana, verenpaineet "vähän" koholla (140/100).
 
Kipa, sun neuvolalla on hyvä suunnitelma. PIDÄ siitä SUUNNITELMASTA KIINNI vaikka se työpaikkalääkäri koittaisi yli puhua sua:angry5... jostain syystä omassa kokemuksessa oli noita piirteitä. Jos tarjoavat aluksi sitä 2 viikkoa ja pyytävät ns. arviointikäynnille - otat sen 2 viikkoa ja sitten kontrollikäynnillä ilmaiset, että tilanne ei ole muuttunut miksikään. Luulen, että tilanteesi vaatii pitemmänkin tauon kuin tuo 4 viikkoa... voit varmaan ehdottaa, että jäät suoraan saikulle ja jatkat siitä sitten äitiyslomalle kun aika koittaa. Pomollesihan ei kuulu, mitä te lääkärin kanssa olette sopineet, ilmoitat vain miten pitkään olet saikulla. Kun saikkupaperit on kädessä, pomolle oma liite ja sitte talla pohjaan ja mahdollisimman nopiasti kotiin tai shoppaileen.
Set sitte jää sinne työpaikalle varmisteleen, että kaikki olis kunnossa ja pärjäävätköhän he. :schocked028

Siun toipumises on nyt tärkeintä. :signs003
 
Nyt saikulla 26.4.asti, uus lääkäri 27.4.jolloin mietitään jatko. Äitiysloma alkaa vasta 20.5. Helpotus ja huokaus :hilarious: parit itkut tuli tänään töissä itkettyä, kun työntekijät tuli itkeen ovelle mun pois jäämistä ja sitä, että tulee ikävä, kun oon niin pitkään pois :Heartred
 
Miä kävin eilen työterveyslääkärillä, kun ei pysty enää kyykkimään/kumartelemaan. Ja miun työasennot on suurimmaks osaks juurikin sellasia. Kengännauhatkin alkaa olemaan jo haasteelliset laittaa kiinni :/ Lääkäri laitto samantien saikkua 26.4 saakka. Ja 27.4 alkaa äitiysloma. Oli vähän shokki. Nyt ei tartte mennä töihin kun vasta 3/2016 apua. Mitä miä teen kaikella tällä vapaa-ajalla?
 
Mä olen onneksi pystynyt olemaan töissä eikä ole ollu mitään niin erikoista väsymystä lukuunottamatta. Olen määräaikasella sopimuksella töissä, jota alkuvuodesta jatkettiin äitiysloman alkuun saakka. Ehkä siksi en ole kehdannut hakea saikkua, vaikka välillä olisi väsymyksen takia mieli tehnyt.. Yritän tsempata äitiysloman alkuun saakka, niin jospa pomollekin jäisi tästä työrupeamasta hyvä mieli ja haluaisi palkata mut takaisin lomien jälkeen.

Niin ja äitiysloma alkaa vappuna, joten enää 23 työpäivää jäljellä! :grin Pitäiskö kaivaa aamukampa esille!? :p
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top