Raskaus ja Tunteet

Täällä ei oo tarjottu minkäänlaisia valmennuksia. Neuvolassa ei oo ees kerrottu synnytyksestä mitään, eikä mitään siitä synnytyksen jälkeisestä elämästä. Mut kai sitä selviää sit ilman valmennustaki..
 
Suski88, Mä en esikoisen kans käyny valmennuksis enkä mä oikeestaan synnytyksestä ihmeemmin tienny ku sinne käynnistykseen lähdin :) Kyllä ne kätilöt osaavat hommansa ja kertoo ja ohjeistaa sielä :)
 
Joo onneks oon jo tutustunu moneen Tayssin kätilöön, niin niihin on kyl kova luotto ja kun on siel synnytyssalissa se 6 tuntia on tullu jo makoiltua, niin ei oo enää mitenkää pelottava paikka, vaikka ei nyt vielä tosi toimiin oo päästykkään.
 
Itekki ku on nyt ravannu sairaalas niin paljon ja nähny kätilöitä ja lääkäreitä ni mulle ei oo ku tullu mukavia vastaan. Aikasemmin oli stressi ku eri sairaala kun viimeksi. Mut nyt on kyl hyvät fiilikset ja voin melkee sanoo et mä meen ihan ilolla synnyttää :)
 
Mulla on nyt ollu yks huono lääkäri, josta laitoin valituksenkin ja pelkään nyt et jos joudun vielä sen kanssa tekemisiin.. ajatus et joutusin sen näkeen vielä ahdistaa ihan hirveesti..se sai mulle niin pahan olon et vieläkin itkettää..
 
Noh toivotaan ettei satu enää kohalle :) Muaki kyl mietityttää et osuuks se ainut mulkku lekuri sit sinne mun synnytykseen :grin Mut tähä asti ei oo ku positiivisii kokemuksii niin mä luotan nyt niihin :grin
 
jos vaan uskaltaa niin kannattaa sanoa, että haluaa toisen lääkärin/kätilön....... ite aion pyytää toista lääkäriä, jos toi sama pässi tulee viel kohdalle kuka viimeks oli äitipolilla......
 
itkin ku katoin youtubest videon jos koirat ja kissat tapas vauvan eka kerran.. :sad010:love7
 
"Itkettää kun oon niin itkuinen", "ärsyttää kun toi on tollanen ja toi tollanen", "ärsyttää kun supistaa, itkettää kun ei tiedä tuleeko lähtö".
Eniten haluaisin leikkiä esikoisen kanssa, mutta olen niiiiiin itkuinen ja ärsyyntynyt etten pysty :/ Hirveää, hirveää. Ja taas supistaa.
Tunnen itseni maailman huonoimmaksi naiseksi, ja äidiksi ja odottajaksi.
Kohta taas nauran, niinkuin aamulla..



Sent from my iPhone using Vau Foorumi mobile app
 
Iiiii-saaa, Mulla on tääl ihan samat fiilikset ! Tosin kovinkaan paljon tota naurua ei oo nyt irronnut mun suusta
 
Toivottavasti nää hormoonit ei voi tarttua :grin Meinaan sit ois ainakin meidän huusholli niin sekasin jos tolle ukollekki alkaa tulee mieli alan vaihteluita :p
 
Meillä mies alkoi eilen valittaa ristiselkäkipuja (sillä ei ole ikinä ollut vastaavaa)... hieroin sitä sitten siinä ja vähän naureskelin sisäänpäin.
 
Kyllä meillä on oltu raskaana molemmat :D. Tai siis miehelläkin on tunteet pinnassa herkemmin. Siinä on ainoastaan se huono puoli ettei se oikein kestäis mun kiukutteluja ja näiden ihanien hormonien takia mä kiukuttelen kahta kauheemmin. Synnytysessä eniten huolettaa et mä traumatisoin sen sanomalla jotain ihan kamalaa. Tosin siitä asiasta on onneksi etukäteen puhuttu et voi olla et tulee sanottua asioita mitä ei oikeesti tarkota.
Myöskin ne neuvolassa näytetyt videot vaikuttaa molempiin niin että nieleksitään kun vauva annetaan ekan kerran äidille jne. Musta se on ihanaa et mieskin on noin herkkis.
Nyt me kumpikin kai lähinnä vältetään miettimästä mitään kauheen tunnerikkaita hetkiä tulevaisuudessa jotta pysytään kasassa...
 
Mut voi apua miten mä odotan nyt sitä et pääsis synnyttämään sen takia, ettei ehtis sattua mitään enää odotusaikana!!! Tuolla synnytysturinoissa on pohdittu sitä et vauvan täytyy saada valmistua rauhassa ja tulla kun on valmis mut apua, jos nyt vielä jotain sattuis... ei kestä ajatustakaan.
 
Kamala miten pienii ne on noi vauvat! Neukus tuli vastaan kaks iha pienen pientä tyttö vauvaa! Hitsi ku myö kumpikin meinattiin itkee, et koht meilki on noi pienen pieni poitsu.. :Heartred :) Herkkänä ollaan.. Miehel painaa stressi niinku mullaki, mut sil stressi ilmeisest herkistää lisänä.. Tai sit silläki hormonit..
 
Tänään on itkupilli -päivä. Kaikki herkistää.

Ehkäpä männäviikkojen stressi purkautuu ja samalla on kuitenkin huolta vauvasta ja loppuraskaudesta, vaikka juuri ultrattiinkin, et vauva voi erinomaisesti ja on reippaasti kasvanut.

Lapset on niin kiukkusia ja ihania, ja itsellä palaa käpy helposti lasten riekkumiseen ja heti seuraavaksi itken kuinka ihania mussuja mulla on.

Että on tunnepitoinen päivä.
 
Tänään on menetä hermosi päivä! Menee niin hermo kun se ei yhtään tottele mitä sanon! Ensin pitkä päivä töissä ja heti kun tulen kotiin alkaa tuo vinkuminen ja vonkuminen joka asiasta... Sitten kun ei muuta keksi niin alkaa itkeä "iskää ikävä"!!! Perrrrrkkkkkk******** !!! Nyt viimeiseksi keksi että haluaa syödä iltapalan olohuoneessa; no suostuin mutta meni taas ihan pelleilyksi. Sitten kun käskin keittiöön syömään niin alkoi taas se iskän itkeminen... Nyt se huutaa vessassa kun sanoin et jos ei iltapala enää maistu niin voi mennä sit hampaiden pesulle! Huoh! Ja tähän vielä toinen...


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top