Ajattelevainen
Silmät suurina ihmettelijä
Ite ajattelen, että ensinnä olen ihminen, sitten olen nainen, kolmanneksi äiti ja neljänneksi (tai jaetulla toisella sijalla) vaimo.
Itse pitää voida hyvin (fyysinen nautinto, orgasmit, silloin kun on voimia, on haluja). Sitten on tärkeä hyväksyä itsensä naisena, (en ole itse aina sinut esim.oman hanurini kanssa, mutta tiedän, että miehet kokevat haluttavaksi itsevarman, ulkonäöstä pelkkää plussaa, ja eikös yleensä puolisot katso meitä ruusunpunaisten rillien läpi? ;-) ) Kolmanneksi vaikka olen äiti, olen silti seksuaalinen olento. Neljänneksi, haluan olla hyvä kumppani ja itsekin tehdä aloitteita hellyyteen, yleensä ne aina johtaa johonkin muuhunkin... mutta jos itse makaan flegmaattisena sohvalla kun esikoinen on saatu nukkumaan, en voi odottaa, että mies tulisi aina hieromaan jalkoja tai juttelemaan niitä näitä ja siitä sitten asia ehkä etenis.
Meillä on siis vähän tämmöistä "ongelmaa", että kahdenkeskeinen oleskelu kun jää vähälle, niin kumpikaan ei jaksa tehdä aloitetta.
Ja sitten raukeena lopuksi sängyllä sitä tuskastelee, että mikä siinä aloittamisessa taas oli niin vaikeeta, kun olo on niin hyvä ja oli niin ihanaa...
tai jotain :-)
Itse pitää voida hyvin (fyysinen nautinto, orgasmit, silloin kun on voimia, on haluja). Sitten on tärkeä hyväksyä itsensä naisena, (en ole itse aina sinut esim.oman hanurini kanssa, mutta tiedän, että miehet kokevat haluttavaksi itsevarman, ulkonäöstä pelkkää plussaa, ja eikös yleensä puolisot katso meitä ruusunpunaisten rillien läpi? ;-) ) Kolmanneksi vaikka olen äiti, olen silti seksuaalinen olento. Neljänneksi, haluan olla hyvä kumppani ja itsekin tehdä aloitteita hellyyteen, yleensä ne aina johtaa johonkin muuhunkin... mutta jos itse makaan flegmaattisena sohvalla kun esikoinen on saatu nukkumaan, en voi odottaa, että mies tulisi aina hieromaan jalkoja tai juttelemaan niitä näitä ja siitä sitten asia ehkä etenis.
Meillä on siis vähän tämmöistä "ongelmaa", että kahdenkeskeinen oleskelu kun jää vähälle, niin kumpikaan ei jaksa tehdä aloitetta.
Ja sitten raukeena lopuksi sängyllä sitä tuskastelee, että mikä siinä aloittamisessa taas oli niin vaikeeta, kun olo on niin hyvä ja oli niin ihanaa...
tai jotain :-)