Raskaus ja liikunta

Mulla ois vielä kerran jäljellä tota raskausjoogaa, mutta päätin etten enää mene. Tehtiin maanantaina siellä pariharjoituksia, joista tuli nivelet ja häpyliitos niin kipeiksi, että eilinen meni lähes sohvalla maaten :(

Nyt kun kotiin oon jääny, niin oon näillä ihanilla keleillä tehny pitkiä ja erittäin rauhallisia kävelylenkkejä. Salillekin vielä haluan mennä, vaikka miehen mielestä se pitäisi jättää pois. En tajua, sen mielestä mun pitäisi siis vissiin vaan istua sohvalla?? Ärsyttää. Kai sitä itse rajansa tietää.
 
Mä käyn edelleen säännöllisesti sunnuntaisin kahden koiran kanssa agitreeneissä ja oon kyl pikkasen rauhottunu et enää en pysty juoksemaan mut senkin aion väkisin aloittaa uudelleen tuossa viikon päästä :grin ja aina jos on hieno ilma niin pyrin tekemään koirien kanssa pitkiä lenkkejä
 
Mulle kävi (luultavasti) tuon raskausjoogailun seurauksena se että vauva laskeutui ja nyt on turha kuvitellakaan enää senkään tekemistä :cussingHurjat 2vkoa sitä kerkesin kotona harjoittamaan. Lattialle jos istun matolle niin siitä ei sit enää noin vaan nousta ylös!
 
Tuo lattialta ylös nouseminen on huvittavaa! Ollaan puhuttu siitä kuluneen vuoden aikana miehen kanssa, kuinka hauskasti 1v lapsi nousee seisomaan, vähän apinatyyliin ensin peppu ylös ja sit vasta kädet irti maasta. No, näköjään kun oma painopiste on vähän hukassa niin sama tyyli taas... Mutta niin kauan kun pääsee ylös ilman apua niin voi vielä säilyttää jonkunlaiset omanarvontunnon rippeet.. :rolleyes: (aina tietty kiva jos joku ojentaa käden)

MIten voitte sanoa et on hyvä ulkoilla? Meillä on niin liukas piha, ihan jäärataa vastaava, että kolme kertaa liukastelin tuossa vrk:n sisään ja nyt ei huvita mennä enää ulos ollenkaan. Vaikka raitista ilmaa tekeekin mieli! JOs tuo häpyliitos joskus antaa anteeks niin sit voi harkita.
 
Meilläkin on piha ihan luistinrata ja kaikki tietkin, sora olis kiva!:thumleft tein eilen lumitöitä, että sais etupihan kinokset ees joskus pois. Purin pinoja pikkuhiljaa ja sitte kolasin niitä tien toiselle puolelle isoon kinokseen. Noo mieshän sai hirveen raivarin ku kuuli mitä olin tehny:laughing3 en vaan ymmärrä, pitäiskö siis maata vaan sohvalla tekemättä mitään? En tosiaan viiti lähtee kävelee (luistelemaan) koska turvat siitä vaan tulis:bounce
 
Meillä on kanssa piha kuin luistinrata, vaikka siihen heitetty hiekkaa niin niiden päälle on ehtinyt tulla vettä ja se taas jäätynyt. On mulla onneks nastajutut kenkiin, jotka vähän tuo turvaa koiran kanssa lenkkeillessä. Muutenhan täällä päin on pari edellistä päivää ollut mahtavan aurinkoisia, et ollaan kaverin kanssa käyty mettätiellä juoksuttaa koiria ja ite tultu hissukseen perässä. Toinen raskaana ja toiselle tehty tovi sitten leikkaus niin hitaammanlainen kävelytahti oli omiaan.
Miekään en ymmärrä tota miesten hössötystä liikkumisen yms suhteen :bored: Muutama päivä takaperin lähin käymää fillarilla tossa 100m päässä kaupassa, kun en jaksan kävellä, mie tokaisi jälkeen päin et vasta lähdettyäni tajus, ettei olis ees saanu laskee minuu fillarin kanssa mihinkään, kun oli liukasta (vaikka ei juurikaan ollut kuin meidän piha ja auton jättämillä asfalttiurilla menin) ja sitten se hevosharrastus...:shifty: Kyllä, edelleen menen hevosen selkään, en niin usein kuin ennen, mutta vähintään sen kaksi kertaa viikossa ja lähinnä pelkkiä kävely/jumppailu treenejä, jotta omat paikat pysyis ees jotenkin vetreinä, pieniä ravi pätkiä saatan ottaa, jos maha-asukki antaa myöten, mutta kehoa kuunnellen. Ymmärrän toki miehen huolen, et jos satun vaikka tippumaan, mutta suurempi todennäköisyys mulla on kaatua tossa omassa kotipihassa, kuin se että tipun pystyyn kuolleen hevosen selästä. Ja tähtään aina siihen, että mun kanssa on joku siellä maneesissa samaan aikaan. Neuvolassakin on sanottu, et ei estettä niin kauaan aikaan, kun itsestä hyvältä tuntuu.
Mulla toi häpyliitos ei oo vielä kipeytyny, et tietäisin venyykö se vai ei. Jospa se olis yks vaiva joka jäis listasta pois :p
 
Meillä on täällä ainakin lähes sulat tiet ja viimeiset pari päivää oli niin aurinkoista ja lämmintä et teinkin molempina päivinä oikeen pitkät lenkit ja sain pari tuntia niiden jälkeen kärvistellä sohvalla kun oli paikat niin kipeenä mutta silti oon sitä mieltä et kannatti :grin
 
Joo siis meilläkin on taloyhtiön piha luistinrata, mutta muualla yllättävän hyvin pitää tassut. Siksi oon kävellyt :)
 
Aah, zumbassa oli ihanaa, just sopivan rankkaa että tuli kunnolla hiki! Tosin kovempaa puuskutin sen jälkeen kotimatkalla, kun oli pitkät rappuset :D siis ihan älytöntä.
 
Otin nyt salikortiksi 10 kerran kortin kuukausikortin sijasta jo, kalliimpihan tuo on, mutta ei sitten tarvitse miettiä sen kummemmin. Salin omistaja ihmetteli ja päivitteli, kun kysyi kauanko on laskettuun aikaan (ostohetkellä 6 viikkoa). Mun mielestä ei tuo nyt mikään paha ole, mutta tosiaan meidän salilla ei naisia käy yhtään niin paljon kuin miehiä ja raskaana olevan olen siellä nähnyt kerran nyt 3 vuoden sisään... Olen myös sisäistänyt, mitä varten ne 1kg, 2 kg ja 3 kg käsipainot on :D Niitä on jo käytettävä, mutta saa niilläkin vähän sentään sellaista fiilistä itselleen, että olisi jotain tehnyt.

Vähän jännittää jo, millainen se paluu sitten salille on tauon jälkeen. Silleen ollaan miehen kanssa puhuttu, että ensin alan kotona jumppailemaan gymstikillä, siinä näkee vähän miten on nivelet palautuneet ja muutoinkin miten pysyy kasassa. Sitten kun on fiilis sopiva, niin salille vaan mars.

Meidän salilla ei saa lapset olla eikä siellä ole hoitonurkkaa. Joskus oon miettinyt, että ois kätevä käydä sillon salilla, kun vauva nukkuu turvakaukalossa, mutta toisaalta ehkä siitä treenistäkin saa enemmän irti siellä yksin ollessa.
 
Nyt on pakko jättää agility koirien kanssa :sad001 Pelkkä ajomatka on jo ihan tuskaa (vajaa 45min) kun pikku likka joko ei tykkää olla autossa tai rakastaa sitä yli kaiken ja tekee mun olon tosi tukalaksi... Taitaa yleisesti ottaen tuo autolla liikkuminen jäädä aikas minimiin näin loppu ajaksi. Ja sit eilisissä treeneissä teki niin pahaa alapäähän vaikka otin ihan rauhallisesti :sad001 Jos nyt sit kuukauden tauon pitäis ja palais treenaamaan huhtikuussa et päästäis ees joskus sinne virallisiin kisoihin.
 
Täällä on vain zumbailtu ja harrastettu arkiliikuntaa, vielä jaksaa näköjään... plus sitten piristävä kertaluontoinen parin tunnin tanssilattiankulutus muutama aamuyö sitten :D
 
Mä olen edelleen käynyt kuntosalilla (mies sanoo joka kerta, että oiskos nyt aika lopettaa) ja sit tietty joka päivä koirien kanssa lenkkeilyt. Ei noita hikiliikunnoiksi voi sanoa, mutta hengästyy ja sentään jotain teen, tulee hyvä mieli.
 
Tänään tuli käytyä pitkästä aikaa lenkillä, 5km matka, vielä näköjään jaksaa, viikkoja 37+1, koko raskausajan oon koittanut liikkua vaihtelevalla menestyksellä. Nyt en ollut yli viikkoon käynyt lenkillä tai muutakaan, on tosi hyvä mieli kun jalat jaksoi hyvin viedä eikä mitään muita tuntemuksia ollut kun hengästyminen :)
 
Minen oo pystyny enää kunnon lenkkejä koiran kanssa menee,vaihtelevasti kortteli pari tai hyvinä päivinä kilsa pari.
Viime perjantaina kävin hevosen selässä,huomattavasti helpompaa istua kuin kävellä vieressä.
 
Vähän kun ostaa kerralla enemmän ruokakaupasta, niin siinä on liikuntaa kerrakseen kun niiden kanssa puuskuttaa kotiin. Ja jos haluaa aavistuksen lisätä vaikeusastetta, niin ottaa tavoitteeksi ettei laske niitä kuraiseen maahan kertaakaan kotimatkan aikana. Huh. Jotenkin niin omituista, kun yleensä menee niin kevyesti, kun ei ole mitkään ihan olemattomat habat ja kuntokin on hyvä. Ja niille, jotka kommentoi ettei sais kantaa mitään painavaa, niin mikä olis pahin mitä vois tapahtua? Että synnytys käynnistyis rasituksen takia? Halleluja, bring it on, sanon minä. Johan sitä on tässä odoteltukin.
 
Ja torstaina taas Etnofitnessin zumbaan, jos se vaikka edistäis tätä prosessia. Tai ainakin hikeä hakemaan jos ei muuta, kun tällä vaavilla on näköjään jarrusukat niin iskussa että hukkaan valuvat äidin haaveet näistä rasitusten, saunomisten yms kotikonstien tehoista irrotella sitä sieltä... Muutama hassu yksittäinen mahan kovettuminen ollut vasta, mutta lähinnä naurettavia verrattuna niihin oikeisiin supistuksiin. Eli ei toivoa vielä vähään aikaan...
 
Oon tota miettiny kanssa, että eipä tässä vaiheessa enää tarvi välittää yhtään, vaikka käynnistyisi, sehän ois vaan plussaa.

Mä kanssa kävin salilla tänään ja tein koirien kanssa 2,5 km lenkin. Ei nyt megapitkä, mutta näillä viikoilla todellakin riittävä. Mulle on hassusti tullut tässä raskaana ollessa, että en juurikaan hikoile liikunnasta. Sen sijaan hengästyn ihan sikahelposti, lepopulssitkin verenpainetta mitatessa 90-tasoa. Ennen raskautta oli 50-60 tasoa...
 
Takaisin
Top