Raskaudesta kertominen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja miuk
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä kerroin heti serkulleni, joka on ollu mulle aina enemmänkin sisko. Häntä kun heti esikoisen jälkeen päätettiin pyytää tokalle kummiksi. Esikoisen kummi, joka on myös paras ystäväni, tietää jo myös, samoin äitini. Nämä kaikki kolme tiesivät myös, että yritettiin toista.

Hetken kyllä jo kadutti, että oon menby huutelee jo kaikille, kun testiviivat ei ota vahvistuakseen, mutta sitten toisaalta on ehkä helpotus tavallaan, että jos tämä ei jatkukaan, on läheisiä ihmisiä tukena.

Miehen vanhemmille suunniteltiin kertovamme samoihin aikoihin kun esikoisestakin eli 10. viikon paikkeilla, muille sitten vasta kun ollaan ekassa ultrassa käyty. Sisaruksia löytyy aika liuta molemmilta niin kyllä siihen vielä kerrottavaa jää + mun isä + kaverit :)
 
Mielenkiintoinen huominen ja ylihuominen edessä :) anoppi tulee meille ja on siis yön yli. Tarkoitus lähtee sit porukalla esikon nuorinta serkkulikkaa moikkaamaan. Koittaa siinä sitten tän ällötyksen ja nieleskelyn kanssa olla, ettei vaan näkys ulospäin :depressed:
 
Me ajateltiin kertoa lapsille aikaisintaan vasta sitten, kun ultrassa käynti on takana. Kaikki kolme ovat kuitenkin aikanaan odottaneet pikkusisarusta, emme halua luoda mitään turhia toiveita varsinkin kun oma oloni on niin kovin outo. Täytyy nyt varmistella, että onko siellä mahassa elämää. Lapsille en halua ainakaan luoda vielä mitään turhia toiveita. Tosin heille kertominen lisäis taatusti auttavia käsipareja kotitöissä!

Osa suvusta tietää, että olemme lopettaneet yrittämisen ja minun tai mieheni oli tarkoitus mennä laitatuttamaan piuhat poikki. Luulempa, että joiltakin voi tulla jopa v****ilua asian tiimoilta. Eipä sitten varmaan kauheen aikaisn kerrota. Toisaalta nyt tuntuu, että mieheni on niin innoissaan ja toivoo hartaasti tyttöä, että mitenköhän malttaa pitää suunsa kiinni.
 
Toi lapsille kertominen onkin varmasti ihan oma lukunsa. Olispa kurjaa, jos kaikki ei menisikään hyvin ja joutuisi surulliset uutiset kertomaan lapsille.
Varmaan lapsilla myös aikamoinen kiusaus juoruta heti asiasta pk:ssa, koulussa jne kavereille, senkin puolesta varmaan mukavampi odotella vielä.

Mä muistan hyvin kun olin 7v. ja sain tietää tulevasta pikkusisaruksesta vasta syyskuussa, kun äidillä oli laskettu aika lokakuussa!! o_O Äidillä oli tuota vyötärönseutua muutenkin, niin enhän mä lapsena osannu ajatella, et siellä kasvaisi mulle sisko! :D
 
Me kerrottiin äsken esikoisellemme. :) Onnellinen isosisko tulossa, sillä se isosiskon rooli ollut hänellä nyt hetken jo haaveissa. Tänään päiväkodista hakiessakin siitä haaveesta höpötteli, vielä en hoitajille viitsinyt paljastaa, että haave toteutumassa. :) Kohta sais kertoa sitten minun äidille, joka tulee käymään.

Töissä tunsin pistoksen sydämessä tästä salaisuudesta, kun tulevasta syksystä jotain puhuttiin minun työni osalta esimiehen kanssa. Umpirehellisen ihmisen vaikea puhua sellaisista, kun tietää, että tod.näk. ei ole itse niitä hommia sitten hoitamassa. :rolleyes:
 
Me ei oo kerrottu vielä kellekkää, mut tästä tuli ny vähä pikkusen jännempi seuraavat 6 viikkoo kohti sitä 12.viikkoo, ku siskoki tuossa kerto, että on raskaana... jotta....tuota... että semmosta... mie olen par viikkoo pidemmällä, mut toivotaan nyt, että kummatki pysyy matkassa ja pääsen sit siskon raskauden varjolla keskustelemaan raskausjuttuja :D
 
Täällä ei edelleenkään tiedä kuin muutama.. miehen puolelta ja mun puolelta vielä harvempi. Haluan pitää asian salassa ja mieheltä tuli lupaus ettei "vuoda" onnellisuuttaan enempää.. vasta kun se on varmaa niinsanotusti :)
 
Nii tunnistaisitko siskos tai tunnistaisitteko toisenne jos molemmat oliskin täällä :grin
Mä aattelin ehkä kertoa tilanteen sattuessa sit ku oon ar ultrassa nähny et siellä on kuopus eikä mikää tuulimuna tms.. en varmaan sitäkään salaile jos jotaki sattuis, tosin en tietty myöskään toitota kaikille.. mutta tuo salassa pitäminen ei oikein oo mun juttu :rolleyes: Viimeks möläytin tärkeimmille ystäville melkein heti ku sain kunnon viivat tikkuu..
 
Mielipidekysymys: apua, en oo edes osannu aatella sitä noin! Toivottavasi sillä ei o aikaa samallatavalla ku mulla kirjotella foorumeille :) pitää yrittää kirjottaa silleen ettei minuu tunnista... ehkä vaihdan tuon kuvanikin, ku siitä se saattaa arvata... KÄÄK!

edit. olenpas kavala :D
 
Muokattu viimeksi:
No ei o miunkaan juttu pitää salassa ja sen takia töissäki on tosi vaikee olla, ku pitää keksiä jotain miks tuun vasta myöhemmin töihin ultrien ja neuvoloiden takia. Yleensä kerron aika avoimesti menoistani, ku ollaan niin läheisiä. Varmaan jo siitä arvaavat, että jotain salattavaa on, ku nyt en kerrokkaa... yhyy... Ei miulla "asioillakaan käymistä" riitä kaikille neuvolakäynneille :D Saa nähdä miten tässä käy. Sitte harmittaa jos sanoovat, että kyllä myö arvattiin ja ite on ollu ihan paniikissa tän salailun takia :(
 
Dodii :)
Anoppi sitten tietää. Sehän meni sitten niin, että aamusella anoppi alkoi puhua kahvilla, et kehtaakohan tuota sanoa mitä unta näin. Mie siihen et noh? A: Noku näin niin unta et kerroit, ettet kauaa ehdi töissä olla ennen äitiyslomaa. Nooh tämän pääsin ns. ohittamaan lähinnä lähtötohinalla ja naurahduksella "on sullaki unet". Ukolle koitin asiaa nopiaa jossai välissä mainita ja onnistuin sitten lyhyesti ohimennen. Nooo siinä sitten lähdimmä kohti uuden ja niin ihanan <3 pienen serkkulikan luo. Matkalla anoppi kyselee sitten, niin miten se uni, oliko se totta? Mies hieman hölmistyneenää kuunteli kunnes äitinsä siis hälle kertoi myös unen. Ei kai siinä sitten kieltämäänkään kehdannut ja ja unihan siis oli enneuni :D Kovin onnellinen oli ja aikoi olla vielä hiljaa... Mies kyllä veikkasi että jossain vaiheessa lipsauttaa ainakin miehen siskolle :D

Lisänä vielä, olihan hauskaa kyläilläkkin kun kyslevät sielläkin, että eikö se teillekkin leikkikaverin aika ole :D Samalla kun pukkaa pienen pientä nyyttiä syliin
 
Miehelle kerroin pari päivää sitten. :happy:
Parhaille ystäville, omille sisaruksille ja vanhemmille paljastan varmaan, jos ar-ultrassa näkyy syke.
Omille lapsille ja muille sitten No-ultran jälkeen.
 
Mä kerroin jo mun isosiskolle...tuli yhtäkkiä semmonen tunne et täytyy kertoa..
 
Oon kertonut parille kaverille jotka jo tiesi että yritystä on. Muille ei vielä. Töissä kerron varmaan ekan ultraan jälkeen jos kaikki on niinku pitääkin. En tiedä koska uskalletaan kertoa porukoille kun tiedetään että molempien puolelta reaktio tulee olemaan "eikai taas!?!" :D Ollaan menossa viikon päästä käymään mun vanhempien luona, saa nähdä miten osaan pitää suuni kiinni. Äiti yleensä arvaa nää jutut :)
 
Nyt on lähimmille sukulaisille kerrottu ja kovasti ilahtuneita ja yllättyneitä olivat. :)
 
Meillä alkoi mies kuumeilla, et haluais kertoa jo tästä perheille ja lähimmille kavereille. Kamala vauvakuume pukkaa nyt miehellä, mä kun haluaisin nyt vaan himmailla nämä ekat viikot ja yrittää tasoittaa omia tunteita asian suhteen. Kamalaa jos kaikki meneekin pieleen ja ollaan huudeltu kaikille ja ehditty liiaksi iloita... :eek:
Toivon, et mies ei vahingossa ala lipsautella ennenkun se 12 viikkoa olis onnellisesti takana. :nailbiting:
 
Takaisin
Top