Raskaana --40+++

  • Ketjun aloittaja Tähti ★
  • Aloituspäivämäärä
Kiva juttu:)ja kiitoksia:Heartred Tässä vielä menee tietoa sulatellessa ennekuin tajuaa ja sitten kun uskaltaa uskoa todeksi:) Vauva on tosi toivottu, mutta tapahtui kuitenkin niin nopeasti ettei tätä nyt vaan osaa uskoa todeksi...jotenkin sitä ajatteli tilastojen valossa että tässä iässä ja luomusti olisi lähes mahdotonta:) meille molemmille miehen kanssa tämä on ensimmäinen ja ollaan siis oltu yhdessäkin vasta reilu vuosi.Asutaan eteä-suomessa.
En ihan kaikkia viestejä tästä ketjusta ole lukenut, joten en tiedä mistäpäin muut olette:)
 
Tähti-73 sanoi:
Hei kaikki! :hello
Kiinnostaisi kuulla, miten teidän miehet on ottaneet vauvanodotuksen?:rolleyes:

Usein mietin, miksi mies sanoo, että asia pelottaa häntä, vaikka onkin innostunut ja onnessaan.. ja ihan päivittäin puhutaan raskaudesta, sekä lähestyvästä vauvan syntymästä:smug:

Miestä ei selvästi pelota synnytys, vaan itse vauva!:eek: Vai onko se vauvakaan, vaan voiko olla ns. "uusi elämä", uusi rooli -isyys?:eek:

Mikä teidän näkemys on, ja onko tässä mun tekstissä yhtään mitään tuttua?:rolleyes:
Click to expand...


Meillä esikoista tehtiin reilut viisi vuotta, joten kun sitten vihdoin aloin häntä odottamaan, oli mies aivan tohkeissaan ja kyseli kokoajan miten voin ja myöhemmin onko vauva liikkunut ja halusi tunnustella vatsaa jatkuvasti.
Mun mies on aika lungi, eikä ainakaan näytä miettivän asioita etukäteen kovinkaan paljoa. Hän (mies) ei ollut koskaan vauvaa nähnytkään saati sitten pitänyt sellaista sylissä, joten aika paljon kannustin häntä jo etukäteen (tyyliin, kyllä sä osaat ja opit).

Tästä toisesta hän on ollut myös innoissaan, varsinkin kun raskaus alkoi suht helposti ja kaikki on jo jollain lailla tuttua.
 
Tähti-73 sanoi:
Hei kaikki! :hello
Kiinnostaisi kuulla, miten teidän miehet on ottaneet vauvanodotuksen?:rolleyes:

Usein mietin, miksi mies sanoo, että asia pelottaa häntä, vaikka onkin innostunut ja onnessaan.. ja ihan päivittäin puhutaan raskaudesta, sekä lähestyvästä vauvan syntymästä:smug:

Miestä ei selvästi pelota synnytys, vaan itse vauva!:eek: Vai onko se vauvakaan, vaan voiko olla ns. "uusi elämä", uusi rooli -isyys?:eek:

Mikä teidän näkemys on, ja onko tässä mun tekstissä yhtään mitään tuttua?:rolleyes:
Click to expand...

Mun mies on ihan innoissaan, koska hänellä ei ennestään ole lapsia.
Hän se minut sai ylipuhuttua tähän hommaan, vaikka itse koen olevani välillä liian vanha:dead:.
Odotan, että hän pääsee ultrassa näkemään vauvan, tai saa tulla neuvolaan kuuntelemaan sydänääniä.
Meillä tietysti nyt pelätään keskenmenoa tai sitä että lapsi ei olisikaan terve, sillä tämä on meidän viimeinen mahdollisuus.:sad001
Ollaan kuitenkin tällä hetkellä innokkaan odottavaisia.:smiley-bounce012
Vielä ei mies osaa pelätä tulevia, ja se mua välillä kyllä harmittaa.
Itse murehdin jo "paikkojen" repsahtamista ym.
 
Muumiomamma sanoi:
Mun mies on ihan innoissaan, koska hänellä ei ennestään ole lapsia.
Hän se minut sai ylipuhuttua tähän hommaan, vaikka itse koen olevani välillä liian vanha:dead:.
Odotan, että hän pääsee ultrassa näkemään vauvan, tai saa tulla neuvolaan kuuntelemaan sydänääniä.
Meillä tietysti nyt pelätään keskenmenoa tai sitä että lapsi ei olisikaan terve, sillä tämä on meidän viimeinen mahdollisuus.:sad001
Ollaan kuitenkin tällä hetkellä innokkaan odottavaisia.:smiley-bounce012
Vielä ei mies osaa pelätä tulevia, ja se mua välillä kyllä harmittaa.
Itse murehdin jo "paikkojen" repsahtamista ym.
Click to expand...
Meillä on myös se tilanne, että miehellä ei ole lapsia. Minäkin olin jo varautumassa mummuna olemiseen, mutta niin se mieli muuttuu. Meillä mies jännittää enemmän, miten meillä sujuu ja onko lapsi terve. Itse osaan murehtia vain sitä, että malttaisi nyt kasvaa vauvaksi asti. Toinen huoli on se, miten kroppa kestää. Ei niinkään repsahtamisen kannalta, vaan että pääsisi liikkumaan eikä tulisi isoja vaivoja.
 
Musta taas tuntuu, ettei mies ole oikein sisäistänyt asiaa vielä. Viikkojahan on vasta 28+3 :wink. Kyselee kyllä aina, kuinka olen päivän jaksellut. On varmaan nähnyt, että vaimosta on tullut tosi väsynyt ja liitoskipujen kanssa tuskaileva. Olen yrittänyt puhua, että pitäisi varmaan käydä katselemassa turvakaukaloa ja vaunuja, mutta vastaus on vaan "mennään sitten joskus joulukuussa". Mutta siihen mennessä on voinut vaikka vauva jo syntyä tai olla muita juttuja esteenä. En kuitenkaan ole halunnut pakottaa, kai hän osaa turvakaukalon ostaa, vaikka vauva päättäisikin syntyä aikaisemmin.

Toki myönnän, etten itsekään ole kunnolla ymmärtänyt tätä raskautta ja tulevaa elämänmuutosta. Eräskin ilta huomasin istuvani olohuoneen lattialla vauvan vaatteiden ympäröimänä ja ihmetteleväni kuinka tässä näin on päässyt käymään. Koska kyseessä on niin täydellinen yllätys, tunnen välillä hukanneeni koko punaisen langan, jolla pitää tätä arkipalettia pystyssä.:confused:

Tämä ei tietenkään tarkoita, ettenkö/ettemmekö olisi iloisia vauvasta ja odottaisi kovasti tammikuuta. Loppujen lopuksi toivon vaan, että lapsi olisi terve, itse pystyisin loppuun asti edes jonkinlaisessa toimintakyvyssä ja "superhyvällätuurilla" vauva syntyisi siellä tammikuun puolella... Nuo kaksoset meinaan syntyivät joulun ja uuden vuoden välissä (rv 34+) ja on haasteita ollut neuvolan käyrien ja eskarin/koulun/harrastusten kanssa.
 
Hei! :) Kiva kuulla näitä teidän fiiliksiä, kyllä paljon samoja tunnelmia on...meillekin siis ensimmäinen kummallakaan ei aiemmin lapsia...

Voi olla, että itseäni vähän voisi hermostuttaa, jos mies ottaisi liian lungisti, tiedä sitten..

On tämä kuitenkin niin hienoa aikaa, etenkin se, kun saa pienokaisen syliinsä :love7:Heartred
 
Meillä ollaan vielä nin alussa, että mies lähinnä toppuuttelee, koska pelkää keskenmenoa..(tällainen lähiaikoina hänen veljen vaimollaan)pelkää myös minun pettymysreaktiota jos näin käy..:) Testin tehtyäni ja kerrottuani oli toki liikuttunut ja "pienessä positiivisessa sokissa"kuten sen itse ilmaisi:)Suunnitteli heti sängyn tekoa vauvalle, hoitovuoroja yöllä jne...mutta sitten tosiaan alkoi pistää jäitä hattuun tyyliin-katsotaan nyt ensin:) Minua se ei haittaa koska yleensä minä olen meistä se skeptisempi ja hän luottavaisempi..nyt jotenkin hormoonit varmaan tekee että ollaan toisinpäin ja mä olen luottavaisempi:) Kummia nuo hormonit!:)
 
s_m_k sanoi:
Meillä ollaan vielä nin alussa, että mies lähinnä toppuuttelee, koska pelkää keskenmenoa..(tällainen lähiaikoina hänen veljen vaimollaan)pelkää myös minun pettymysreaktiota jos näin käy..:) Testin tehtyäni ja kerrottuani oli toki liikuttunut ja "pienessä positiivisessa sokissa"kuten sen itse ilmaisi:)Suunnitteli heti sängyn tekoa vauvalle, hoitovuoroja yöllä jne...mutta sitten tosiaan alkoi pistää jäitä hattuun tyyliin-katsotaan nyt ensin:) Minua se ei haittaa koska yleensä minä olen meistä se skeptisempi ja hän luottavaisempi..nyt jotenkin hormoonit varmaan tekee että ollaan toisinpäin ja mä olen luottavaisempi:) Kummia nuo hormonit!:)
Click to expand...

...hehh, hauska toi, että teillä nyt toisinpäin!:)
Meillä mies taas aina toteaa tyynesti, ettei sellaista tule, kun minä yritän kertoa, että keskenmenon riski pelottaa ja sitten vasta huokaisen, kun rv12 on ohi:singing:
( Kohta alkaa 11 raskausviikko, vielä tovi matkaa..)

Meillä mies myös haaveilee siitä ajasta, kun lapsi on jo vähän kasvanut, joku 2vuotias, niin saa jutella pienen kanssa ja lukea satuja...:greet015
 
Tähti-73 sanoi:
...hehh, hauska toi, että teillä nyt toisinpäin!:)
Meillä mies taas aina toteaa tyynesti, ettei sellaista tule, kun minä yritän kertoa, että keskenmenon riski pelottaa ja sitten vasta huokaisen, kun rv12 on ohi:singing:
( Kohta alkaa 11 raskausviikko, vielä tovi matkaa..)

Meillä mies myös haaveilee siitä ajasta, kun lapsi on jo vähän kasvanut, joku 2vuotias, niin saa jutella pienen kanssa ja lukea satuja...:greet015
Click to expand...

Hei!!!
Meillä on toi sama, että mies odottaa kun poitsu kasvaa, että voi tehdä yhdessä kaikkea kivaa. Mies katselee muita isiä lapsineen ja haaveilee kuinka hänkin sitten myöhemmin esim.pelaa jalkapalloa yms- söpöä.:Heartred
 
Tähti-73 sanoi:
Tähtipölyä:hello
Joko kävit neuvolassa ja menikö hyvin?
Click to expand...

Kiitos kysymästä, kävin joo.
Aika nopiasti meni.. Terkkari kuittasi melkein kaiken "Sullahan on nää muistissa". No joo tottahan se kyllä on, mulla oli kaikki ne esitteetkin vielä tallessa ja ne oli ihan samat kuin esikoisestakin.
Viikon päästä sitten labra ja sitten odotan aikaa nt-ultra aikaa (aika tulee täällä kirjeellä kotiin, ei tarvitse itse huolehtia).

Mikä Tähti sun olo? Onko mitään tuntemuksia vieläkään?
 
tähtipölyä sanoi:
Kiitos kysymästä, kävin joo.
Aika nopiasti meni.. Terkkari kuittasi melkein kaiken "Sullahan on nää muistissa". No joo tottahan se kyllä on, mulla oli kaikki ne esitteetkin vielä tallessa ja ne oli ihan samat kuin esikoisestakin.
Viikon päästä sitten labra ja sitten odotan aikaa nt-ultra aikaa (aika tulee täällä kirjeellä kotiin, ei tarvitse itse huolehtia).

Mikä Tähti sun olo? Onko mitään tuntemuksia vieläkään?
Click to expand...

..olo ihan normi, ei mitään pahoinvointia:)
Neuvolassa sanottiin, että taidan säästyä siltä kokonaan, sillä pahoinvointi olisi tullut jo, jos on tullakseen....

Miten sulla?:rolleyes:
 
Last edited by a moderator:
Meille tulossa molemmille ensimmäinen lapsi. Mies sanoi haluavansa osallistua perhevalmennukseen ja sitten munkin piti järjestää työvuorot sellaisiksi, että sinne päästään. 11.11 alkaa perhevalmennus. Tänään tuli 28 viikkoa täyteen raskautta. Kivasti tullut tähän keskusteluun lisää n. 40v. odottajia. Toivotattavasti kaikkien raskaudet sujuu hyvin ja syntyy terveitä lapsia.
 
Tähti-73 sanoi:
..olo ihan normi, ei mitään pahoinvointia:)
Neuvolassa sanottiin, että taidan säästyä siltä kokonaan, sillä pahoinvointi olisi tullut jo, jos on tullakseen....

Miten sulla?:rolleyes:
Click to expand...

Mulla jotain ihan hienoista aamupahoinvointia.. Muttei juurikaan mitään tuntemuksia.
Ekastahan mulla ei ollut yhtään mitään ja niin taitaa sulla myös tosiaan olla.:)

Onko sulla turvotusta?
 
tähtipölyä sanoi:
Mulla jotain ihan hienoista aamupahoinvointia.. Muttei juurikaan mitään tuntemuksia.
Ekastahan mulla ei ollut yhtään mitään ja niin taitaa sulla myös tosiaan olla.:)

Onko sulla turvotusta?
Click to expand...

Ei turvotuksia, mutta paino noussut 5kg... kaikki maistuu, etenkin kaikki makeat :p
Normisti en ole sokerihiiri, makeanhimo on tullut raskauden myötä...
 
Tähti-73 sanoi:
Ei turvotuksia, mutta paino noussut 5kg... kaikki maistuu, etenkin kaikki makeat :p
Normisti en ole sokerihiiri, makeanhimo on tullut raskauden myötä...
Click to expand...

Alussa se paino saattaa noustakin vähän enemmän ja tasaantuu sitten kuukausien mukana.
Mä olen normisti melkoinen sokerihiiri mutta raskaana mulle näköjään maistuu vain ja ainoastaan hedelmät, voisin elää niillä, ihan hyvä tietysti mutta ei niistä kyllä kaikkea tarvittavaa saa mutta kun ei maistu muu..
 
Muumiomamma sanoi:
Vuotaa!:angryOlikohan tämä sitten tässä?:arghh:
Click to expand...

Voi ei- pelottavaa!!
Toivotaan kuitenkin, että on kaikki on kunnossa. Vuoto alussahan on aika yleistäkin ja voihan se olla hematoomakin mikä vuotelee.
Millä viikolla olet? Sattuuko? Mulle ainakin on sanottu, että alavatsakipu ja runsas vuoto on huono juttu muttei siltikään aina tarkoita pahinta.
Voimia ja pidän peukkuja, että selviät säikähdyksellä!!
 
Millaista vuotoa sulla on muumiomamna ? Mula tuli viikolla 8 ja 12 vähän ruskeata vuotoa päivinä, kun kuukautisten olisi pitänyt alkaa. Verinen vuoto on tietty huolestuttavaa. Keskenmenoa viikolla 8 ei varmaan voi estää, mutta toivotaan että kaikki olisi sulla hyvin.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top