Raskaana --40+++

[•Napu•]

Kaksi synnytystä alateitse väännetty. Ensimmäisen kanssa sain epiduraalin. Jalat tärisi, en tuntenut ponnistustarvetta. Kipua ei juurikaan ollut. Toinen tuli lopulta vauhdilla eikä kivunlievitystä ilokaasua lukuunottamatta ehditty antaa. Kätilö oli lähdössä hakemaan jotain helpotusta, mutta kääntyi ovella kysymään että onko sulla tarve ponnistaa. Mistä sen tarpeen olisin tunnistanut? Sain luvan antaa tulla ja pian oli tyttö syntynyt ihan luomuna.

Näistä kahdesta tykkäsin ehdottomasti enemmän luomusta. Tosin, jos synnytys olisi pitkittynyt, oisin varmasti ottanut kaikkea mahdollista (enkä olisi saanut kokea upeaa synnytystä).

 

[Janna75]

Ekassa synnytyksessä mä luulin oikeesti että mulla on kakkahätä enkä tajunnut sitä ponnistustarpeeksi. Toisella ja kolmannella kerralla tunnistin hyvin vaikkei varsinaisesti tuntunut supistusta. Kolmannella kerralla loppu meni tosi nopeesti. Olin ensin 6cm auki ja kätilö kysyi haluanko epiduraalin ja vastasi kyllä. Anestesialääkäri kutsuttiin paikalle ja tuli alle puolessa tunnissa. Samalla kun hän valmistautui antamaan piikin tunsin jo ponnistustarpeen mutta pidin suuni kiinni - päätin että haluan ensin epiduraalin, sitten voin alkaa ponnistaa. :D Heti lääkärin poistuttua huoneesta sanoin kätilölle että ponnistuttaa ja hän tarkisti tilanteen ja totesi että täysin auki ollaan. N. puolessa tunnissa 6 sentistä 10 senttiin! Muttasit piti odottaa ouoli tuntia ennen kuinsain nousta sängyltä ja siirtyä jakkaralle. Sängyllä olisin saanut ponnistaa heti mutta halusin ehdottomasti jakkaralle eikä epiduraalin kanssa ollut ongelmia odottaa sitä puolta tuntia. Kaikki meni toiveideni mukaan. :)

 

[Janna75]

Tietääkö joku muuten mistä tuo johtuu että toisilta menee epiduraalista jalat alta eikä tunne ponnistustarvetta ja toisilla ei tee noita? Onko pistäjästä kiinni, omasta fysiikasta (nikamista tms) vai onko vaan tuurin kauppaa? Ja jos kerran ei toimi onko todennäköisyys suurempi samaan reaktioon seuraavalla kerralla?

 

[Emery13]

Mulla on ekassa ja kolmannessa ollut epiduraali. Ekassa kaikki meni hyvin ja nuistan myös ponnistusvaiheen lähinnä kakkahätämaisena paineen tunteena :)
Mutta tolla toisella kerralla jotain meni pieleen ja heti epiduraalin laiton jälkeen mun verenpaineet romahti ja mut kipattiin siinä synnytyssängyssä pää alaspäin ja anestesia hoitaja oli mun paineita mittaamassa vauvan syntymään asti. Se oli sellainen metka irrallinen olo, ikään kuin olisi ulkopuolisena katsellut omaa synnytystä...kivut kyllä hävis kaikki :)
En oo epiduraalia sen jälkeen uskaltanut ottaa enkä saanut. Loput on "luomuina" ilman lääkkeitä ellei ilokaasua lasketa.

 

[tähtipölyä]

Moikka:)
Palaan synnytysaiheeseen, eli kivunlievitykseen.

Oletteko "automaattisesti" ottamassa epuduraalin?

Luin artikkelin, jossa puhuttiin luomusynnytyksen eduista...Epiduraali kuulemma vie kyvyn kävellä, vauvakin puutuu ja välilihan repeämän riski kasvaa

En voisi kuvitella synnyttäväni luomusti, kun synnytys muutenkin "pelottaa"...mutta entä sitten tuo epiduraali?

Voi sua Tähti, mistä ihmeestä löydät aina kaikki "huonot" kertomukset.
Mulle epiduraali oli ihana asia, olisin voinut kävellä samantien, eikä välilihaa tarvinnut leikata, eikä se myöskään repeytynyt ja vauvakin oli oikein voimissaan.
Toki jos haluat synnyttää luomusti, niin sitten teet niin. Ihan kaikki keinot on sallittuja ja mieltäkin saa muuttaa vaikka kuinka monta kertaa.:) Luota itseesi, kroppaasi, kätilöön, vauvaasi sekä mieheesi, te kaikki puhallatte yhteen hiileen ja kaikki menee hienosti ja loppu tulos on maaaaailman ihanin- teidän pieni poika!!

 

[Emery13]

Mulla ihan jo supistuskipu , ainakin siinä muutamaa senttiä ennen ponnistusvaihetta, vie jalat alta. Oon haaveillut jakkarasynnytyksestä, mutta kun jalat ei vaan kanna.

 

[Novelle]

Epiduraalista... Niin, olin sen ehdottomasti suunnitellut ottavani, mutta niinhän siinä kävi, ettei sille ollut aikaa. Ilokaasua sain, mutta lopulta vauvan sydänäänien laskiessa otettiin käyttöön imukuppi, jonka yhteydessä leikattiin väliliha. Mutta siihen laitettiin puudutus, joten se ei tuntunut missään eli sitä ei kannata pelätä. Sitten se tunne kun kipu loppuu ja vauva on siinä - priceless

 

[Tähti ★]

Mulla ihan jo supistuskipu , ainakin siinä muutamaa senttiä ennen ponnistusvaihetta, vie jalat alta. Oon haaveillut jakkarasynnytyksestä, mutta kun jalat ei vaan kanna.

Miten hyvin kestit kivut "luomuna" ? Viekö ilokaasu kivun riittävän hyvin

 

[Emery13]

Miten hyvin kestit kivut "luomuna" ? Viekö ilokaasu kivun riittävän hyvin

Mulla ollut niin nopeita nää viimeiset synnytykset ettei siinä oo paljoa joutunut kärsimään. Ilokaasu taittaa sen pahimman kärjen supistukselta. Lantion keinutus ja pyörittely kontillaan esm säkkituolinpäällä ilokaasunaamari valmiina vieressä mut pystympi asento esm jakkaralla ei oo onnistunut kun jalat ei kanna ja siinä täytyy ottaa kuitenkin aika vakaa ote maasta. Kipu laittaa jalat tärrämään...

 

[Janna75]

Kuulemma jakkaralla ei pysty pitkää ponnistusvaihetta olemaan mutta mulla on kyllä toiminut hyvin. Se tuntuu niin luonnolliselta ja tutulta asennolta, kuin olisi pytyllä kakalla! :D Ja se miehen läheisyys siinä on aivan mahtavaa. Istuttiin siinä käsi kädessä ja poski poskea vasten ja supistusten välissä nojasin päätä miehen olkapäähän. :) Tosin mies valitti jälkikäteen että meni pari tuntia ennen kuin tunto palasi käsiin... Olin puristanut hänen käsiä hiiiiiukan... :D

 

[Janna75]

Mulla on kyllä ollut kolme suht helppoa ja ihanaa synnytystä (eka ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan mut muuten) niin pikkasen alkaa hirvittää voiko olla niin hyvä tuuri että neljäskin olisi...? Sama koskee sitten vauva-aikaa myös. Kaikki kolme olleet todella helppoja vauvoja, neljäs varmaan koliikki, atoopikko, allerginen, matkapahoinvoiva jne.

 

[Emery13]

Olis kyllä niin haave toi jakkara!

 

[Eclipse]

Mä haluaisin myös ponnistaa jakkaralla, mutta mulle sanottiin että olen liian lyhyt (158cm) :banghead:
Joten toivottavasti huoneessa on kunnon sänky jonka saa lähes jakkaraksi tai päädyn ylös nojailuasentoa varten.

 

[Janna75]

Eclipse, ei toi voi pitää paikkaansa! Mä olen 160 cm, ei se kahdesta sentistä voi olla kinni saako ponnistaa jakkaralla.

 

[Satru]

Mulla on kolme synnytystä takana ja ainoastaan viimeisessä oli epiduraali, josta ei ollut mitään hyötyä. Kahdessa ekassa sain paraservikaalipuudutuksen, joka tosiaankin poisti kivut eikä vienyt ponnistustarvetta pois, mutta nyt tässä toistaiseksi viimeisessä päätin kokeilla epiduraalia..no ei ois kannattanut. Se oli irronnut multa jossain vaiheessa ja siis kipua ei kerinnyt lieventämään mitenkään. Irtoaminen huomattiin vasta synnytyksen jälkeen.

Synnytyksestä kuitenkin selvisin ensin pelkällä ilokaasulla ja sitten jouduin hengittelemään pelkkää happea vauvan takia..eli oikeestaan viimeinen tunti, joka oli se rankin, olin pelkällä hapella. Tosin huomasin kyllä sen, että mitä tiiviimmin pystyin keskittymään siihen hengittämiseen, niin sitä paremmin kestin kivut, vaikka muistan kyllä ettei ne mitään herkkua olleet, mutta ei kait ne niin pahatkaan ole kun se sama rumba on edessä taas heinäkuussa
Nyt olen suunnitellut, jos selviäisi taas pelkällä ilokaasulla.

Viime viikolla käytiin rakenneultrassa ja selvisi, että poika on tulossa :) Eli en poikkea jo tutuksi käyneestä kaavasta..esikoinen oli tyttö, sitten tuli poika, sitten tyttö ja nyt taas poika Tasa-arvoa olla pitää

 

[Bamse]

Tavoitteena olisi synnyttää mahdollisimman luomusti, koska olen lukenut myös noista epiduraalin ja muiden lääkkeiden haittavaikutuksista. Totta kai ovat pääosin turvallisia käyttää, mutta lääke on kuitenkin keinotekoinen aine, joka vaikuttaa sekä vauvaan että äitiin, ja osalle niistä tulee myös ongelmia ja sivuvaikutuksia, joita haluaisin välttää.

Yritän löytää avukseni lääkkeettömiä kivunlievityskeinoja myös siksi, että vaikka päätyisinkin haluamaan epiduraalin (ihan mahdollista tai jopa todennäköistä) niin aina sitä ei syystä tai toisesta voi saada tai se ei toimikaan kunnolla. Olis aika kauhea tilanne, jos olisin laskenut kaiken sen varaan, että epiduraali pelastaa, ja jäisinkin ilman!

 

[Emery13]

Eclipse, ei toi voi pitää paikkaansa! Mä olen 160 cm, ei se kahdesta sentistä voi olla kinni saako ponnistaa jakkaralla.

Kyllä aiinä on vinha perä. Ja muutamakin sentti voi olla ratkaiseva :) Itsekkin sen 158 cm ja olen sitä jakkaraa kyllä koittanut ja sovitellut itseäni siihen mutta sen lisäksi että jalat tärrää niin ihan en saa sitä tukevaa otetta lattiasta ja tuntuu että jakkara liian korkea. Joku käyilö joskus sanonutkin että pidemmän on siinä parempi asento. Mutta varmaan taas siihen pyllyäno sovittelen tälläkin kertaa ja totean että nelinkontin parempi tai puoli-istuvassa
Mut aina kannattaa testata!!!!

 

[Tähti ★]

Olis kyllä niin haave toi jakkara!

Onko siinä jakkarassa käsinojat? Muutenkaan en tiedä minkä näköinen tuo jakkara on, mutta pystyasento houkuttaisi ja pituutta 162cm..joten vois ehkä olla mahdollista kokeilla:)

 

[Emery13]

Niitä on mun mielestäni sekä käsinojallisia että ilman, useimmin varmaan ilman. Ajatus on että mies istuu takana ja antaa tukea ja toimii "selkänojana"
synnytysjakkara

 

[Tähti ★]

Tavoitteena olisi synnyttää mahdollisimman luomusti, koska olen lukenut myös noista epiduraalin ja muiden lääkkeiden haittavaikutuksista. Totta kai ovat pääosin turvallisia käyttää, mutta lääke on kuitenkin keinotekoinen aine, joka vaikuttaa sekä vauvaan että äitiin, ja osalle niistä tulee myös ongelmia ja sivuvaikutuksia, joita haluaisin välttää.

Yritän löytää avukseni lääkkeettömiä kivunlievityskeinoja myös siksi, että vaikka päätyisinkin haluamaan epiduraalin (ihan mahdollista tai jopa todennäköistä) niin aina sitä ei syystä tai toisesta voi saada tai se ei toimikaan kunnolla. Olis aika kauhea tilanne, jos olisin laskenut kaiken sen varaan, että epiduraali pelastaa, ja jäisinkin ilman!

Bamse:)
Hyvä pointti tuo, ettei laske yhden varaan!

Osaakohan ne neuvolassa kertoa näistä tarkemmin, kun vielä ei ole puhuttu mitään "Pelosta" huolimatta ei oikein innosta kovat lääkkeet, kun muutoinkin yritän vältellä lääkkeitä..

Luin, että epiduraali nimenomaan tekee synnytyksestä luonnottoman ja tarvitaan kätilöä opastamaan enemmän. Toisaalta, jos tilanne menee siihen, ettei ilman pärjää, niin onhan se otettava:)

Usein aine kai vaikuttaa vauvaan niin, että se tärisee synnyttyään.