En mä meinaa jaksaakaan. Eilen se vinkui että nyt avasit mun silmät. Mä sanoin et tajuaako millä hinnalla. Jokainen romahdus nakertaa mua henkisesti. Mä en siis ite kestä noita romahduksia, tunteenpurkauksia. Sehän ei niitä mun tunteita TUNNE, eikä sen tarvi niitä kestää, vaan mun. Ja mua vituttaa, etten koskaan saa tietää millainen olisin ollut oikeesti raskaana. Jos mulla olis kaikki muut asiat hyvin. Se on sen multa pilannut. Mulle ei menkatkaan tee mitään tunnevyöryä. Olin tosi onnellinen vielä joulukuussa. Nyt oon henkisesti ihan loppu, ja aivan saatanan vihainen.
Vittu mulla on levottomat jalat ja vatta liian täynnä. Olin yhden ystävän kanssa syömässä hyvin. Nyt ei tuu uni.
Sirpa40, mikä sitä sun miestä vaivaa ? Miksi pitää pilata toisen raskausaika ? Mäkin alan olla kiukkuinen sun puolesta. Mulla oli aika leppoisa raskausaika. Enemmän sen jälkeen on väsymyksen takia tullut riideltyä miehen kanssa, joka ei meinaa aina tajuta kaikkia asioita.