Laitoin s-postia asiasta. Katsotaan kodka vastaavat :)
Sirpa40
Sukkela juttelija
K-kaupoista! Sitä enne pitää liittyä libero-kerhoon netissä. Se kuponki tulee postitse, jolla sen saa. arvo oli näköjään 10€.
Sirpa40
Sukkela juttelija
Mun mielestä se oli galaxi viel jotain 4 v sitten. Vierailtiin sinkkukaverin kaa turun yössäJanna75 :) : onko tämä Galaxi myös disco?
Mulla hämärä mielikuva sen nimisestä discosta Turussa, jotain 15vuotta sitten... Oli ihan nasta mesta ja täynnä väkee
. Se oli sen vuoro pitää hotellihuone yön itellään, ni mä kävin tarkemmin tutustumassa yhden turkulaismiehen huusholliin...
Voi witsi noita aikoja! Mikä ihana vapauden tunne! Saatto tehdä mitä vaan ja löhteä minne vaan!
MS74
Sukkela juttelija
Oli se Galax sillon vielä ja karaokepuoli Taivas ja olikohan discopuoli Kooma? Nykyään Venus.Mun mielestä se oli galaxi viel jotain 4 v sitten. Vierailtiin sinkkukaverin kaa turun yössä
Joo, niinhän se oli Kooma se disco-puoli. Galaxista vaan puhuttiin. Nyt en tiedä mitä siinä alakerrassa nyt on kun ymmärtääkseni tää ruokaravintola Hiili on yläkerrassa. Olihan se hauskaa ja vapauttavaa aikaa mutta kyllä mä mieluummin käperryn oman kullan kainaloon sohvalle lauantai-iltana katsomaan vaikka leffaa telkkarista. :)
T
Tähti ★
Vieras
Satru
Sukkela juttelija
Mulla on tänään ollut koko päivän menkkamaisia kipuja alavatsalla..ei kuitenkaan supistellut kivuliaasti. Ehkä sillä on tekemistä asian kanssa, et eilen seisoin monta tuntia kirpparipöydän takana ja tänään illalla stressannu kun mun poika veti pyörällä päälleen. Otsassa ja naamassa ruhjeita. Ovat just isänsä kanssa menossa ensiapuun. Mä täällä yritän saada taaperoa nukkumaan ja kyttään puhelinta.
Muokattu viimeksi:
Kimaira
Näppärä viestien naputtelija
Taidettiin käydä Hiilessä viime elokuussa äijän kanssa syömässä kun juhlittiin mun nelikymppisiä yllätysreissun merkeissä. Siis reissu oli yllätys mulle - etukäteen vaan käskettiin varata vapaa viikonloppu... Pe-iltana mentiin Torniin Tampereella ja lauantaina mutkien kautta Turkuun :)
MS74
Sukkela juttelija
Tsemppiä ja koitahan rauhottua! Toivottavasti pojalla kaikki hyvin.
Me ollaan mieheni kanssa tutustuttu netissä keskustelupalstalla. Kummankaan nimimerkistä ei käynyt ilmi sukupuoli. Oltiin juteltu muutama kuukausi, niin pyysin käymään kahvilla, vaikka välimatkaa oli parisataa kilometriä. Olin silloin naimisissa ja lapset olivat lähes kouluikäisiä. Mies oli sinkku. No tietenkin sukupuoli tuli ilmi siinä, kun sovittiin tapaamista, mutta kaveripohjalla oltiin liikkeellä.
Minulta meni jalat alta, kun hän matkalta soitti ja kuulin hänen äänensä. Kohtaaminen olikin sitten menoa, vaikka koko perhe oli kotona ja yhdessä kahviteltiin. Siinä oli kyllä omassa päässä kestämistä. Yritettiin jatkaa kaveripohjalta vielä pari vuotta, mutta näillä tunteilla se oli aika mahdotonta. Mies lopulta vetäytyi ja katkaisi kaiken yhteydenpidon.
Siitä pari vuotta erosin lasten isästä. Elatusavut sovittiin sossussa, toisesta lapsesta tuli riitaa, niin se sovittiin käräjäoikeudessa. Elatusavut indeksitarkastettiin vuosittain. Yleisesti ottaen maksut sujuivat aika hyvin, vaikka muuten eksä on ihan persaukinen. Kaksi elatusmaksua jäi kokonaan maksamatta, mutta en ole jaksanut nähdä vaivaa perintään.
Eron jälkeen seurustelin viitisen vuotta ihan mukavan miehen kanssa. Meillä oli omat kodit ja mies kävi luonani silloin kun lapset eivät. Olin ihan tyytyväinen, kunnes reilu pari vuotta sitten tuo nykyinen mieheni kysyi netissä, mitä minulle kuuluu. Se oli menoa heti ensimmäisestä viestistä. Järjestelin asiat muutamassa viikossa niin, että olin eronnut siitä mukavasta miehestä, jossa ei ollut mitään vikaa ja sitten tämä nykyinen mieheni tuli kahville. Ensitreffit kestivät viikon. Seuraavana kesänä menimme naimisiin. Näin sen olisi pitänyt olla jo silloin vuosia sitten, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Olin tottunut huolehtimaan itse kaikesta ja maksamaan kaiken itse. Mieheni halusi kuitenkin alusta lähtien osallistua ja vähitellen se on lipsunut siihen, että minä maksan asumisen ja mies lähes kaiken muun. Jopa aikuisten lasteni kuluja aika paljon. Meillä on myös hänen aloitteestaan yhteinen tili, johon hän laittaa rahaa. Yleensä en kyllä käytä sitä, mutta onhan se mukava olla olemassa, jos joskus oman tilin pohja häämöttää.
Joskus se oikea tulee vastaan, vaikka ei sitä edes tiedä puuttuvaksi. On tuo kyllä ihana. Kokonaan.
Minulta meni jalat alta, kun hän matkalta soitti ja kuulin hänen äänensä. Kohtaaminen olikin sitten menoa, vaikka koko perhe oli kotona ja yhdessä kahviteltiin. Siinä oli kyllä omassa päässä kestämistä. Yritettiin jatkaa kaveripohjalta vielä pari vuotta, mutta näillä tunteilla se oli aika mahdotonta. Mies lopulta vetäytyi ja katkaisi kaiken yhteydenpidon.
Siitä pari vuotta erosin lasten isästä. Elatusavut sovittiin sossussa, toisesta lapsesta tuli riitaa, niin se sovittiin käräjäoikeudessa. Elatusavut indeksitarkastettiin vuosittain. Yleisesti ottaen maksut sujuivat aika hyvin, vaikka muuten eksä on ihan persaukinen. Kaksi elatusmaksua jäi kokonaan maksamatta, mutta en ole jaksanut nähdä vaivaa perintään.
Eron jälkeen seurustelin viitisen vuotta ihan mukavan miehen kanssa. Meillä oli omat kodit ja mies kävi luonani silloin kun lapset eivät. Olin ihan tyytyväinen, kunnes reilu pari vuotta sitten tuo nykyinen mieheni kysyi netissä, mitä minulle kuuluu. Se oli menoa heti ensimmäisestä viestistä. Järjestelin asiat muutamassa viikossa niin, että olin eronnut siitä mukavasta miehestä, jossa ei ollut mitään vikaa ja sitten tämä nykyinen mieheni tuli kahville. Ensitreffit kestivät viikon. Seuraavana kesänä menimme naimisiin. Näin sen olisi pitänyt olla jo silloin vuosia sitten, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Olin tottunut huolehtimaan itse kaikesta ja maksamaan kaiken itse. Mieheni halusi kuitenkin alusta lähtien osallistua ja vähitellen se on lipsunut siihen, että minä maksan asumisen ja mies lähes kaiken muun. Jopa aikuisten lasteni kuluja aika paljon. Meillä on myös hänen aloitteestaan yhteinen tili, johon hän laittaa rahaa. Yleensä en kyllä käytä sitä, mutta onhan se mukava olla olemassa, jos joskus oman tilin pohja häämöttää.
Joskus se oikea tulee vastaan, vaikka ei sitä edes tiedä puuttuvaksi. On tuo kyllä ihana. Kokonaan.
Yölento, onko tämä tuleva vauva siis teidän ensimmäinen yhteinen lapsi?
Kimaira
Näppärä viestien naputtelija
Äijä on työmatkalla koko viikon, joten mä teen täällä töitä terassilla läppäri sylissä saatuani muksun nukkumaan... Oikeen omaa aikaa, vois luulla, mut rästihommien tekemiseen tääkin oma aika menee... no, eipähän ahdista sitten töissä niin paljon kun ei päivähoitoshow'n takia kerkiä tehdä kuin max 6-6,5-tuntista työpäivää tällä viikolla.
Eilen muutaman kerran ja tänään 1-2 kertaa on tuntunu ekan kerran tässä raskaudessa siltä, että saattaisin ehkä tuntea jotain liikkeiden tapaista, sellaista jota ei voi pistää ilmavaivojen tai muun piikkiin. Tänään siis rv 18+2.
Johan tässä viime viikolla ehti tulla tunne, että onkohan tuolla kaikki ees hyvin kun ei mitään huomaa, mahakaan ei enää ihan joka päivä turvottele illalla tai lounaan jälkeen niin, että tuntuis poksahtavan kohta...
Eilen muutaman kerran ja tänään 1-2 kertaa on tuntunu ekan kerran tässä raskaudessa siltä, että saattaisin ehkä tuntea jotain liikkeiden tapaista, sellaista jota ei voi pistää ilmavaivojen tai muun piikkiin. Tänään siis rv 18+2.
Johan tässä viime viikolla ehti tulla tunne, että onkohan tuolla kaikki ees hyvin kun ei mitään huomaa, mahakaan ei enää ihan joka päivä turvottele illalla tai lounaan jälkeen niin, että tuntuis poksahtavan kohta...
Yölento, ihana tarina teilläkin taustalla. :) Mies odotti sua pitkään. Ei sulle sit tullut eron jälkeen mieleen ottaa yhteyttä häneen?
Mulla on huomenna rakenneultra. Pikkasen jännittää vaikka yritän olla ajattelematta koko asiaa. Ennakkoultrassa rv15 oli kuitenkin kaikki kunnossa.
Olin just vanhemman tyttären kanssa saunassa piiiiitkän kaavan mukaan ja keskusteltiin kaikenlaista. Hän kyseli raskaudesta ja kerroin tästä palstasta kans ja hän kysyi odottaako joku kaksosia tai kolmosia. Ei ollut tullut mieleenkään mutta eihän täällä kukaan odota kaksosia, vai muistanko väärin? Eikä muistaakseni "oman kuukauden" lokakuisissakaan kukaan odota kaksosia! Ihme juttu.
Mulla on huomenna rakenneultra. Pikkasen jännittää vaikka yritän olla ajattelematta koko asiaa. Ennakkoultrassa rv15 oli kuitenkin kaikki kunnossa.
Olin just vanhemman tyttären kanssa saunassa piiiiitkän kaavan mukaan ja keskusteltiin kaikenlaista. Hän kyseli raskaudesta ja kerroin tästä palstasta kans ja hän kysyi odottaako joku kaksosia tai kolmosia. Ei ollut tullut mieleenkään mutta eihän täällä kukaan odota kaksosia, vai muistanko väärin? Eikä muistaakseni "oman kuukauden" lokakuisissakaan kukaan odota kaksosia! Ihme juttu.
Sirpa40
Sukkela juttelija
Vähän magee toi teidän tarina! Mä oon joskus miettiny, et mulla ei oo elämässä ollu ketään miestä, joka olis vieny jalat niin kokonaan alta, että olisin jääny muisteleen, että "mitä jos". Sellainen salainen haave ois ollu kiva. Tai, itse asiassa kerran mä oon ollu varma et oon törmänny elämäni mieheen. Mutta siinä kävikin huonommin kuin kukaan pystyi kuvittelee, edes se itse. Se oli rajua, ja jopa kadun sitä kohtaamista, mutta ei voinu tietää etukäteen.
Justmom10 ja Tähti-73, te ootte ollu fiksuja ku ootte jo ajoissa tajunneet määritellä kriteerit miehelle! Toi on se juttu! Mä en oo sitä tehny, alannu vasta viimeisen 4 vuoden aikana. Mä en edes ajatellu miehiä nuorena, kun päristelin prätkällä menemään ja haaveilin työpaikasta ulkomailla. Kaikki haaveet oon kyllä toteuttanu, mitä mulla on ikinä ollut. Se on siistiä!
Hei, maanantai lusittu! tj 3 ja rv 34+2. Mihenä mun välilihahieronta viipyy...? :arghh:
Sirpa, nykyisin olen varsin onnellinen ja onhan tämä tarina kuin sadusta. Usein jätän kertomatta, että ensimmäiset kaksi vuotta kun ei oltu miehen kanssa missään tekemisissä, itkin joka päivä. Ensimmäisenä vuonna mielenterveyteni oli heikoilla. Ilman lääkitystä en olisi selvinnyt. Eron vuosina ei mennyt päivääkään, että en olisi muistanut. Tosin kaikki ne murheet tuntuivat kaukaiselta heti, kun hän palasi elämääni.
Janna, oltiin sovittu, että ei pidetä yhteyttä, niin en tullut sanoneeksi mitään. Mies seurusteli nuo vuodet, joten ei varsinaisesti odottanut, koska oltiin sovittu toisin. Odottelu olisi ollut löysässä hirressä roikkumista. Minulla oli jotenkin parempi mieli, kun hän seurusteli. Toivoin aina että kunhan hän vain on onnellinen, niin kyllä minä kestän.
Sirpa40
Sukkela juttelija
Hyvin se menee! Meetkö yksin?
Kai sanoit tyttärelle et tää palsta on K-40
..?Hitto, mä just tulin ajatelleeks yhtä juttua. On ollu aivan helvetin hyvät keskustelut eilen ja tänään näistä finanssi- ja suhdeasioista! Kiitos siskot! Mä taidan ottaa vähän mallia Lettuhein menetelmistä ja mennä riskillä. En kylläkään naimisiin ilman avioehtoa, eiei, vähän vähemmän riskiä kuitenkin
. Joo! Katotaan vielä vikan kerran että saako paha palkkansa ja seisooko lopussa kiitos. Mä kerron sitte tarkemmin mun sotasuunnitelman kun on täytäntöönpano. Kjiähkjiäh.Blääh.. Paska äiti fiilis. Tänne sairaalaan yksinkertaisesti tukehtuu. Maito alkaa vähitellen nousta joten hiki on karsea. Muksu saa lisämaitoa kun paino on laskenut 9% syntymäpainosta. Lisämaidosta ei ole paska fiilis vaan siitä ettei imettämisestä muuten tule välillä yhtään mitään. Tänään kun kumpikin oli kuumissaan ja aivan hikisiä niin teki ekan kerran mieli ottaa loparit koko helv touhusta. Jotenkin siinä olotilassa ei muista ensimmäistäkään oppimaansa asiaa. Mukulakin oli todella kärsimätön ja vaikka olisinkin saanut tissin suuhun niin huusi vähän väliä. Pakko päästä täältä kotiin missä saa tehdä asioita rauhassa eikä tukehdu hengiltä. Tunnin päästä pitäisi taas yrittä ja ottaa päähän jo valmiiksi. Huone on onneksi viilentynyt päiväsestä mutta mietityttää silti tuleeko taaskaan koko hommasta mitään. Jokainen kätilö neuvoo eri tavalla ja tuli todettua että mulla on vähän liian matalat nännit jotta homma onnistuisi helposti. Nyt on jo rinnat ruvella ja rintakumi käytössä. No, jos tästä yöstä taas selviää jotenkin niin ehkä sit huomenna taas joku keksii uuden yritystavan tähänkin ongelmaan. Tyttö on tosi laiska yrittämään ja nukahtelee tissille eikä viitsi imeä. Saas nähdä kui tän asian kanssa sitten lopulta käy...