Raskaana --40+++

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tähti ★
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ok. Mä olisin halunnut synnyttää alateitse ja jouduin sektioon...


Yleensä silloin on joku painava lääketieteellinen syy/peruste miksi päädytään sektioon.Tarkoitan, että se sektio ei ole ennalta suunniteltu vaan siihen päädytään syystä tai toisesta suunnitellun alatiesynnytyksen sijasta.Onneksi voi valita.Ikävää toki ettei omasi mennyt kuten olit toivonut.
 
Totta.Vaikka itselläni on tuo ko.pvä jo tiedossa, on täysin mahdollista että synnytys käynnisyy aiemmin, silloin myös sektio aikaistuu..Ja voi myös olla täysin mahdollista, että joudun synnyttämään alateitse.
 
Hohhoijjaa. Vauva taas riehui. Nysse nukahti mut mä en.

Miiuli, mäkin oon vielä kahden vaiheilla ton synnytystavan kanssa. Hyvä, että sä oot saanu päätettyy synnytystavan. Jos vaan pystyy välttään just ton kiirreellisen sektion jotenkin, ni se olis mulle tärkeetä. Ja siihen ei oo oikeen muuta vaihtoehtoa etukäteen varautua, kuin suunniteltu sektio. Ettei tarvi käydä läpi avatumistuskaa sitten ihan turhaan. Tai panikoida vauvan hengen puolesta. Ja isot repeämiset mua kans pelottaa, ja henkiset traumat. Synnytystapa-arvio mulla on edessä taustojen takia. Jotenkin mulla on sellainen tunne, etten oo mikään luonnollinen, tasapainoinen, ilonen synnyttäjä, vaan ongelmia on tiedossa. Kai mä oisin jo synnytelly täs elämässä, jos se olis jotenkin luonnollista mulle..?

Kattoin tilastokeskuksesta faktaa, v 2014 kolme äitiä kuoli synnytykseen tai jälkikomplikaatioihin. Vauvoja kuolee noin neljä kpl tuhatta syntynyttä kohden. Vuosi 2011 on muuten tilastohistorian ainoa, jolloin yhtään äitiä ei kuollut synnytykseen.

Nojoo, ei nulla varsinaista kuolemanpelkoa synnytykseen liity, mut sitä yrittää välttää turhan paniikin ja stressin ja sit tietty, ettei aivosuoni poksahda just silloin.
 
Hohhoijjaa. Vauva taas riehui. Nysse nukahti mut mä en.

Miiuli, mäkin oon vielä kahden vaiheilla ton synnytystavan kanssa. Hyvä, että sä oot saanu päätettyy synnytystavan. Jos vaan pystyy välttään just ton kiirreellisen sektion jotenkin, ni se olis mulle tärkeetä. Ja siihen ei oo oikeen muuta vaihtoehtoa etukäteen varautua, kuin suunniteltu sektio. Ettei tarvi käydä läpi avatumistuskaa sitten ihan turhaan. Tai panikoida vauvan hengen puolesta. Ja isot repeämiset mua kans pelottaa, ja henkiset traumat. Synnytystapa-arvio mulla on edessä taustojen takia. Jotenkin mulla on sellainen tunne, etten oo mikään luonnollinen, tasapainoinen, ilonen synnyttäjä, vaan ongelmia on tiedossa. Kai mä oisin jo synnytelly täs elämässä, jos se olis jotenkin luonnollista mulle..?

Kattoin tilastokeskuksesta faktaa, v 2014 kolme äitiä kuoli synnytykseen tai jälkikomplikaatioihin. Vauvoja kuolee noin neljä kpl tuhatta syntynyttä kohden. Vuosi 2011 on muuten tilastohistorian ainoa, jolloin yhtään äitiä ei kuollut synnytykseen.

Nojoo, ei nulla varsinaista kuolemanpelkoa synnytykseen liity, mut sitä yrittää välttää turhan paniikin ja stressin ja sit tietty, ettei aivosuoni poksahda just silloin.
Nyt lakkaat lukemasta tommosii ennakkoon! Mua ny jäi mietityttää edellisten fiksut kommentit saikkarille jäännistä ja olon sitä myötä helpottumisesta...mun on pakko hakee saikkee tänää tän yskimisen ja flunssan takii..mä kuolen kohta tähä. Tyhmä minä. Ihankun saisin lisäpisteitä kipeenä töissä olosta.
 
Nyt lakkaat lukemasta tommosii ennakkoon! Mua ny jäi mietityttää edellisten fiksut kommentit saikkarille jäännistä ja olon sitä myötä helpottumisesta...mun on pakko hakee saikkee tänää tän yskimisen ja flunssan takii..mä kuolen kohta tähä. Tyhmä minä. Ihankun saisin lisäpisteitä kipeenä töissä olosta.

Saikulle vaan. Oon ite ainakin ollu niin omistautunu työlle vuosia, että oli ihana löytää itestäni "uusi terveellä tavalla itsekäs puoli". Eniten ite pelkäsin rahapuolta, et jos palkka loppuu liiallisesta saikuttamisesta ja putoon sairauspäivärahalle. No sekin osoittautu turhaksi, vaikka olin pitkään poissa. Jäi 2 vk vajaa työpäiviä, jolta sainkin 2/3-osaa palkasta (luulin saavani nolla). En vaan osannu kysyä noita kaikkia oikeilla termeillä, eikä noista kukaan puhu. Joten kukaan ei anna niitä lisäpisteitä tosiaan :)

Sirpa, oon 37 (loppuvuonna täytän 38). Meillä on alle vuoden ikäinen susi kotona. Hyvin hyvin lapsirakas, mutta kun on jo niin iso (35kg) ja sellanen pentusählääjä, tassuja työntää joka paikkaan, ni vähän jännittää ekat kuukaudet. Toivottavasti ei hirmusti enää kasva :D
 
Nyt lakkaat lukemasta tommosii ennakkoon! Mua ny jäi mietityttää edellisten fiksut kommentit saikkarille jäännistä ja olon sitä myötä helpottumisesta...mun on pakko hakee saikkee tänää tän yskimisen ja flunssan takii..mä kuolen kohta tähä. Tyhmä minä. Ihankun saisin lisäpisteitä kipeenä töissä olosta.
Samaa mieltä, nyt Sirpa40 pois lukemasta moisia!!! Tieto lisää tuskaa!!

Ja MS74 , ei kärsimällä enää nykyään sitä kirkkaampaa kruunua saa :) haen ihmeessä saikkua jos vähänkään siltä tuntuu. Nyt josk koska tarvitaan lepoa ja voimien säästämistä <3
 
Heipsulis! Tässä unta odotellessa (vauva pitää taas joka iltaista hyperaktiivista jumppaansa masussa) aloin kysäistä teiltä muilta noista sf-mitoista.. :) Itselläni mitattiin ekan kerran perjantaina neuvolassa silloin rv27+5 ja tulos 27. Terppari ei kommentoinut siihen mitään, enkä itsekään huomannut kysellä, joten mites teillä muilla on ollut ja meneeköhän tuo nyt jo ihan yläkäyrillä.. :) ?

Mulla mittas neuvolassa ekan kerran viikolla 22, sen jälkeen oli pitkään mittaamatta. Olin heti yläkäyrällä, mutta se sano, ettei se mitään vielä merkitse eikä tarvii siitä huolestua. No oon ollu sit niin miettimättä, etten ole panikoinut yhtään näitä loppujakaan mittauksia, jotka siis n 3-4 cm ylärajan yläpuolella. (Taulukkokin näyttää olevan vuodelta -78 eli uunituore vertailukohta siis :P) Oon 162 cm pätkä, niin ajattelen, ettei muksulla oo tilaa kasvaa kun ulospäin. Painoa ei alussa tullut juurikaan, nytkin kokonaisuudessaan n 7 kg.

Mutta nyt tuntuu, että paino on sit alkanu nousee jyrkemmin (koska muksullakin), niin pyysin kuitenki päästä synnytystapa-arvioon, ihan vaan varmuudeksi ja pääsinkin sit onneks. Ja nyt kun sitä odottaa, niin alkaa jännittää, että josko se on sittenkin jo 10 kg :D (ja kyllä, pelkoni ovat aina hyvin realistisia ;) )
 
Tämän päivän iltasanomien otsikot sitten huutaa artikkelia mitä ei varmasti kannata lukea!
Jo nettiversio sai parkumaan. Varsinkin lopussa, lapsen kohdalla. Että näissä tunnelmissa neuvolaan 45 min päästä! "Juuei, ei ole mitään synnytyspelkoa ollut koko aikana, mutta menin aamulla vähän lukemaan..."
 
Ei niitä tosiaan kannata lukea! Niiden tarkoitus on vaan lietsoa pelkoa!
Ja kaivetaan ne ykdittäiset tapaukset joissa sitten käynyt huonosti , esiin....

Tsemppiä neuvolaan!
 
No niin, kyllä se vatsatauti löysi mutkin. :( Viikonloppuna mies ja kuopus ripuloi ja oksenteli. Viime yönä esikoinen alko oksentaa ja mulla alko ekaks ripuli ja aamulla tuli sit oksennus. 1/5 eli keskimmäinen lapsista on toistaiseksi selvinnyt tältä taudilta. Kävin työterveyslääkärillä ja sain kolme pvä saikkua. Turussa riehu kuulemma viime viikolla oikeen raju vatsatauti, on nyt alkanut helpottaa.
 
Samaa mieltä, nyt Sirpa40 pois lukemasta moisia!!! Tieto lisää tuskaa!!

Ja MS74 , ei kärsimällä enää nykyään sitä kirkkaampaa kruunua saa :) haen ihmeessä saikkua jos vähänkään siltä tuntuu. Nyt josk koska tarvitaan lepoa ja voimien säästämistä <3
Jaa, toi tilastotiede ei siis lisänny mun tuskaa, noi luvut oli mun mielestä pienet ja tais olla Euroopan alhaisimmat. Liikenteessä kuolee todennäköisemmin.

Mäkin mietin hakee saikkuu, kun en pysty koko päivää istumaan. Pohdin just et Mehiläiseen vai terkkariin. En edes tiedä mihin terveyskeskukseen "kuulun". Vähän mäkin oon silleen, et oonko ny oikeesti saikun tarpeessa...
 
No niin, kyllä se vatsatauti löysi mutkin. :( Viikonloppuna mies ja kuopus ripuloi ja oksenteli. Viime yönä esikoinen alko oksentaa ja mulla alko ekaks ripuli ja aamulla tuli sit oksennus. 1/5 eli keskimmäinen lapsista on toistaiseksi selvinnyt tältä taudilta. Kävin työterveyslääkärillä ja sain kolme pvä saikkua. Turussa riehu kuulemma viime viikolla oikeen raju vatsatauti, on nyt alkanut helpottaa.
Joo niin riehuu ja tätä flunssaa mis on kova yskä. Mä kävin tunnollisena töis tekee pakolliset ja työterveyden kautta pötkölleen. Kirjotti 4pv ja sano että nyt vaan lepäät... joo joo. Ostin kaupasta vauvalehtiä sänkykaveriks ja toi karvaperse tunki kans kainaloon (ei mies vaan koirapappa).
 
Pakkohan mun oli sit käydä lukemassa toi Iltasanomien juttu, kun niin varoiteltiin. Ikävä tapaus, mutta varmasti todella harvinainen/epätodennäköinen, vauvoja kuitenkin syntyy Suomessa useampi kymmenentuhatta joka vuosi ja suurimmalla osalla kaikki menee lopulta hyvin. Niinhän sitä sanotaan, että leikkauksessa on aina riskinsä. Mä en oo osannut edes pelätä leikkauksia, kokemusta on polvileikkauksesta ja sektiosta ja molemmat menivät hyvin, ei tullut mitään komplikaatioita ja toipuminen kävi nopeasti. Molemmissa synnytyksissä olen tuntenut olevani osaavissa käsissä ja henkilökunta on tiennyt mitä tehdä. Toi lehtijutun tapaus on näköjään sattunut just vähän ennen esikoisen syntymää. Ilmankos siellä kättärillä heräämössä sektion jälkeen seurattiinkin tosi tarkasti kaikkia arvoja ja mua ei päästetty muutamaan tuntiin osastolle, vaikka ite jo paloin halusta päästä vauvan ja miehen luo.
 
Olin hereillä sillo klo 4-6, meinasin jo nousta keittää kaffet, kunnes muistin et pitää sokeri mitata. Otin sitte 4 tunnin tirsat. Mies soitti kympin jälkeen ja herätti mut... Ei suinkaan vauva :cat:. Se nukkuu vieläkin... Paastosokeri oli 5,2 ja söin eilen vielä synttärikarkkia ja -jätskiä!

Mitäköhän siellä lehdessä on? Mä en yleensä pysty enkä halua mitää paskajuttuja lukemaan, enkä kattoo väkivaltaelokuvia.
 
Mä luin pikasesti sen. Aina leikkauksiin liittyy riski kuten myös synnytyksiin ja kuka tietää koska jonkun vauva kuolee syntyessään tai jälkeen. Miksköhän se lapsikin kuoli kätkytkuolemaan?
 
Takaisin
Top