Hei vaan Satru ja onnea
Et sä vanha ole...mä olen jo 42 kun vauva syntyy ja tämä on ensimmäinen meille:) Mä kyllä välillä mietin miehen kanssa että ollaan jo aika vanhoja tähän hommaan mutta toistemme löytäminen vaan kesti meillä kauan ja molemmille oli selvää että lapsia vielä halutaan jos se on mahdollista. Mua ei oikeestaan muu pelota kuin oma fyysinen jaksaminen, muuten koen että tässä iässä itsetuntemus ja elämänkokemus vaikuttaa muhun niin etten välitä mistään "äiti"-myytistä tai mieti ollenkaan miten lapsen kanssa pitäisi mikäkin tehdä, vaan ajattelen kaiken sitten menevän lapsen tahdissa.Nuorena olisin ollut suorittajaäiti:) Että on tässä iässä vaan paljon hyvääkin...on ehtinyt toteuttaa kaikki muut haaveensa, matkustaa, harrastaa ja opiskella niin paljon kuin on halunnut:)