Mitä ilmeisimmin eiIhana selostus. Mä haluun kans tällasen. Jollei sihen kipuun kuole tai taju ei lähe niin koitan kestää.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: this_feature_currently_requires_accessing_site_using_safari
Mitä ilmeisimmin eiIhana selostus. Mä haluun kans tällasen. Jollei sihen kipuun kuole tai taju ei lähe niin koitan kestää.
Hitto Barceloonaan ja vielä formuloita kattoo! Mä pidättäisin viikkorahat jumankekka! Tuli mieleen, et mulla on ollu kaks haavetta ton matkustelun suhteen vielä: nähdä just formulat livenä ja sitte Suomen (voitokas) mm-lätkämatsi ulkomailla livenä. Ne jäi nyt toteuttamatta ennenku riippakivi tulee. Ja hitto! Miten mä selviän mm-lätkäkisoista ilman kunnon kisastudiota??? Tää ajoitus ei oo kyl ollu ihan napissa, kaikki vuoden kohokohdat jää jalkoihin! Uusien perunoiden kanssa sitte vaa voita, ku ei saa silliäkään syödä.Mulla ei oo tarvetta mennä minnekään pitemmälle. vanhemmat asuu muutaman kilometrin päässä .
Tosin tarkoitus oli olla 15 pv Barcelonassa katsomassa formuloita mutta se reissu nyt jää väliin Mua ei enää lentokoneeseen päästettäis Harmittaa kyllä rahan meno kun liput ja kaikki oli jo ostettu mutta minkäs teet... Kuten kaveri sanoi vitsillä niin pidätä ne rahat kersan ekoista viikkorahoista
Joo topakoita ja nopeita toimimaan heidän pitääkin olla jos on aihetta. Jos tulee ongelmia tai hätää, silloin olla rauhallisia, määrätietoisia ja ripeitä toimimaan ja tekemään nopeita ratkaisuja ja silöoin varmasti myös komentavat synnyttäjää. Mullakin kun ollut niitä vihreä lapsivesi/sydän äänet hetkeksi kadonneet tilanteita niin kyllä siinä kätilö aika topakasti käskee nousta mekka asentoon ja toetää miten toimia ja välillä mua on tiukasti kielletty ponnistamasta kun napanuora ollut kaulan ympärillä.Mulla on aina ollut jämäköitä kätilöitä, tai siltä se on tuntunut. Tosin siinä vaiheessa kun kipu on kovimmillaan oon niin keskittynyt niihin kipuihun, et on varmaan kätilön hyväkin topakasti sanoa, jos jotain tulee, kuten viimeksi rupes tytön syke laskemaan ja komensi konttausasentoon. Siinä olin viimeisen tunnin perse pystyssä :) Mutta mitä vaan, että vauva voi hyvin.
Synnytyssalin kätilöistä minulla ei ole pahaa sanottavaa, mutta synnytysvastaanotossa kätilö käski isän toiseen huoneeseen ja minä yksin toiseen ja iski sukat käteen ja käski pukea. En ollut kahteen viikkoon saanut itse sukkia jalkaan, kun vatsa oli niin alhaalla, että jalka ei noussut. Toinen vastaava kokemus oli, kun kätilö käski nousta sängylle ja katsoin ihmeekseni, miten sinne pääsen, kun sänky oli korkea, minä pieni ja jalka ei nouse. Kätilö totesi, ettei täällä sairaita ole. En kokenut sairas olevanikaan, mutta pieni olen vieläkin. Muistaakseni sain lopulta jotkut portaat, kun en päässyt sänkyyn.
Kyllä mä kans yhdellä kokemuksella koen vahvasti niin, että kätilö on siellä jeesimässä synnyttäjää ja että synnyttäjää kuunnellaan. Mutta mulle kyllä sattu aivan super tyyppi - se oli samaan aikaan tosi osaava, riittävän rohkaiseva ja napakka ja sit semmonen tyyppi kemioiltaan, et oisin voinu aatella lähtee sen kanssa bisselle :) :) Mä aattelen sen niin, että vaikka kuinka on kipua, niin kyllä äiti siinä ajattelee lapsenkin parasta ihan vaistonvaraisestikin ja myös kätilöt ja mahdolliset lääkärit ajattelee tietty sitä ja tarjoaa parhaita mahdollisia vaihtoehtoja. Vaikka itelläkin tuli pari epätoivon hetkeä, niin ei mulla semmonen turvaton olo tullu missään vaiheessa - tuntuu, että porukka todella tiesi, mitä teki, eikä kukaan tehnyt mitään turhaa tai hätiköityä. Ja koko ajan sain ohjeita ja tsemppiä - ku ei ne ilman sua sitä sieltä saa ulos :) Ja siis lääkäriähän siinä ei välttämättä ees oo paikalla, jos kaikki menee hyvin ja jos ei esim anestesialääkäriä tarvita.Ois kiva tietää mikä on kätilön mielestä se "hankala asiakas". Miten raskaana oleva silloin käyttäytyy, et kätilöä alkaa vituttaa? En osaa samaistua kätilöön.
Mä pyysin siksikin mun ystävän mukaan synnytykseen, että se voi kätilönkin laitaa vaihtoon tarvittaessa, jos en ite pysty. Valkkasin sellaisen ystävän, jolla hihat palaa kans nopeeta, eikä nöyristele ja mielistele, jos mä oon kusessa . No joo, ei isukkikaan oo sellainen, mutta se ei tunne mua vielä niin hyvin, että voisin luottaa sen toimivan mun parhaaksi.
Tähtipölyä, toi sun trategia kuulostaa hyvältä. Mä taidan kopioida sen toivelistaan.
Mä mietin just tota, et osaanko ajatella vauvan parasta siellä, vai huudanko vaan täysiä että ottakaa se jumalauta pois sieltä .