Raskaana --40+++

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tähti ★
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
En edes tiedä uskallanko tätä viestiä kirjoittaa mutta onneksi me ei tunneta, niin ette voi heittää mua millään.:laughing001
Mun mielestä nimittäin tää raskaana olo oli esikoisesta ja on tästä nykyisestä odotuksesta erityisen ihanaa. Musta on kivaa kun kerrankin saa olla vähän pullea ja sanoa mitä sylki suuhun tuo, kunhan vaan muistaa syyttää hormoneja.

Mä olen kyllä selvinnyt todella vähällä, oikeastaan mikään muu ei kerro, että edes olen raskaana paitsi tuo pikku kumpu ja vähän pyöristyneet posket. Olen voinut ihan täysin normaalisti, eli ehkä siksikin tämä on musta niin mukavaa. Nyt rv 35+5

Ymmärrän kyllä kaikkia, joilla on isompaa tai pienempää kremppaa, onneksi se on ennemmin tai myöhemmin kaikilta ohi ja palkinto on kuitenkin se kaikkein ihanin- oma vauva!! Koittakaa tyttäret jaksaa ihan pieni hetki vielä!!:Heartred
 
Murrimur:)
Eli toi vatsan kuralla oleminen liittyy olennaisesti tähän loppuaikaan, huomasin tänään miten kiire tuli, onneksi kotona:)

Samaa mieltä sun kannattaa ehdottomasti ottaa nyt lisärautaa, synnytyksessä kuulemma sitä tarvitaan, verenhukka on keskimäärin 0.5l.

Saa nähdä koska sulla alkaa tapahtua, olet niin lähellä jo:grin

No niinpä! Neuvolan th sanoi tänään myös siitä ensi viikon ajanvarauksesta, että on ihan hyvin mahdollista, ettei sitä tarvita, eli että viikon sisällä vauva olisi jo syntynyt :) jos, niin ei kuulemma edes tarvitse erikseen perua ko. aikaa, hän kyllä arvaa, miksi en ilmesty paikalle, jos minua ei näy...

Parina päivänä on muuten tullut nyt myös sellaisia "kuumia aaltoja" - voisikohan nekin liittyä lähestyvään synnytykseen, jotain hormonien heittelyä? Olen siis ihan tavallisesti, tekemättä mitään erityistä, ja sitten tulee yht'äkkiä tosi lämmin olo koko vartaloon, ja hikeä pukkaa. Sellainen "huh huh kun täällä onkin kuuma" -olo. Ja sitten se menee aaltomaisesti ohi, ja olo on taas ihan normaali.
 
En edes tiedä uskallanko tätä viestiä kirjoittaa mutta onneksi me ei tunneta, niin ette voi heittää mua millään.:laughing001
Mun mielestä nimittäin tää raskaana olo oli esikoisesta ja on tästä nykyisestä odotuksesta erityisen ihanaa. Musta on kivaa kun kerrankin saa olla vähän pullea ja sanoa mitä sylki suuhun tuo, kunhan vaan muistaa syyttää hormoneja.

Mä olen kyllä selvinnyt todella vähällä, oikeastaan mikään muu ei kerro, että edes olen raskaana paitsi tuo pikku kumpu ja vähän pyöristyneet posket. Olen voinut ihan täysin normaalisti, eli ehkä siksikin tämä on musta niin mukavaa. Nyt rv 35+5

Ymmärrän kyllä kaikkia, joilla on isompaa tai pienempää kremppaa, onneksi se on ennemmin tai myöhemmin kaikilta ohi ja palkinto on kuitenkin se kaikkein ihanin- oma vauva!! Koittakaa tyttäret jaksaa ihan pieni hetki vielä!!:Heartred
Mullakaan ei tällä kertaa oo ollut oikeen mitään suurempaa kremppaa, supistelutkaan ei pahemmin ole kiudanneet ja painokaan ei oo liiaksi noussut että periaatteessahan kaikki on enemmän kuin hyvin :) anoppihan mulle sanoi kun juttelin miten hyvin nyt mennyt että"sulla alkaa kroppa tottua raskaana olemiseen viimeinkin" :)
Mut siltikin ja varsinkin nää 3 viimeistä kuukautta on ihan syvältä. En millään malttais odottaa että näkisin vauvan. Ja kun kuitenkin totuus on se että on kömpelö ja puuskuttava ja väsynyt, vaikka muuten ei vaivoja ole. Haluan taas jo oman kropan takaisin ja nukkua vatsallani(minkä sitten täydet tissit estää :) ) ja haluan farkut jalkaan :)
 
No niinpä! Neuvolan th sanoi tänään myös siitä ensi viikon ajanvarauksesta, että on ihan hyvin mahdollista, ettei sitä tarvita, eli että viikon sisällä vauva olisi jo syntynyt :) jos, niin ei kuulemma edes tarvitse erikseen perua ko. aikaa, hän kyllä arvaa, miksi en ilmesty paikalle, jos minua ei näy...

Parina päivänä on muuten tullut nyt myös sellaisia "kuumia aaltoja" - voisikohan nekin liittyä lähestyvään synnytykseen, jotain hormonien heittelyä? Olen siis ihan tavallisesti, tekemättä mitään erityistä, ja sitten tulee yht'äkkiä tosi lämmin olo koko vartaloon, ja hikeä pukkaa. Sellainen "huh huh kun täällä onkin kuuma" -olo. Ja sitten se menee aaltomaisesti ohi, ja olo on taas ihan normaali.

Murrimur:)
Varmaan syntyykin ihan pian, jännitetään, koska tapahtuu:grin

Mulla ollut lämpö koholla siitä asti, kun plussa tuli testiin! Voihan kroppa lämmitä lisääkin kohti synnytystä:p

Vähän menkka tyylistä jomottelua alkanut olla ja nytkin juostava veskiin, ihan sekaisin....:joyful:
 
En edes tiedä uskallanko tätä viestiä kirjoittaa mutta onneksi me ei tunneta, niin ette voi heittää mua millään.:laughing001
Mun mielestä nimittäin tää raskaana olo oli esikoisesta ja on tästä nykyisestä odotuksesta erityisen ihanaa. Musta on kivaa kun kerrankin saa olla vähän pullea ja sanoa mitä sylki suuhun tuo, kunhan vaan muistaa syyttää hormoneja.

Mä olen kyllä selvinnyt todella vähällä, oikeastaan mikään muu ei kerro, että edes olen raskaana paitsi tuo pikku kumpu ja vähän pyöristyneet posket. Olen voinut ihan täysin normaalisti, eli ehkä siksikin tämä on musta niin mukavaa. Nyt rv 35+5

Ymmärrän kyllä kaikkia, joilla on isompaa tai pienempää kremppaa, onneksi se on ennemmin tai myöhemmin kaikilta ohi ja palkinto on kuitenkin se kaikkein ihanin- oma vauva!! Koittakaa tyttäret jaksaa ihan pieni hetki vielä!!:Heartred

Tähtipölyä:)
Pystyn samaistumaan ihan täysin, mulla on kans ollut helppoa koko ajan alusta asti, ei pahoinvointeja, kremppoja tms.. Pikkujuttuja en laske ongelmiksi ollenkaan. Ellei tätä isoa mahaa olisi, en varmaan huomaisi raskautta lainkaan:joyful:

Ja tosiaan aivan sama juttu miehen kanssa, voi sanoa mitä sylki suuhun tuo, ne on ne hormoonit....:drunken_smilie
 
Hui!!:singing: Miksi mun tekstinsyöttö tekee isompi kirjaimia väliin...kirjoittaessa ei näy mitään eriä.. eli tarkoituksella ei ole, jos jossain viestissä näkyy isompana:)
 
Tähtipölyä:)
Pystyn samaistumaan ihan täysin, mulla on kans ollut helppoa koko ajan alusta asti, ei pahoinvointeja, kremppoja tms.. Pikkujuttuja en laske ongelmiksi ollenkaan. Ellei tätä isoa mahaa olisi, en varmaan huomaisi raskautta lainkaan:joyful:

Ja tosiaan aivan sama juttu miehen kanssa, voi sanoa mitä sylki suuhun tuo, ne on ne hormoonit....:drunken_smilie
Tähti-73 ja tähtipölyä - saatte ihan rauhassa nautiskella jos ootte suht helpolla päässyt. Ihanaa että on erilaisia raskauksia. On mullakin hyviä ajatuksia tästä esim että neuvolassa kaikki on ollut aina suht ok ja ei ollut radia enkä oo oksentanut ees alussa. Ne vaan tuppaa unohtuu ja heti kun ehdin iloita että hyvä päivä niin eikös taas oo yö tuskanen taikka kolottaa ja nyt sit vielä supistelee. SILTI mä oon maailman onnellisin että mä edes tulin raskaaksi, eikä mennyt kesken ja nyt jo loppukolmanneksella. Vielä nyytti syliin ja avot...sitten kasvattamaan kunniallista kansalaista rv 31+0.
 
Eclipse:)
Juu, kylläpä tosi samoissa mennäänkin:gen014
Mulla myös häpyluuta vihloi eilen, mutta ei kovaa...Sellaista kevyttä viiltelyä, mutta uusi tuntemus oli. Ja sullakin vatsassa sitten sama juttu...
Harjoitussuppareita tosiaan koko ajan, monessa tilanteessa. Joskus niiden aikana vääntää samalla vatsaa. Ei ehkä niin selkeästi sen takia ole vielä kuitenkaan mennyt vatsa kuralle, mutta kyllä loppuvaiheessa hyvin voi olla. Mulla jotain nipistelyjä enemmän alavatsassa. Oik. SI-nivel ja pakara ärtynyt entisestään... Mulla ei ehkä varsinaisesti häpyliitos niin kipuile, mutta tunnen pieniä "pistoja" vähän niin kuin emätttimessä ja painetta siellä on ollut pidempään. Pää tosin on tosi alhaalla. Yhtäkkiä tuli mieleen, että viime raskaudessa mua nauratti, kun jossain puhuttiin "sukkapuikkokivusta" - juu, siis siellä - :) kunnes yks päivä silloin kävellessä tajusin, mitä se tarkoittaa: tuntu vähän siltä kuin joku ois pistänyt puikolla jalkojen väliin :woot: ihan semmosta ei vielä oo ollu. Yöt on levottomia, itku herkässä, tunteet vaihtelee :)
 
En edes tiedä uskallanko tätä viestiä kirjoittaa mutta onneksi me ei tunneta, niin ette voi heittää mua millään.:laughing001
Mun mielestä nimittäin tää raskaana olo oli esikoisesta ja on tästä nykyisestä odotuksesta erityisen ihanaa. Musta on kivaa kun kerrankin saa olla vähän pullea ja sanoa mitä sylki suuhun tuo, kunhan vaan muistaa syyttää hormoneja.

Mä olen kyllä selvinnyt todella vähällä, oikeastaan mikään muu ei kerro, että edes olen raskaana paitsi tuo pikku kumpu ja vähän pyöristyneet posket. Olen voinut ihan täysin normaalisti, eli ehkä siksikin tämä on musta niin mukavaa. Nyt rv 35+5

Ymmärrän kyllä kaikkia, joilla on isompaa tai pienempää kremppaa, onneksi se on ennemmin tai myöhemmin kaikilta ohi ja palkinto on kuitenkin se kaikkein ihanin- oma vauva!! Koittakaa tyttäret jaksaa ihan pieni hetki vielä!!:Heartred

Uskallat :grin Mulla oli edellinen raskaus samanlainen. SIis kun edellisen edellisestä raskaudesta oli kulunut jo 15v niin tää raskaus oli jotain ihmeellistä ja ihanaa, vaikka oli migreeni ja supisteli koko raskauden ajan enempi tai vähempi. Tähän mahaan keskittyi ihan erilailla ja nautti vatsasta ja kaikesta raskauden tuomasta jutusta..no nyt kun se josta edellisen kerran nautin niin, on tuossa vieressä eikä ole mikään rauhallisin lapsi..se varmasti osittain tekee just tätä mun oloa välillä niin ärsyttäväksi, kun en yksinkertaisesti jaksa juosta perässä ja komentaa koko aikaa (onneksi mies on paljon kotona, niin nakitan sen hommiin :D).

Ja tää raskauskin on vähän niinkuin salaa edennyt. Alussa ei ollut mitään muuta kuin hajut teki pahaa, sitten yhtäkkiä olinkin kuin ilmapallon vetässy ja tuli selkäkivut ja häpyluukivut ja unettomuus. Ei oo sellasta rauhallista niin kuin edellisessä raskaudessa, vaikka illalla kun tyttö nukkuu ja tää poika alkaa riehumaan vatsassa niin kyllä minä (tai me) masua silitellään, laulellaan ja höpötellään hälle, annetaan hänellekin aikaa. Kauhistuttaa kun tätä vielä kestää suht pitkän aikaa..miten mä jaksan jos on vielä joku hemmetin kova helteinen kesä ja masu kasvaa ja kasvaa ja kasvaa :arghh: :)

Mun pitäis nauttia tästä just nyt tosi paljon, koska on (todellakin) mun viimeinen raskaus, mutta ehkä just siksi odotan että loppuis jo kun hoen ukollekin koko ajan ettei oo enää raskaaksi tulemista :D

Mutta joo, totta kai raskaudesta pitää nauttia ja saa nauttia, jos me Sirpan kanssa ollaa ärsyynnytty niin sekin on hyvä, että täällä voi siitä puhua, ettei ole omien ajatustensa kanssa yksin ja saa kertoa niin positiiviset kuin negatiivisetkin asiat :)
 
Arvatkaa kuinka hyvältä tuntuu etten mä olekaan ainoa :happy: Mä olen täällä kierinyt kiukun ja syyllisyyden tunteen sekamelskassa kun tunnen näin, mutta se onkin vissiin ihan normaalia?! Jei :joyful:

Mä en edes uskalla miettiä mitä tulee kun lapsi syntyy. Samassa kämpässä uhmaikäinen,teini ja muka aikuinen, jonka mielestä hän tietää asiat ja minä en..niin ja mies tietty. :banghead:

Mutta sitä mä odotan että saan laitettua rasvaa jalkoihin tekemättä mitään erikoisia asentoja/konsteja..saa nukkua mahallaan. .ei tuu levottomat jalat joka prkl:n ilta, voin käyttää mun normivaatteitta ..no sitten mä nurisen varmaan siitä kuinka masu näytti kuitenkin paremmalta raskaana ollessa..sit sen jälkeen se roikkuu tossa vyötäröllä :mad::grin
Mä ootan kans, et saa normaalisti rasvattua jalkoja, sheivattua, kengät jalkaan, "omat" vaatteet takaisin sekä todella sitä, että saa nukkua mahallaan ja selällään!
 
Harjoitussuppareita tosiaan koko ajan, monessa tilanteessa. Joskus niiden aikana vääntää samalla vatsaa. Ei ehkä niin selkeästi sen takia ole vielä kuitenkaan mennyt vatsa kuralle, mutta kyllä loppuvaiheessa hyvin voi olla. Mulla jotain nipistelyjä enemmän alavatsassa. Oik. SI-nivel ja pakara ärtynyt entisestään... Mulla ei ehkä varsinaisesti häpyliitos niin kipuile, mutta tunnen pieniä "pistoja" vähän niin kuin emätttimessä ja painetta siellä on ollut pidempään. Pää tosin on tosi alhaalla. Yhtäkkiä tuli mieleen, että viime raskaudessa mua nauratti, kun jossain puhuttiin "sukkapuikkokivusta" - juu, siis siellä - :) kunnes yks päivä silloin kävellessä tajusin, mitä se tarkoittaa: tuntu vähän siltä kuin joku ois pistänyt puikolla jalkojen väliin :woot: ihan semmosta ei vielä oo ollu. Yöt on levottomia, itku herkässä, tunteet vaihtelee :)

Myy75:)
juu, just tollaisia teräviä piston tyyppisiä vähän... mutta tosi lieviä...
 
Murrimur ja Myy75 meillä kyllä tosi lähekkäin noi lasketut ajat. Viel sama sairaalakin ilmeisesti, jos ei niin ruuhkasta, ettei mahdu.
Mulla kanssa noita harjoitussuppareita alkaa olla. Oikea jalkaterä edelleen kipeä. Th meinas sen kans johtuvan turvotuksesta. Huo enna voin siitäkin kysellä, kun menossa sinne äippäpolille.
Mulla kohtuu seesteisesti menny tää raskausaika. Mitä nyt lapsille tulee ärähteltyä joskus. Mies on säästynyt pahemmilta, kai. Tää on kyl mun käsitys. Mies vois olla toista mieltä. Eniten raskaudessa etenki nyt lopussa on sietämistä siinä, että liikkuminen on niin hidasta ja olen kömpelö, mitä en normisti ole. En jaksais möllöttää paikallani. Toisaalta raskasta lähteä mihinkään pidemmällekään. Sit tuntuu, et just nyt kaikki tavaratkin tippuu käsistä, juuri kun niiden nostaminen työlästä. Sellaset "pienet" asiat , joiden tekeminen normisti helppoa, on nyt työlästä. Siihen on jo väsynyt. Jotkut ihmiset kyllä ärsyttävät, kun suurinpiirtei rynnivät päälle omasssa tärkeässä kiireessään , kun itse kulkee hitaammin. Olen kyllä miettinyt, miltä esim.pysyvästi sairaalta tai vanhuksesta tuntuu, kun muut kiitää ohi ja eivät yhtään väistä tai osoittavat, et olet tiellä.
 
Murrimur ja Myy75 meillä kyllä tosi lähekkäin noi lasketut ajat. Viel sama sairaalakin ilmeisesti, jos ei niin ruuhkasta, ettei mahdu.
Mulla kanssa noita harjoitussuppareita alkaa olla. Oikea jalkaterä edelleen kipeä. Th meinas sen kans johtuvan turvotuksesta. Huo enna voin siitäkin kysellä, kun menossa sinne äippäpolille.
Mulla kohtuu seesteisesti menny tää raskausaika. Mitä nyt lapsille tulee ärähteltyä joskus. Mies on säästynyt pahemmilta, kai. Tää on kyl mun käsitys. Mies vois olla toista mieltä. Eniten raskaudessa etenki nyt lopussa on sietämistä siinä, että liikkuminen on niin hidasta ja olen kömpelö, mitä en normisti ole. En jaksais möllöttää paikallani. Toisaalta raskasta lähteä mihinkään pidemmällekään. Sit tuntuu, et just nyt kaikki tavaratkin tippuu käsistä, juuri kun niiden nostaminen työlästä. Sellaset "pienet" asiat , joiden tekeminen normisti helppoa, on nyt työlästä. Siihen on jo väsynyt. Jotkut ihmiset kyllä ärsyttävät, kun suurinpiirtei rynnivät päälle omasssa tärkeässä kiireessään , kun itse kulkee hitaammin. Olen kyllä miettinyt, miltä esim.pysyvästi sairaalta tai vanhuksesta tuntuu, kun muut kiitää ohi ja eivät yhtään väistä tai osoittavat, et olet tiellä.
Mäkin tiputtelen kädestä kaikkee kamaa koko ajan. Ikään kuin kostoksi itselleni :eek:.

Mulla on tänään ollu alavattassa ja jalkovälissä uusia tuntemuksia. Aamulla häpyluuta vihloi koiralenkillä ja sitte on ollut paineentunnetta ja ikään kuin liikettä tosi alhaalla. Kauheesti toi liikkuu.

Sitte toi syöminen. Mä en voi mennä makuulle alle 3h syömisestä, muuten lentää yrjö. Yks yö yhtäkkiä heräsin siihen ku tuli yrjöt suuhun. Et ei täs enää voi hirveesti lihota, ku ei saatana voi syödä oikeen mitään.

Satru ja Justmon10, mä ajattelin alkaa listaa asioita joita teen sitten ku pääsen tästä tilasta. Uimaan en ens kesänä varmaan pääse, ellen lähde etelään syksyllä. Ja sinne kyl tekis mieli. Mä meen juoksulenkille, kuuntelee livemusaa, ja naapuriin lasilliselle ja vaihtaa kuulumisia säännöllisesti. Sitte vkl-mökkireissu tyttöjen kanssa jaja, tekis mieli kans joku vkl-kaupunkireissu yhden kaverin kanssa.

Kiloista mä en oo huolissani, nää lähtee sitte ku sille päälle satun.
 
Mäkin tiputtelen kädestä kaikkee kamaa koko ajan. Ikään kuin kostoksi itselleni :eek:.

Mulla on tänään ollu alavattassa ja jalkovälissä uusia tuntemuksia. Aamulla häpyluuta vihloi koiralenkillä ja sitte on ollut paineentunnetta ja ikään kuin liikettä tosi alhaalla. Kauheesti toi liikkuu.

Sitte toi syöminen. Mä en voi mennä makuulle alle 3h syömisestä, muuten lentää yrjö. Yks yö yhtäkkiä heräsin siihen ku tuli yrjöt suuhun. Et ei täs enää voi hirveesti lihota, ku ei saatana voi syödä oikeen mitään.

Satru ja Justmon10, mä ajattelin alkaa listaa asioita joita teen sitten ku pääsen tästä tilasta. Uimaan en ens kesänä varmaan pääse, ellen lähde etelään syksyllä. Ja sinne kyl tekis mieli. Mä meen juoksulenkille, kuuntelee livemusaa, ja naapuriin lasilliselle ja vaihtaa kuulumisia säännöllisesti. Sitte vkl-mökkireissu tyttöjen kanssa jaja, tekis mieli kans joku vkl-kaupunkireissu yhden kaverin kanssa.

Kiloista mä en oo huolissani, nää lähtee sitte ku sille päälle satun.
Hurraa huuto Omepratzolille! Sua närästää Mä meinaan mennä vielä keikalle tän masun kanssa. Harmi kun kaikki festarit jää ens kesältä....syksyyn oon jo varannu parit keikat...mies saa hoitaa vaavii sen aikaa.

Janna75 - etkö säkin laula kuorossa? Joko käy vaivalloiseksi? Mulla ei ainakaan hengitykset toimi lainkaa niinkun pitäs ja harkoissa joudun istuu kun muut seisoo. Semmonen kiikkustuoliasento tuntuu tällä hetkellä parhaalta.
 
MS74, mä vasta aloitin kuoroharrastuksen niin en voi verrata normitilanteeseen. :D Mutta kyllä tuntuu välillä ettei keuhkojen tilavuus riitä tai et hengästyy laulaessa. Mutta en siis tiedä johtuuko tottumattomuudesta vai raskaudesta... Mutta en kyllä tiennyt että kuorossa laulaminen olis näin vaikeeta! Siis jotenkin kuvittelin että saa sanat eteen, joku säestää ja sit vaan lauletaan... Mut helkutti kun niitä sanoja on neljällä eri rivillä enkä pysy kärryillä mitä riviä mun edes pitäis lukea?!? :D Ja sit hypitään sivulta toiselle ja takas... Välillä mietin riittääkö mun älykkyysosamäärä laulamaan kuorossa.
 
Joo, kiikkutuoli muuten! Neuvolatäti sanoo joka kerta, et sä näytät niin levolliselta ja seesteiseltä tossa keinutuolissa (kun odottelen vuoroani aulassa). Mä oon aina et häh? Ei kyllä tunnu yhtään siltä. Mulla on kiikku himassa, meinasin viedä sen varastoon vauvakrääsän tieltä mut en ehkä viekään. Johonki nurkkaan se saa sopia.

Hitto muuten, sain halvalla kaverilta leikkikehän, sellaisen uudenaikaisen siis, jossa on lattia ja jonka voi taittaa kokoon. Viddu ku se onkin iso! En tie mihin se kootaan... Tää talo täyttyy kaikesta kamasta...koiruus joutuu jo olkkarissa pujottelee et pääsee meidän luo leluineen.

Ms74, se ei oo närästystä, vaan ruoka ei mee alas. Pitää olla pystyasennossa tunteja syönnin jälkeen. Tänään mutsi toi taas jädeä, ni söin tossa kasilta eikä vielä kärsi mennä pitkälleen. Trio-jätski (hitto oli muuten hyvää!) heiluttaa häntäänsä tossa kitarisojen paikkeilla. Olin taas töissä puol seiskaan, et joutais jo mennä nukkuu, mut täällä yksin alan kattoo nuorta morsea...

Yks ilon päivä on muuten se, kun kelit lämpenee ja saa sanoo raskausneuleelle ja yhelle isolle villatakille, et heihei...ei ikinä enää teitä! Hah! Pitäiskö ne polttaa...? :devil07:taunt008 Kjiähkjiäh...
 
MS74, mä vasta aloitin kuoroharrastuksen niin en voi verrata normitilanteeseen. :D Mutta kyllä tuntuu välillä ettei keuhkojen tilavuus riitä tai et hengästyy laulaessa. Mutta en siis tiedä johtuuko tottumattomuudesta vai raskaudesta... Mutta en kyllä tiennyt että kuorossa laulaminen olis näin vaikeeta! Siis jotenkin kuvittelin että saa sanat eteen, joku säestää ja sit vaan lauletaan... Mut helkutti kun niitä sanoja on neljällä eri rivillä enkä pysy kärryillä mitä riviä mun edes pitäis lukea?!? :D Ja sit hypitään sivulta toiselle ja takas... Välillä mietin riittääkö mun älykkyysosamäärä laulamaan kuorossa.
Harjoitus tekee mestarin. Kyllä sä opit. Ite oon laulanut ja opiskellut noita systeemejä ala-asteen kolmannelta. Meidänkin lauluporukkaan tulee ajoittain uusia joilla ei oo kauheesti tietoa mut kyllä nekin oppii.
 
Löysin netistä viime raskaudessa huumorilla höystetyn raskausviikkolistan, vieläkin naurattaa nämä:

1-2 Nämä eivät tiettykään ole raskausviikkoja, mutta ilmeisesti oletetaan, että kuukautisten alkamisajankohta on se ainoa päivämäärä, jonka nainen edellisestä kuusta muistaa.
3. Kukat, mehiläiset, vauvasiemenet jne.
4. Menkat. Huhuu?
5. Koopeet vaihtuvat nyt oikeisiin raskausviikkoihin. Kusitikussa ei välttämättä näy vielä mitään. Se tikku mittaa hormonia, jota joko on tai ei ole. Heikkokin viiva on positiivinen tulos. Nimimerkki "Nyt tiedän".
6. Nuppineulanpään kokoinen solurykelmä aiheuttaa kestokrapulan. Kusettaa, viluttaa, väsyttää, yrjöttää. Pidä siinä sitten jostain foolihapon saannista huoli.
7. Ai niin, ja tissit on niin kipeet, että ei voi edes portaita kävellä normaalisti.
8. Katkaravulta löytyy viimeistään sydänäänet. Mieskin tajuaa, että jumalauta siellä ihan oikeasti asuu joku.
10. Ylänappi alkaa kiristää, vaikka ei todellakaan pitäisi.
11. Näillä main on mystinen niskapoimu-ultra, josta saat tulokseksi tilaston. Katkarapu on kehittynyt isopäiseksi alieniksi. Samalla otetaan hepatiitti-, hiv- ja kuppatestit, koska olet varmaankin seksihurjastellut viimeisen kuukauden aikana ihan kympillä.
12. Pahoinvointi laantuu (jos hyvin käy) ja keskenmenon vaara alkaa olla aika pieni. Nyt voit kertoa duunissakin -- ellei ne ole arvanneet jo kauan sitten, kun huutoyrjöät joka päivä ja kyselet lounasruokalassa, onko parmesaani pastöroidusta maidosta.
13. Tervetuloa "seesteiseen keskiraskauteen". Kun krapula hellittää, on elämäsi mahdollisuus käydä jumpassa. Salin peileistä tajuat, että et näytä tulevalta äidiltä vaan ainoastaan lihavalta.
14. Teoriassa voit nyt tuntea liikkeet. Todennäköisesti tunnet vain ummetuksen.
15. Jos olet toista kertaa raskaana, jengi alkaa kysellä, joko se äikkäri pian alkaa.
16. Hyvästele viimeisetkin normaalit housusi. Vastalahjaksi saat närästyksen.
20. Alat varmistua siitä, että osa ilmavaivoilta vaikuttavista tuntemuksista on niitä liikkeitä.
21. Näillä main on se pelottavin eli rakenneultra. Onko sillä kaikki elimet, sormet ja selkäranka? Ja onks toi pippeli vai napanuora?
22. Hemoglobiini alkaa olla jo alamaissa, joten nyt sitten taas väsyttää ja pyörryttää. Ota rautaa, jos maha kestää.
23. Alat ymmärtää, mihin tarvitaan tukisukkahousuja.
24. Huomaat, että kengätkään ei oikein mahdu enää jalkoihin.
25. Jos tykkäät tilastoista, niin viikolla 25 syntynyt lapsi jää todennäköisesti jo henkiin.
26. Enää ani harva pystyy feikkaamaan, että activialla tää lähtee...
27. ... ja sitten on se toinen ryhmä, jolla jää ensimmäiset raskausvaatteetkin pieniksi.
28. Kohtu alkaa painaa keuhkoja. Suustako se tuleekin ulos? Hengästyttää.
29. Sikiö treenaa jo keuhkojaan, jotta se voi parkua sulle sydämensä kyllyydestä. Jos olo ei ole riittävän outo niin odotapa fiilistä, kun hanurissasi on hikka.
30. Tästä alkaa aikakausi, jolloin lattialla on pirusti tavaraa, koska a) kaikki tippuu käsistä ja b) sieltä ei enää poimita kuin tärkeimmät.
31. Nyt kersa alkaa vääntää itseään pää alaspäin, joten maha muuttaa muotoaan kesken palaverin. Hyvä puoli: se ei enää monota virtsarakkoon.
32. Joo, ihan kaikkia keskivartalon mestoja voi vihloa.
33. Tiedä, että joka kerta kun aivastat julkisesti, otat riskin, että kuset housuun tai pieraiset.
34. Voipi olla, että vähän turvottaa. Toivottavasti ei ole helle.
35. Nyt viimeistään alkaa huonosti nukkuminen, joka kuulemma "valmistaa äitiyteen". Joitain se saattaa ihan vaan vituttaa.
36. Viimeinen kuukausi siihen teoreettiseen h-hetkeen. Onneksi nyt alkaa äikkäri!
37. Loputkin äitiysvaatteet jäävät pieneksi. Mitäpä tuosta, kun et oikein kykene enää pukeutumaankaan.
38. Kaapit on siivottu ja sairaalakassi pakattu.
39. Joka jumalan ihminen kyselee "jokos olet poksahtanut".
40. Tuntuu kuin kävellessäkin istuisi.
41. Kätilökin alkaa kysellä että "jokos olet poksahtanut".
42. Olet kokenut oikeusmurhan ja oikeutettu elämään pelkällä jäätelöllä ja suklaalla loppuajan.

Tsemppiä kaikille, joilla on laskenta päällä! :grin
 
Löysin netistä viime raskaudessa huumorilla höystetyn raskausviikkolistan, vieläkin naurattaa nämä:

1-2 Nämä eivät tiettykään ole raskausviikkoja, mutta ilmeisesti oletetaan, että kuukautisten alkamisajankohta on se ainoa päivämäärä, jonka nainen edellisestä kuusta muistaa.
3. Kukat, mehiläiset, vauvasiemenet jne.
4. Menkat. Huhuu?
5. Koopeet vaihtuvat nyt oikeisiin raskausviikkoihin. Kusitikussa ei välttämättä näy vielä mitään. Se tikku mittaa hormonia, jota joko on tai ei ole. Heikkokin viiva on positiivinen tulos. Nimimerkki "Nyt tiedän".
6. Nuppineulanpään kokoinen solurykelmä aiheuttaa kestokrapulan. Kusettaa, viluttaa, väsyttää, yrjöttää. Pidä siinä sitten jostain foolihapon saannista huoli.
7. Ai niin, ja tissit on niin kipeet, että ei voi edes portaita kävellä normaalisti.
8. Katkaravulta löytyy viimeistään sydänäänet. Mieskin tajuaa, että jumalauta siellä ihan oikeasti asuu joku.
10. Ylänappi alkaa kiristää, vaikka ei todellakaan pitäisi.
11. Näillä main on mystinen niskapoimu-ultra, josta saat tulokseksi tilaston. Katkarapu on kehittynyt isopäiseksi alieniksi. Samalla otetaan hepatiitti-, hiv- ja kuppatestit, koska olet varmaankin seksihurjastellut viimeisen kuukauden aikana ihan kympillä.
12. Pahoinvointi laantuu (jos hyvin käy) ja keskenmenon vaara alkaa olla aika pieni. Nyt voit kertoa duunissakin -- ellei ne ole arvanneet jo kauan sitten, kun huutoyrjöät joka päivä ja kyselet lounasruokalassa, onko parmesaani pastöroidusta maidosta.
13. Tervetuloa "seesteiseen keskiraskauteen". Kun krapula hellittää, on elämäsi mahdollisuus käydä jumpassa. Salin peileistä tajuat, että et näytä tulevalta äidiltä vaan ainoastaan lihavalta.
14. Teoriassa voit nyt tuntea liikkeet. Todennäköisesti tunnet vain ummetuksen.
15. Jos olet toista kertaa raskaana, jengi alkaa kysellä, joko se äikkäri pian alkaa.
16. Hyvästele viimeisetkin normaalit housusi. Vastalahjaksi saat närästyksen.
20. Alat varmistua siitä, että osa ilmavaivoilta vaikuttavista tuntemuksista on niitä liikkeitä.
21. Näillä main on se pelottavin eli rakenneultra. Onko sillä kaikki elimet, sormet ja selkäranka? Ja onks toi pippeli vai napanuora?
22. Hemoglobiini alkaa olla jo alamaissa, joten nyt sitten taas väsyttää ja pyörryttää. Ota rautaa, jos maha kestää.
23. Alat ymmärtää, mihin tarvitaan tukisukkahousuja.
24. Huomaat, että kengätkään ei oikein mahdu enää jalkoihin.
25. Jos tykkäät tilastoista, niin viikolla 25 syntynyt lapsi jää todennäköisesti jo henkiin.
26. Enää ani harva pystyy feikkaamaan, että activialla tää lähtee...
27. ... ja sitten on se toinen ryhmä, jolla jää ensimmäiset raskausvaatteetkin pieniksi.
28. Kohtu alkaa painaa keuhkoja. Suustako se tuleekin ulos? Hengästyttää.
29. Sikiö treenaa jo keuhkojaan, jotta se voi parkua sulle sydämensä kyllyydestä. Jos olo ei ole riittävän outo niin odotapa fiilistä, kun hanurissasi on hikka.
30. Tästä alkaa aikakausi, jolloin lattialla on pirusti tavaraa, koska a) kaikki tippuu käsistä ja b) sieltä ei enää poimita kuin tärkeimmät.
31. Nyt kersa alkaa vääntää itseään pää alaspäin, joten maha muuttaa muotoaan kesken palaverin. Hyvä puoli: se ei enää monota virtsarakkoon.
32. Joo, ihan kaikkia keskivartalon mestoja voi vihloa.
33. Tiedä, että joka kerta kun aivastat julkisesti, otat riskin, että kuset housuun tai pieraiset.
34. Voipi olla, että vähän turvottaa. Toivottavasti ei ole helle.
35. Nyt viimeistään alkaa huonosti nukkuminen, joka kuulemma "valmistaa äitiyteen". Joitain se saattaa ihan vaan vituttaa.
36. Viimeinen kuukausi siihen teoreettiseen h-hetkeen. Onneksi nyt alkaa äikkäri!
37. Loputkin äitiysvaatteet jäävät pieneksi. Mitäpä tuosta, kun et oikein kykene enää pukeutumaankaan.
38. Kaapit on siivottu ja sairaalakassi pakattu.
39. Joka jumalan ihminen kyselee "jokos olet poksahtanut".
40. Tuntuu kuin kävellessäkin istuisi.
41. Kätilökin alkaa kysellä että "jokos olet poksahtanut".
42. Olet kokenut oikeusmurhan ja oikeutettu elämään pelkällä jäätelöllä ja suklaalla loppuajan.

Tsemppiä kaikille, joilla on laskenta päällä! :grin
Ääneennaurua viimeistään kohdasta 12 eteenpäin! :laughing001:laughing002 Kiitos
 
Kiitos Satru! En olis itekään kirjoittanut paremmin :laughing005. Allekirjoitan joka kohdan!

On tää kirjoittaminenkin muuten vaikeeta...
 
Takaisin
Top