Raskaana --40+++

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tähti ★
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
No mä oon kyl sitä mieltä että kaikki pusertanu selälleen tai puoli istualleen kaikkein helpoin. Yksi vedessä mutta muut 4 pedillä. Jotenkin vaan luonnollinen se asento.jos oot jossain jakkaralla niin kätilöllä varmaan kiva kyykkiä ja yrittää auttaa kyykkien? Ja jos miettii epiduraalin laittoa versus synnytys kipuun niin ja epi on 0.5 ja synnytys kivut 9.5....
 
Mutta jokainen varmaan kyllä löytää sen omanlaisen tyylin ja mikä tuntuu helpolta
 
Jonkunhan pitää olla ottamassa kiinni sitä vauvaa. En tie millainen se jakkara on ja onko kätilö ahtautunu sen alle...? Luulis et on joku fiksumpi systeemi tähän mennessä keksitty. Autotki nousee ylös tosta vaan eikä mekaanikkojen tartte nykyään ryömiä sen alle. Synnytys sentään vähän vanhempi juttu ku auto... Vaan kumpi helpottaa miesten ja kumpi naisten hommaa, ni sen mukaanhan asioita sitten kehitellään.
 
Montas meinasit vielä tehdä? Saat kyl tehdä mun toisen lapsen, mä oon alkanu kallistuu siihen, et tää yks on ihan tarpeeksi.

Miten mua vituttaa jo koko synnytyskin? Ja se että mies olisi siellä mukana. Mieluummin ottaisin mukaan jonkun, joka on kokenut saman, enkä miestä. Varmaan tiuskin sille, että mee säkin siitä nyt helvettiin neuvoines... Äääh. Miten naiset lähtee tähän hommaan???
Nooh :) äläs nyt vielä sano :) tiedä sitä miten innostut :) nälkä kasvaa syödessä :)
 
Miten vedessä muuten? Oliko kätilö siellä ammeessa myös? Vai miten se kävi?
Tyksissä ei saa ponnistaa veteen ja ainakaan tässä tapauksessa kätilö ei siis sielä ammeessa ole, onko sitten jos sielä ponnistetaan, en tiedä.
Ja jakkaralla, ei se kätilö sentään sielä alla ole koppaamassa:) vaan edessä lattialla. Kaikki kätilöt ei tähänkään ole halukkaita kun vaatii enemmän mukautumista.
 
Näin yhden käytännössä kivunlievityksettömän synnytyksen läpikäyneenä voin kertoa, että siihen twerkkaukseen melkein ajautuu luonnostaan :laughing002 etunoja ja lantion pyöritys tuli automaattisesti mukaan, kun kipu yltyi - kauheen kaunista se ei varmaan ollu :) haha!
Haluatko tällä kertaa kivunlievitystä? Mä alan kallistuu sihen että vältän kaikkee piikittämistä jos vaan voin.
 
Mäkin haluun sellaisen. Muistan ku yks tuttu aikoinaan käveli sairaalaan, synnytti ja tyyliin parin tunnin päästä lähti himaan vauva kainalossa. Sillä tais olla pyykkikonekin päällä himassa...

Ja hei, sit jos synnytys ei käynnisty, ni vois koittaa vanhaa kunnon kikkaa: laittaa röökin palamaan ni johan kaikki liikkuu nii, ettei kerkii vetää sitä loppuun! Dösätki aina tuli silloin!
Mä en oo koskaa polttanu etten kyllä sais varmaa sitä syttyy....eikä meil oo saunaakaa.....talonyhtiön saunas on vähä ikävä synnyttää. Tietty jos menis mökil....
 
Tätä yks mun frendi ihmetteli, et miks leffoissa yms aina esitetään et synnys tapahtuu vaaka-asennossa. Et eihän kukaan oikeesti synnytä makuullaan. Samaan hengesvetoon se lisäs ettei kukaan paskokaan makuullaan, vaan luonnostaan silloin istutaan. Frendi on kaks synnyttäny. Mä mietin sillo, et ihan totta, miten sitä makuullaan likistäis...? Mut ilmeisesti joku synnyttää makuullaan?

Joo, mut jakkaraa mä mietin ehdottomasti, jos vaan pysyn siinä. Silloin siitä äijästäkin ois oikeesti tukea? Eikä vaan tilailis pizzaa... Prkl.
Mä aattelisin kans et siin jakkaral o hyvä ähkii...vähä niinku kovaa kakkaa pytyl.
 
MS74 oliko sulla kaikki vauvakrääsä jo hankittu? Mä en osaa hahmottaa, kuika paljon niitä alle 62cm vaatteita pitää olla. Ja minkälaisia. Mulla on pitkähihaisia bodeja iso kasa, lyhythihaisia pari. Potkupukuja ja -housuja on kans jotku neljät. Mitä kledjuu kannattaa olla?

Ja kenellä oli se kamera-itkuhälytin? Onko se hyvä ja minkä merkkinen? Meiltä puuttuu se vielä.

Tähti-73 Miten sä oot saanu viikon kulumaan? Mua alkoi yhtäkkiä mietityttää se äitiyslomakin. Aika tuntuu menevän nyt sikahitaasti, vaikka teen töitä. Että mitenköhän sitte...

Raskausarpia ei mullakaa ole nyt näkyvissä, uusia siis. Mulle on teininä tullut rintoihin, lantioon ja reisiin. Joo, ja kyllä miehilläkin on niitä. Mulle on tullut 12kg. Rv 27+6
 
Mä olen synnyttänyt kolme, yhden sängyllä ja kaksi jakkaralla. Ekan kohdalla jo toivoin jakkaraa mutta kätilö väitti että kun vauvan päähän oli laitettu antura (sykkeen seurantaan) niin sen takia pitää olla sängyllä. Jälkikäteen sain toiselta kätilöltä kuulla ettei pidä paikkaansa vaan kätilö oli hiukan vanhempi eikä vaan halunnut lattialle kyykkimään... Että otti päähän! En tykännyt pätkääkään sängyllä synnyttämisestä!! Tuntui kuin mut olis väkisin pidetty asennossa jossa en lainkaan viihtynyt (mies ja kätilö piti kummastakin jalasta kiinni). Toisella kerralla sit vaadin jakkaraa ja se oli kyllä aivan muuta, tuntui niin luonnolliselta ponnistaa istuvassa asennossa. Kätilö oli polvillaan lattialla mun edessä. Kolmas siis myös jakkaralla ja sillon mulle oli just laitettu epi kun alko ponnistuttaa ja kätilö sanoi että saan alkaa ponnistaa sängyllä kun epin laiton jälkeen pitää olla puol tuntia makuulla mutta mä sanoin että jaksan kyllä odottaa että pääsen jakkaralle! Ja niin tein vaikka kätilö useamman kerran kysyi enkö haluaisi ponnistaa jo - no en todellakaan ennen kuin olen jakkaralla! :)
 
Se piti vielä lisätä että ymmärrän kyllä ettei kätilöllä ole paras mahdollinen työskentelyasento lattialla kyykkiessä mutta mä sen suurimman työn kuitenkin teen ja mä ne kivut tunnen niin mun mielestä mulla on sillon oikeus valita asento.
 
Www.bebesinfo.fi sivulta löyty synnytystoivelista...heh....ehkä hiukka yksityiskohtanen mutta siitä vois poimia itelle oleelliset
Tuolla oli kaikkee muutakin infoa. Mä en muuten tiedä haluanko sitä synnytysvideota nähdä... Eiks sellainen etukäteistieto just haittaa tota "vaistonvaraista" toimintaa? :wacky:

Muuten, Hyvinkään sairaalan sivuilla on tosi hyvä palsta, Kysy kätilöltä. Siellä on paljon tietoa tarjonnasta yms. Eksyin sinne kun googletin tota vauvan tarjonta-asiaa. En ollu taas ikinä kuullutkaan... :woot:
 
Se piti vielä lisätä että ymmärrän kyllä ettei kätilöllä ole paras mahdollinen työskentelyasento lattialla kyykkiessä mutta mä sen suurimman työn kuitenkin teen ja mä ne kivut tunnen niin mun mielestä mulla on sillon oikeus valita asento.
No herranjestas, jos joutuu vähän kyykkimään! Eihän eläinlääkäritkään laita elukoita mihinkään heille sopivaan asentoon synnyttämään. Ajatelkaa, jos palomiehetkin valittais, että helvetti ku oli kuuma hommissa! Täh?!?!? Tai toimistotyöntekijä, et vittu ku ei pääse pihalle liikkuu hommissa ollenkaan...

Kätilöiden työvälineitä pitäis kehittää. Miksei oo mitään koroketta synnyttäjälle, jotta kätilö voi seistä. Vähän niinku se autokorjaamo. Joku puhui joskus "telakasta" kun puhui synnäristä. Eihän laivaakaan rakennetta vedessä tosiaan.

Hitto kun kuumentaa taas... Just tota Janna75 sun kokemusta ei haluis.
 
Muokattu viimeksi:
Haluatko tällä kertaa kivunlievitystä? Mä alan kallistuu sihen että vältän kaikkee piikittämistä jos vaan voin.
No, se onkin hyvä kysymys, tunteet on ristiriitaiset. Synnytyksen jälkeen olin sitä mieltä, että jos seuraava kerta tulee, niin kaikki. Nyt oon alkanut miettiä, että oisko se ihan vaihtoehto, että ei ottais. Mulla ei oo piikkikammoa, joten se ei oo ongelma. Henkilökohtaisesti ilokaasu ei auttanut mua käytännössä kivun suhteen yhtään; ei tullut siitä huono olo, mutten kokenut sillä olevan vaikutusta kipuun. Se oli oikeastaan enemmän ajatuksen tasolla sellainen psyykkausväline hengittämiseen, että kun oon hengittänyt 5 kertaa, niin tulee ehkä pieni pienen helpotuksen hetki, kun supistus hetkeksi vaimenee. Samalla vaapuin hulluna keinutuolissa :) Oon miettinyt plussia ja miinuksia siltä kannalta, että joskushan sanotaan, että epiduraalit ja spinaalit hidastaa synnytystä, hidastaa avautumista, eikä supistuksia ehkä tunne samalla tavalla ponnistusvaiheessa. Toisaalta, itsellä siinä vaiheessa, kun tulin sairaalaan, niin kipu oli niin kovaa, että kroppa tärisi ja silloinhan rentoutuminen on jo vaikeaa, mikä myös voi hidastaa/ vaikeuttaa synnytystä. Itse kyllä toisaalta aukesin melko nopeasti, arvioisin, että 21.30-1.30 välillä 7cm. Tultiin siis sairaalalle siinä yhden jälkeen ja 1.30 varmaan oli sisätutkimus tehty ja matka jatkui suoraan saliin. Ponnistusvaiheessa supistukset jostain syystä lakkasivat hetkeksi, en tiedä, vaikuttiko kipu ja lihasten kova jännitystila siihen. Pieni episiotomia tehtiin, kun sydänäänissä oli pientä laskua, mutta ihan hallittu tilanne oli. Joten vastaus: en oikein vieläkään tiedä :)
 
Mä olen synnyttänyt kolme, yhden sängyllä ja kaksi jakkaralla. Ekan kohdalla jo toivoin jakkaraa mutta kätilö väitti että kun vauvan päähän oli laitettu antura (sykkeen seurantaan) niin sen takia pitää olla sängyllä. Jälkikäteen sain toiselta kätilöltä kuulla ettei pidä paikkaansa vaan kätilö oli hiukan vanhempi eikä vaan halunnut lattialle kyykkimään... Että otti päähän! En tykännyt pätkääkään sängyllä synnyttämisestä!! Tuntui kuin mut olis väkisin pidetty asennossa jossa en lainkaan viihtynyt (mies ja kätilö piti kummastakin jalasta kiinni). Toisella kerralla sit vaadin jakkaraa ja se oli kyllä aivan muuta, tuntui niin luonnolliselta ponnistaa istuvassa asennossa. Kätilö oli polvillaan lattialla mun edessä. Kolmas siis myös jakkaralla ja sillon mulle oli just laitettu epi kun alko ponnistuttaa ja kätilö sanoi että saan alkaa ponnistaa sängyllä kun epin laiton jälkeen pitää olla puol tuntia makuulla mutta mä sanoin että jaksan kyllä odottaa että pääsen jakkaralle! Ja niin tein vaikka kätilö useamman kerran kysyi enkö haluaisi ponnistaa jo - no en todellakaan ennen kuin olen jakkaralla! :)
Tää on ihan totta.kaikki kätilöt ei todellakaan ole valmiita muovautumaan synnyttäjän toiveen mukaan ja daattavat sitten keksiä syitä miksi joku homma ei käy. Sitä pitäis olla niin valmeutunut jotta osais pitää puolensa joka tilanteessa ja vielä kivun keskellä. Googlettamalla kyllä löytää tietoa että milloin voi ja ei voi synnytttää jakkaralla. Ja aina on mahdollista vaihtaa kätilöä! Jos tuntuu ettei synkkaa!
 
Myy75, käy lukee tuolta bebesinfo.fi -sivulta. Siellä kerrotaan koko synnytyksen fysiologinen kulku. Mun mielestä siellä sanottiin, että kun noi supistukset loppuu ponnistusvaiheessa aina välillä, niin vauva silloin kääntyy tai liikkuu oikeaan asentoon. Et ton sivun mukaan sen pitäisi olla ihan luonnollista, et ne loppuu siinä hetkeksi.
 
Itse kokemuksesta tiedän että kipu vie jalat alta joten luonnollisesti hakeudun siihen puoli istuvaan. Oon myös ponnistanut kontillaan ja kyljellään. Jakkarasta oon aina haaveillut ja haaveilen kai vieläkin, mutten usko että tulee onnistumaan. Aiemmin jo aihetta sivuttiin ja tosiaan jos äiti kovin lyhyt on jakkarassa huono olla. Itse ainakin ne muutamat kerrat sitä kokeillessa kokenut että en saa riittävästi tukea jaloille kun oon lyhyt. Mut varmaan enempi vaikuttanut just se että kipu vie jalat alta.
Itse toivon vaan sujuvaa synnytystä, en liian nopeaa tai liian pitkää. Niin että kaikki vaan sujuis hyvin ja kumpikin , vauva ja minä, säilytään ehjinä:) ja se ett kun haluan olla rauhassa , saan olla rauhassa ja jos taas kaipaan kätilön läsnäoloa, hän olisi läsnä.
 
Sirpa40 sä mietit sitä nostettavaa synnytysjakkaraa. Kätilöopistolla nykyään kuulemma joku nouseva synnytystuoli, mutta en ole sitä siis itse edes nähnyt. Joku mainitsi äitiysjoogassa nähneensä sellaisen.

Itse en ole oikein synnytyksen kivunlievityksestä ja ponnistusasennoista päättänyt mitään. JustMom10 linjoilla, ei liian nopea tai liian pitkää synnytystä ja tilanteen mukaan. Mun toka synnytys oli nopea ja ehdittiin juuri ja juuri sairaalaan, joten tää asia jännittää sekä kipu tietysti ja se, ettei tulis mitään mikä uhkais vauvan tai mun terveyttä. Tuo jakkara vois olla mut mua epäilyttää eniten jakkarassa se, miten voimat siinä olemiseen riittäis ja ekassa synnytyksessä kipu oli sellaista, etten olis voinu liikkua ja olla jaloillani. Kääntyminen kyljeltä toisellekin oli todella tuskaa.
 
Mulla on kaikissa kolmessa synnytyksessä ollut kivunlievityksenä kotona ekaks suihku ja lämpöpussi ja sairaalassa lämpöpussi, ilokaasu ja epiduraali. Tää yhdistelmä on mulla toiminut täydellisesti! Ilokaasusta ei ole tullut huonoa oloa ja ekalla kerralla jo opin aika nopsaan miten sitä kuuluu ottaa (tosin kätilö nappas sen pois välillä kun vetelin liikaa ja rupesin hihittelemään supistuksen jälkeen...). Siinä pitää oppia ennakoimaan koska supistus on tulossa ja tarpeeksi ajoissa ottaa maski naamalle. Jos aloittaa myöhässä se ei auta. Mutta toimii eri tavalla eri ihmisillä myös! Epiduraalin olen saanut kun olen sitä pyytänyt eikä ole vienyt jalkoja alta ja kahdessa on epi vielä vaikuttanut ponnistusvaiheessa mutta hyvin tunsin supistukset kuitenkin. Kolmannessa epin laitto epäonnistui ekaks mutta lääkäri huomas sen heti ja pisti uudestaan. Mä olen aiemmin ollut piikkikammoinen enkä kyllä nytkään tykkää niistä mutta on ollut pakko tottua. Mutta tuo epi auttaa niin hyvin että se pistäminen on pieni vaiva niihin supistuksiin verrattuna! Asento vaan on hankala.
Pääasiassa olen ollut avautumisvaiheet pystyssä, kävellyt huoneessa tai käytävällä ja supistuksen ajan olen tykännyt olla etukenossa kyynärpäät sängyllä (sänky kunnolla korotettuna) ja siinä pyöritellyt lantiota ja välillä kyykkinyt. Viime synnytyksessä huomasin että kun supistukset tuntu ekstra voimakkailta aloin mennä kyykkyyn ja muuten olin pystymmässä asennossa. Ei siis niin että jalat olis pettäneet vaan luonnostaan alko "valua" kyykkyyyn. Ja tuossa asennossa kuvittelin AJATTELEVANI kaikkia tietämiäni kirosanoja mutta kuulemma ne kyllä sanoin ihan kuuluvasti ääneen... :D
 
Takaisin
Top