Satru
Sukkela juttelija
Mulla on yhteishuoltajuus mun kahdesta ensimmäisestä lapsesta (olen siis uusissa naimisissa ja nämä kaksi pienintä lasta toisen miehen kanssa pykästy ja siis automaattisesti on yhteishuoltajuus näistä pikkuisista:) ) Me ei olla kyllä mistään paperihommista koskaan exän kanssa tapeltu lähinnä se ärsyttää, että joudun kuitenkin jatkuvasti tekemisissä olemaan hänen kanssaan, vaikka ei enää tarvis. Hänellä on joku ihme tarve vieläkin pitää yhteyettä, vaikka toinen isommista lapsista on jo ns. aikuinen ja toinenkin jo 16v, joten asiat voin hoitaa lasten kanssakin. Hänelläkin uusi nainen jne jne. Jotenkin sitä odottaa, että kun ero tulee, niin pääsee eroon siitä ihmisestä, mutta edelleen ärsyttää (tai oikeastaan ärsyttää enemmän) ne piirteet ja jutut ihmisessä minkä takia sitä ero tuli, vaikka ei asuta enää samassa kaupungissa. Lapset siis kyllä tulevat isänsä kanssa toimeen ja näkevät häntä usein, en siis mitään sellasta ole kieltänyt. Hänellä on oikeus nähdä lapsiaan ja lapsilla oikeus isäänsä. Mutta mun ei vaan tarvis kuulla hänestä enää :) No, sitten kun nämä isommat on aikuisia ja hankkivat omat perheet jne. ehkä sitten se loppuu..hope so!
Me mentiin naimisiin, kun odotettiin esikoista ja koko porukalla on sama nimi. Taitaa olla jo harvinaisempaa nykyään
Mies päätti esikoisen nimen (tuli suvusta), toinen nimi tuli mun suvusta. Nyt tämän toisen saan sitten minä päättää Sukupuoli selviää parin viikon päästä, mutta nyt on mietittynä pojan toinen nimi ja tytön etunimi, pojan etunimestä ja tytön toisesta nimestä ollaan vielä kahden vaiheilla..
Huomenna on tiedossa suuri elämänmuutos, kun poika menee hoitoon ja minä hetkeksi töihin. Töistä tuli viime viikolla viestiä, että nimike- ja toimenkuvamuutos on tiedossa, että sillä lailla...
Mies päätti esikoisen nimen (tuli suvusta), toinen nimi tuli mun suvusta. Nyt tämän toisen saan sitten minä päättää Sukupuoli selviää parin viikon päästä, mutta nyt on mietittynä pojan toinen nimi ja tytön etunimi, pojan etunimestä ja tytön toisesta nimestä ollaan vielä kahden vaiheilla..
Huomenna on tiedossa suuri elämänmuutos, kun poika menee hoitoon ja minä hetkeksi töihin. Töistä tuli viime viikolla viestiä, että nimike- ja toimenkuvamuutos on tiedossa, että sillä lailla...
Mun on turha osallistua tähän sukunimikeskusteluun, kun mentiin naimisiin ennen lapsia ja naimisissa ollaan edelleen ja kaikilla siis sama sukunimi luonnollisesti :)
Mut poikalapsen nimeä on tosi vaikea nyt keksiä! Tytölle olis ollut molemmat nimet jo valmiina mutta pojalle .... Ääh kaikki kivat jo käytetty
muutama ihan ok vaihtiehto tuossa keikkuu, ehkä täytyy odottaa että poitsu syntyy ja päättää niistä sitten . Ennen on on aina nimet lukkoonlyöty jo ennen vauvan syntymää!
Mut poikalapsen nimeä on tosi vaikea nyt keksiä! Tytölle olis ollut molemmat nimet jo valmiina mutta pojalle .... Ääh kaikki kivat jo käytetty
muutama ihan ok vaihtiehto tuossa keikkuu, ehkä täytyy odottaa että poitsu syntyy ja päättää niistä sitten . Ennen on on aina nimet lukkoonlyöty jo ennen vauvan syntymää!
Miilo
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Onnea Sikuriini!
Marituuli, ihanaa et poika voi nyt hyvin!
Me saatiin kaksi ekaa lasta ennen ku mentiin naimisiin. Miehelle oli tärkeää et lapset saavat hänen sukunimensä ja se sopi mulle hyvin. Tosin sanoin et jos erotaan ennen kun mennään naimisiin niin lasten sukunimi vaihtuu. Mentiin sit ennen kolmannen syntymää naimisiin ja koko perheellä sama sukunimi. Yhteishuoltajuus oli myös selviö.
Mä oon päättänyt nimet. Mies ei ole yhdellekään lapselle ehdottanut mitään. Tai no, toiselle tytölle Sipuliinaa...
Mä oon sit ehdotellut sille nimiä ja se on sit hyväksynyt mun suosikin :)
Eka nimi ns. oma nimi, toka nimi miehen suvusta ja kolmas mun. Mä oon vuosia ollut varma et saadaan poika, nimeksi tulisi Miilo. Saas nähdä miten käy :) Tytöllekin mietinnässä mut se on huomattavasti kinkkisempi juttu.
Marituuli, ihanaa et poika voi nyt hyvin!
Me saatiin kaksi ekaa lasta ennen ku mentiin naimisiin. Miehelle oli tärkeää et lapset saavat hänen sukunimensä ja se sopi mulle hyvin. Tosin sanoin et jos erotaan ennen kun mennään naimisiin niin lasten sukunimi vaihtuu. Mentiin sit ennen kolmannen syntymää naimisiin ja koko perheellä sama sukunimi. Yhteishuoltajuus oli myös selviö.
Mä oon päättänyt nimet. Mies ei ole yhdellekään lapselle ehdottanut mitään. Tai no, toiselle tytölle Sipuliinaa...
Mä oon sit ehdotellut sille nimiä ja se on sit hyväksynyt mun suosikin :)
Eka nimi ns. oma nimi, toka nimi miehen suvusta ja kolmas mun. Mä oon vuosia ollut varma et saadaan poika, nimeksi tulisi Miilo. Saas nähdä miten käy :) Tytöllekin mietinnässä mut se on huomattavasti kinkkisempi juttu.
MS74
Sukkela juttelija
Sipuliina ihana. Miilo on ihana pojan nimi.
MS74
Sukkela juttelija
Justmom10 - meneekö teidän lapset jonkun logiikan mukaan; suvusta nimiä, suosittuja, vanhoja tms? Mun mies selkeesti tykkää vanhoista nimistä mutta ite toimin vanhustyössä niin mulle tulee niistä aina joku vanha asiakas mieleen. Osallistuuko lapset teillä nimien ehdotteluun? Oispa hauska kun oltais Tyksissä samaan aikaan. Mä sit huutelen sulle viereiseen huoneeseen että mitä mä nyt teenMun on turha osallistua tähän sukunimikeskusteluun, kun mentiin naimisiin ennen lapsia ja naimisissa ollaan edelleen ja kaikilla siis sama sukunimi luonnollisesti :)
Mut poikalapsen nimeä on tosi vaikea nyt keksiä! Tytölle olis ollut molemmat nimet jo valmiina mutta pojalle .... Ääh kaikki kivat jo käytetty
isen kanssa. Ei päästy samaan huoneeseen kun oltiin eri osastoilla. Sattumalta valittiin pojille sama nimi :)Meillä ei oikeastaan ole muuta "nimisääntöä" kuin että jokaisella on oma alkukirjain. Ja ehkä hiukan erinlaisia nimiä oon pyrkinyt antamaan, en ihan tavallisimpia ja suosituimpia suomalaisia.
Meidän täytyy tehdä tyks treffit :)
Mulla on kans yhteishuoltajuus kahdesta vanhemmasta (14 ja 16v) exän kanssa. Ainut mihin olen exän nimeä tarvinnut johonkin paperiin on passihakemukset. Mitään riitoja ei ole ollut. Exä eros just avovaimostaan (jonka takia mut jätti, en oo yhtään vahingonilonen, eeeeeen... :D ) ja on koko ajan ollut ihmeen avoin asioistaan mulle. Ihan kaikkea en olis välttis halunnut tietää enkä oikeen ymmärrä miks haluu kaiken kertoa. Mut parempi niin kuin et riideltäis.
Nykyisen miehen kanssa mentiin naimisiin ennen kuopuksen syntymää ja meillä on sama sukunimi.
Mun exä sano kun odotin esikoista että haluaa lyhyen, perinteisen suomalaisen nimen lapselle. Sit kun saatiin kuulla että odotan poikaa hän ehdotti kolmea nimeä: Stefan, Staffan ja Sebastian. Mä purskahdin nauruun kun luulin sitä pilaksi, tosi perinteiset suomalaiset nimet joo... Mut ei, hän olikin tosissaan! Ensimmäinen kirjain oltiin jo päätetty aiemmin (pojalle miehen ja tytölle mun etukirjain). No mä valkkasin noista vaihtoehdoista Sebastian ja se sitten jäi. Toinen oli tyttö ja nimen piti alkaa J:llä. Niitä nimiä sit palloteltiin ja pitkään. Päädyttiin nimeen Jasmin. No, sukulaiset tiesi et tulee J:llä alkava nimi ja yrittivät arvuutella nimeä (pidettiin salassa ristiäisiin). Muutama sit kommentoi et ei sit ainakaan Jasmin! Jasmin Mäntylä (mikä lie nimeltään nykyään) törttöili just tuolloin pahimmillaan... Meil oli kakkos vaihtoehtona Jessika ja pari päivää ennen ristiäisiä vaihdettiin sit siihen. Ja olen ollut tyytyväinen. :) Kuopuksen isällä ja mulla on sama alkukirjaina niin oli selvää että samalla kirjaimella alkaa tyttärenkin nimi. Mä kirjoitin listan nimiehdotuksia ja mies valkkas niistä yhden, vaihtoi vaan yhden kirjaimen ja ehdotti mulle sitä ja niin kuopuksesta tuli Jannike. :)
Nykyisen miehen kanssa mentiin naimisiin ennen kuopuksen syntymää ja meillä on sama sukunimi.
Mun exä sano kun odotin esikoista että haluaa lyhyen, perinteisen suomalaisen nimen lapselle. Sit kun saatiin kuulla että odotan poikaa hän ehdotti kolmea nimeä: Stefan, Staffan ja Sebastian. Mä purskahdin nauruun kun luulin sitä pilaksi, tosi perinteiset suomalaiset nimet joo... Mut ei, hän olikin tosissaan! Ensimmäinen kirjain oltiin jo päätetty aiemmin (pojalle miehen ja tytölle mun etukirjain). No mä valkkasin noista vaihtoehdoista Sebastian ja se sitten jäi. Toinen oli tyttö ja nimen piti alkaa J:llä. Niitä nimiä sit palloteltiin ja pitkään. Päädyttiin nimeen Jasmin. No, sukulaiset tiesi et tulee J:llä alkava nimi ja yrittivät arvuutella nimeä (pidettiin salassa ristiäisiin). Muutama sit kommentoi et ei sit ainakaan Jasmin! Jasmin Mäntylä (mikä lie nimeltään nykyään) törttöili just tuolloin pahimmillaan... Meil oli kakkos vaihtoehtona Jessika ja pari päivää ennen ristiäisiä vaihdettiin sit siihen. Ja olen ollut tyytyväinen. :) Kuopuksen isällä ja mulla on sama alkukirjaina niin oli selvää että samalla kirjaimella alkaa tyttärenkin nimi. Mä kirjoitin listan nimiehdotuksia ja mies valkkas niistä yhden, vaihtoi vaan yhden kirjaimen ja ehdotti mulle sitä ja niin kuopuksesta tuli Jannike. :)
Mulla on yksinhuoltajuus lapsista exän kanssa. Sain sen pari vuotta erosta, sen jälkeen, kun ex oli jo ehtinyt tehdä aikas paljon kiusaa ja harmia mm.yrittänyt evätä passin saamista. Eli viitaten tohon Sirpa40 pohdiskeluun, yhteishuoltajuudella saa myös halutessaan eron jälkeen tehtyä aika hankalaksi asioita, jos on sellainen henkilö kyseessä.
Nykyään lapsilla on myös mun nimet ja siksi en vaihtaisi nimeä, jos mentäisiin naimisiin nykyisen kanssa. Kihloihin mentiin juuri. Tulevasta lapsesta tehtiin yhteishuoltajuussopimukset ja isyyden tunnustaminen muutama viikko sitten neuvolassa. Kiva, kun se onnistui nykyään siellä. Hänen sukunimeään ei olla vielä päätetty. Kumpikin on, et ei väliä. Mut olen ehdottanut, et voisi olla hänenkin nimensä, koska hän on ainoa lapsi itse ja hänen lapsellaan edellisestä liitosta on äidin nimi. Etunimi on tosiaan hakusessa. Tulossa poika ja tuntuu, ettei mikään nappaa. Tykkään vähän harvinaisimmista nimistä, esikoisella on tosi harvinainen. Mutta vielä ei ole oikein mikään kolahtanut, kun noita pojan nimiä on jo miettinyt edellisten kohdallakin. Sattumalta laste nimet nyt sointuvat kivasti. Siihen sarjaan kun vaan keksisi.
Nykyään lapsilla on myös mun nimet ja siksi en vaihtaisi nimeä, jos mentäisiin naimisiin nykyisen kanssa. Kihloihin mentiin juuri. Tulevasta lapsesta tehtiin yhteishuoltajuussopimukset ja isyyden tunnustaminen muutama viikko sitten neuvolassa. Kiva, kun se onnistui nykyään siellä. Hänen sukunimeään ei olla vielä päätetty. Kumpikin on, et ei väliä. Mut olen ehdottanut, et voisi olla hänenkin nimensä, koska hän on ainoa lapsi itse ja hänen lapsellaan edellisestä liitosta on äidin nimi. Etunimi on tosiaan hakusessa. Tulossa poika ja tuntuu, ettei mikään nappaa. Tykkään vähän harvinaisimmista nimistä, esikoisella on tosi harvinainen. Mutta vielä ei ole oikein mikään kolahtanut, kun noita pojan nimiä on jo miettinyt edellisten kohdallakin. Sattumalta laste nimet nyt sointuvat kivasti. Siihen sarjaan kun vaan keksisi.
Noel
Satasella mukana keskusteluissa
Sirpa40, joo on uusi suhde: me tavattiin miehen kanssa elokuussa :D
Nimestä päästiin just yksimielisyyteen ja kivalta tuntuu. Mä saan kuulemma päättää omin päin toiset nimet. Sukunimi päätettiin ennen rakenneultraa sillai että tyttö sais mun nimen ja poika miehen. Tulee poika eli tulee siis miehen sukunimi. Mutta se on ok, koska miehellä on jo yks poika kellä on hänen sukunimi, nii on veljeksillä sitten sama.
Nimestä päästiin just yksimielisyyteen ja kivalta tuntuu. Mä saan kuulemma päättää omin päin toiset nimet. Sukunimi päätettiin ennen rakenneultraa sillai että tyttö sais mun nimen ja poika miehen. Tulee poika eli tulee siis miehen sukunimi. Mutta se on ok, koska miehellä on jo yks poika kellä on hänen sukunimi, nii on veljeksillä sitten sama.
Me ei olla vielä mietitty nimiä kuin vitsillä. Ehkä sit jos rakenneultrassa selviää sukupuoli, mutta tuntuu vaan ettei ehdottomasti voi päättää nimeä henkilölle jota ei ole tavannut. Ja lisäksi mun serkku meni just (tietämättään) antamaan lapselleen mun suosikkitytönnimen, joten toivottavasti tulee poika :D
Luulen, että homma tulee kyllä menemään niin että mä ehdottelen nimiä ja mies joko hyväksyy tai hylkää ehdotukset, kuten aika lailla muissakin makuasioissa niin kuin sisustuksessa.
Me mentiin nyt naimisiin ja otin miehen sukunimen, kun en ole koskaan oikein omastani tykännyt. Sukunimen vaihtaminen on silti ollut yllättävän iso muutos ja tuntuu tosi friikiltä olla yhtäkkiä eriniminen. Jos olisin pitänyt omasta nimestäni enemmän niin en varmasti olisi vaihtanut, ja sitten meidän ja lapsenkin nimestä olisi varmaan tullut isompi vääntö. Mies sanoo, että olisi EHKÄ voinut harkita mun sukunimen ottamista, jos se olisi ollut joku eeppisen hieno, mutta muuten ei. Enkä tiedä, miten kumpikaan meistä olisi suostunut siihen, että oma nimi on eri kuin lapsella.
Luulen, että homma tulee kyllä menemään niin että mä ehdottelen nimiä ja mies joko hyväksyy tai hylkää ehdotukset, kuten aika lailla muissakin makuasioissa niin kuin sisustuksessa.
Me mentiin nyt naimisiin ja otin miehen sukunimen, kun en ole koskaan oikein omastani tykännyt. Sukunimen vaihtaminen on silti ollut yllättävän iso muutos ja tuntuu tosi friikiltä olla yhtäkkiä eriniminen. Jos olisin pitänyt omasta nimestäni enemmän niin en varmasti olisi vaihtanut, ja sitten meidän ja lapsenkin nimestä olisi varmaan tullut isompi vääntö. Mies sanoo, että olisi EHKÄ voinut harkita mun sukunimen ottamista, jos se olisi ollut joku eeppisen hieno, mutta muuten ei. Enkä tiedä, miten kumpikaan meistä olisi suostunut siihen, että oma nimi on eri kuin lapsella.
Sirpa40
Sukkela juttelija
Noel, onko tää sun eka lapsi myös?
Meillä oli eilen illalla eka julkinen esiintyminen tulevan isän kanssa yksissä isoissa mun kaverien juhlissa. Siis mun frendit on tietty nähny miehen, mutta ei olla oltu yhdessä missään muissa menoissa kuin mun omissa bileissä. Sain kyllä vuoden yllättäjä -tittelin
. Ensinnäkin, että mulla oli avec ja toiseksi, että mä odotan vauvaa! Yksi toisensa jälkeen jäi suu auki. Minä ja raskaana ei kuulemma sovi helposti samaan lauseeseen... 
Niinhän se on ollut. Mutta kaikki oli ihan sairaan onnellisia ja sitten kun hämmästykseltään tokeni niin onnitteluja sateli...
Sit mietin tätä elämän kiertoa, kun siellä oli yksi kaverin kaveri, joka oli just eronnut. Mä ajattelin, et olin samassa tilanteessa 6 vuotta sitten ja mun oli vaikeeta iloita muiden puolesta onnellisesta perhe-elämästä. Eilen oli sitte taas mun vuoro olla iloinen ja onnellinen ja uusi alku edessä. Mutta ilta meni hyvin ja meillä oli jonkunlainen yhteenkuuluvuuden tunne, pariskuntana siis. Mies oli mulle "kuskina". Mä oon sanonut, ettei raskaana olevan naisen vitutusta kannata lisätä ottamalla sen nenän edessä pikku nousukännit... 
Hyvin on uskonut 
.
Meillä oli eilen illalla eka julkinen esiintyminen tulevan isän kanssa yksissä isoissa mun kaverien juhlissa. Siis mun frendit on tietty nähny miehen, mutta ei olla oltu yhdessä missään muissa menoissa kuin mun omissa bileissä. Sain kyllä vuoden yllättäjä -tittelin
. Ensinnäkin, että mulla oli avec ja toiseksi, että mä odotan vauvaa! Yksi toisensa jälkeen jäi suu auki. Minä ja raskaana ei kuulemma sovi helposti samaan lauseeseen... Niinhän se on ollut. Mutta kaikki oli ihan sairaan onnellisia ja sitten kun hämmästykseltään tokeni niin onnitteluja sateli...Sit mietin tätä elämän kiertoa, kun siellä oli yksi kaverin kaveri, joka oli just eronnut. Mä ajattelin, et olin samassa tilanteessa 6 vuotta sitten ja mun oli vaikeeta iloita muiden puolesta onnellisesta perhe-elämästä. Eilen oli sitte taas mun vuoro olla iloinen ja onnellinen ja uusi alku edessä. Mutta ilta meni hyvin ja meillä oli jonkunlainen yhteenkuuluvuuden tunne, pariskuntana siis. Mies oli mulle "kuskina"
. Mä oon sanonut, ettei raskaana olevan naisen vitutusta kannata lisätä ottamalla sen nenän edessä pikku nousukännit... Hyvin on uskonut .Kaste ja avioliiton siunaus sujui tosi hyvin. Kakutkin valmistui. Alla kuva niistä. Alla myös pojan juhlapuku kastemekon riisumisen jälkeen. Meillä poika sai etunimekseen mun edesmenneen isän nimen, isänsä etunimen toiseksi nineksi ja isänsä kolmannen nimen ja isänisän 2. nimen kolmanneksi nimeksi. Sukunimi on miehen suvun, koska mullakin miehen sukunimi. Mun isä on saanut etunimensä omalta sedältään, joka kuoli jatkosodassa. Tähti -73 aiotteko mennä naimisiin maistraatissa vai kirkossa ?
Liitteet
Sirpa40
Sukkela juttelija
Maria75, ihana toi sun poika! Mistä muuten hommasit kastemekon? Meillä on suvussa mun äidinäidin tekemä kastemekko, jossa mut ja kaikki muut tytöt on kastettu, mut se ei käy pojalle, se on vaaleanpunainen unelma :D. Ja tosiaan, kastemekon alla pitää olla sitten joku juhlatamine? Hienot kakut oli myös! Söitteks kaikki...?
Mun isä kuoli vuosi sitten, mietin kans niitä nimiä sieltä, mun yhdellä veljellä on faijan toinen nimi. Mut koska vauvalle tulee faijan sukunimi niin etunimet tulee jotenkin muuten. Mun yhdellä veljenpojalla on hauska toinen nimi, siinä oli vähän tarinaa ja logiikkaa, luulen, että vauvan toinen nimi tehdään jotenkin siitä, josko jatkuisi sitten meidän suvun pojilla seuraaviin sukupolviin...
Mulla on loma ohi ja pitäisi töihin. Olin eilen ihan sairaan kipeä, flunssa varmaan teki tuloaan. Jäsenet oli niin kipeet, etten päässy kunnolla liikkumaan ja oli sairas väsy, makoilin koko päivän. Toissa ja viime yö nukuin ihan tositosi huonosti, kurkku kipee, levottomat jalat ja kauhee närästys ja jotenkin yliväsyny. Oon varmaan touhunu vähän liikaa. Saatiin vaatekaappi lopulta koottua makkariin. Sinne on parit kalsarit ja sukat jo ilmestynyt... Huomenna on lääkäri (iiik!, mun piti "paastota" vähän ennen sitä :D !), pyydän siltä sitä omepratzolia. Mitäköhän muuta mun piti siltä kysyä...? Ääh. Synnytystapa-arviosta, jajaja...en muista, mitä muuta?
Niin, mietin, että lepään viel tän päivän, päässä humisee ja kurkku ja kaula on kipeät.
Hauskaa viikkoa kuitenkin meille kaikille!
Mun isä kuoli vuosi sitten, mietin kans niitä nimiä sieltä, mun yhdellä veljellä on faijan toinen nimi. Mut koska vauvalle tulee faijan sukunimi niin etunimet tulee jotenkin muuten. Mun yhdellä veljenpojalla on hauska toinen nimi, siinä oli vähän tarinaa ja logiikkaa, luulen, että vauvan toinen nimi tehdään jotenkin siitä, josko jatkuisi sitten meidän suvun pojilla seuraaviin sukupolviin...
Mulla on loma ohi ja pitäisi töihin. Olin eilen ihan sairaan kipeä, flunssa varmaan teki tuloaan. Jäsenet oli niin kipeet, etten päässy kunnolla liikkumaan ja oli sairas väsy, makoilin koko päivän. Toissa ja viime yö nukuin ihan tositosi huonosti, kurkku kipee, levottomat jalat ja kauhee närästys ja jotenkin yliväsyny. Oon varmaan touhunu vähän liikaa. Saatiin vaatekaappi lopulta koottua makkariin. Sinne on parit kalsarit ja sukat jo ilmestynyt... Huomenna on lääkäri (iiik!, mun piti "paastota" vähän ennen sitä :D !), pyydän siltä sitä omepratzolia. Mitäköhän muuta mun piti siltä kysyä...? Ääh. Synnytystapa-arviosta, jajaja...en muista, mitä muuta?
Niin, mietin, että lepään viel tän päivän, päässä humisee ja kurkku ja kaula on kipeät.
Hauskaa viikkoa kuitenkin meille kaikille!
T
Tähti ★
Vieras
Maria-75:)
Ompa söötti asu ja teidän poika
Maistraatissa mennään, juhlia ei järjestetä, kun on pitkä liitto...kohta pyörähtää 27vuosi kihloissa:)
Ristiäiset meilläkin seuraava juhla:)