Täällä ainakin todella vaihtelevasti. Yritys aloitettiin keväällä -23. Välillä on ihan ok päiviä, välillä sitä itkeskelee töissäkin ja kaikki tuntuu niin raskaalta. Joskus on vaan niin turtunut ja katkera, joskus taas jaksaa olla vielä toiveikas. Välillä tuntuu ettei kukaan (läheinen) oikein ymmärrä kun kuukausi toisen jälkeen toiveet herää ja aina saa pettyä. Luomuplussan todennäköisyyteen en jaksa enää uskoa millään ja silti samalla toiveet kuitenkin aina herää. Ja samaistun niin tuohon että ajatukset pyörii ihan koko ajan tämän aiheen ympärillä. Toinen ivf-hoito on nyt alkanut nenäsumutteluilla, ja toivon niin että tällä kertaa hoito onnistuu, mutta samalla pelkään kovasti sitä jos ei onnistukkaan. Se kuitenkin auttaa kun tekee kaikkia itselleen mieluisia ja kivoja juttuja, matkustelee, ulkoilee. Jatkaa elämää normaalisti, vaikka välillä meinaa ajatukset taipua siihen että mitä jos olen tuolloin raskaana. Ja siinä on itselläni vielä opettelemista että yrittäisi vaan pitää mielen positiivisena ja uskoa että kyllä se onni vielä meillekkin suodaan, jättäisi turhan jossittelun ja negatiivisen ajattelun pois.Nyt just mietin, että miten pitkään yrittäneet jaksaa tätä epätietoisuutta ja tuskaa?Jo tämä 9 kuukauttakin tuntuu tosi pitkältä ajalta, kun on jotain mitä yrittää ja odottaa todella paljon. Ja tässä kun ei ole kyse vaan siitä että kerran kuukaudessa tekisi raskaustestin, vaan ajatukset pyörii väkisin tän aiheen ympärillä koko kierron! Okei, itselläni menkkojen aika on sellaista että saa ajatuksia käännettyä muualle, mikä on tosi jees, mutta valtaosa kierrosta tähän kuitenkin menee.
Täällä on nyt menossa dpo 7 ja täsmälleen samanlainen olo kuin aiemmissakin negakierroissa, joka jo vähän lannistaa. Tottakai tiedän, ettei vielä ole välttämättä tapahtunut mahdollista kiinnittymistäkään, eli pieni toivonkipinä on pidettävä taas yllä.Toivottavasti tää ois meidän kaikkien vuosi!
Raskaaksi 2026
- Ketjun aloittaja Mamiksx5
- Aloituspäivämäärä
Viheriöi
Oman äänensä löytänyt
Vaihtelevasti. Välillä turhauttaa ja ärsyttää enemmän, välillä tuntuu täysin näköalattomalta ja välillä on jopa toiveikas olo. Tällä hetkellä noin 1,5 v yrityksen jälkeen on jostain syystä tuota viimeistä. Ehkä se on tämä uusi vuosi ja lähestyvät tarkemmat lapsettomuustutkimukset ja mahdolliset hoidot. Itselle on tähän mennessä turhauttavinta ollut 6-10 kk paikkeilla. Vuoden rajapyykin lähestyessä oli jopa melko rauhallinen olo. Ja sen jälkeen sitten taas näköalatonta ja turhauttavaa, kun odotettiin tietoa lapsettomuuspolin ajasta ilman mitään tietoa, kauanko joudutaan odottamaan.Nyt just mietin, että miten pitkään yrittäneet jaksaa tätä epätietoisuutta ja tuskaa?
Täällä on nyt menossa dpo 7 ja täsmälleen samanlainen olo kuin aiemmissakin negakierroissa, joka jo vähän lannistaa. Tottakai tiedän, ettei vielä ole välttämättä tapahtunut mahdollista kiinnittymistäkään, eli pieni toivonkipinä on pidettävä taas yllä.
Itselläni parhaiten auttaa se, että on muutakin mukavaa arjessa (esim. harrastukset) ja myös jotain mukavaa pientä erityistä odotettavaa. (esim. joku tapahtuma tai miehen kanssa sovitut treffit). Mutta kyllä raskautumiseen liittyvät asiat kieltämättä silti pyörii päässä pitkin kiertoa enemmän tai vähemmän. Aloin kirjoittaa päiväkirjaa omista ajatuksista ja tästä matkasta. Osittain myös sillä positiivisella ajatuksella, että sitten joskus on kiva kertoa pienelle, miten kovasti ja pitkään häntä odotettiin ja toivottiin.
Kiitos ajatuksistanne! 
Ja täytyy heti alkuun todeta, että on mahdoton kuvitella teidän epätietoisuutta ja tuskaa, joilla ei ole vielä sitä esikoistakaan eikä tiedä, saako sitä. Mä oon vähän ajatellut, etten saa harmistua tästä omasta tilanteesta, koska meille on suotu jo yksi lapsi. Vasta äskettäin oon antanut itselleni luvan paremmin näihin tunteisiin ja ajatellut, että yhtä lailla minä ja muut äidit saa kokea surua siitä, jos perheenlisäyksessä kestää toivottua pidempään, vaikka kotona olisi jo ennestään lapsi tai lapsia. Yhtä lailla ne sisarukset ovat toivottuja, kuten esikoinen on ollut. Eikä tässä asiassa kannatakaan vertailla tilanteita, jokaisella on myös oma kokemus asioista vaikka tilanteet olisivatkin samankaltaiset! Siitä tämä foorumi on hyvä, että kaikenlaiset tilanteet saa näkyä ja kuulua. Mutta edelleen extrasympatiat esikoisen yrittäjille, keskenmenon kokeneille ja tosi pitkään yrittäneille. Ja meille kaikille muillekin!
Ja täytyy heti alkuun todeta, että on mahdoton kuvitella teidän epätietoisuutta ja tuskaa, joilla ei ole vielä sitä esikoistakaan eikä tiedä, saako sitä. Mä oon vähän ajatellut, etten saa harmistua tästä omasta tilanteesta, koska meille on suotu jo yksi lapsi. Vasta äskettäin oon antanut itselleni luvan paremmin näihin tunteisiin ja ajatellut, että yhtä lailla minä ja muut äidit saa kokea surua siitä, jos perheenlisäyksessä kestää toivottua pidempään, vaikka kotona olisi jo ennestään lapsi tai lapsia. Yhtä lailla ne sisarukset ovat toivottuja, kuten esikoinen on ollut. Eikä tässä asiassa kannatakaan vertailla tilanteita, jokaisella on myös oma kokemus asioista vaikka tilanteet olisivatkin samankaltaiset! Siitä tämä foorumi on hyvä, että kaikenlaiset tilanteet saa näkyä ja kuulua. Mutta edelleen extrasympatiat esikoisen yrittäjille, keskenmenon kokeneille ja tosi pitkään yrittäneille. Ja meille kaikille muillekin!
Itsekin tunnistaa nuo synkähköt ajatukset, kun aktiivisesti yritettiin kuopusta saada maailmaan. Sitä elää niin syvästi sitä raskauskuplaa jo yritysaikana, ja itsestä tuntui aina niin raskaalta kohdata pettymyksiä tavallaan yksin, kuukausi toisen perään, kun kukaan lähipiiristä poislukien puoliso ei kuitenkaan tiennyt yrityksestä. Tänne foorumille on aina niin helppo purkaa omia tuntemuksia kun tietää, että täällä on yleensä aina joku joka voi samaistua ja vaihtaa ajatuksia. Myöskin tunnistan tuon, että ei saisi surra, kun kotoa kuitenkin löytyy jo kaksi lasta. Nämä on niin ristiriitaisia ja henkilökohtaisia asioita, mutta varmasti kaikenlaiset tunteet on sallittuja jokaiselle.
Meillä kävikin tässä niin, että pari päivää sitten ilmoitin että seurailen keskustelua sivusta, ja heti seuraavana päivänä mies ilmoitti olevan valmis jättämään ehkäisyn pois.
Nyt mennään asenteella tulee jos on tullakseen ja antaa asioiden mennä omalla painollaan, ja keväämmällä varmasti seuraillaan enempi kiertoa + yritetään tarkemmin.
Kieltämättä jännittää nähdä kuinka kauan mahdollinen "kolmonen" ottaa aikaa, kun iästä ja terveydestä huolimatta nämä kaksi ensimmäistäkään ei ihan muutamalla yrityksellä ottanut tuulta alleen. Esikoisessa kesti muistaakseni 1,5 vuotta raskautua, mutta kakkonen tärppäsi nopeammin.
Myöskin tunnistan tuon, että ei saisi surra, kun kotoa kuitenkin löytyy jo kaksi lasta. Nämä on niin ristiriitaisia ja henkilökohtaisia asioita, mutta varmasti kaikenlaiset tunteet on sallittuja jokaiselle.Meillä kävikin tässä niin, että pari päivää sitten ilmoitin että seurailen keskustelua sivusta, ja heti seuraavana päivänä mies ilmoitti olevan valmis jättämään ehkäisyn pois.
Nyt mennään asenteella tulee jos on tullakseen ja antaa asioiden mennä omalla painollaan, ja keväämmällä varmasti seuraillaan enempi kiertoa + yritetään tarkemmin. Kieltämättä jännittää nähdä kuinka kauan mahdollinen "kolmonen" ottaa aikaa, kun iästä ja terveydestä huolimatta nämä kaksi ensimmäistäkään ei ihan muutamalla yrityksellä ottanut tuulta alleen. Esikoisessa kesti muistaakseni 1,5 vuotta raskautua, mutta kakkonen tärppäsi nopeammin.
Kali
Kommentoinnin ninja
Tosta epätietoisuudesta yrittämisen suhteen, mä ainakin arvelen että raskaaksi kyllä vielä tulen. Mulla enemmän se epävarmuus alkaa vasta kun raskaana että meneekö sekin seuraava eli kuudes raskaus kesken. Jos ja kun tulen kuudennen kerran raskaaksi. Synkkiä ajatuksia on ollut mutta ne johtuneet ennemmin keskenmenoista. 
Ei niinkään niissä kierroissa jossa ei ollenkaan ole tullut plussaa, vaikka niissäkin synkkiä ajatuksia saattanut olla mutta ei läheskään yhtä pahja tosin.
Olen monesti miettinyt pitäisikö jäädä lapsettomaksi koska jollain tasolla se olisi helpompaa kuin käsitellä todennäköiset seuraavat keskenmenot.
Ja kumminkin voi käydä niin ettemme tule lapsia muutaman uuden keskenmenon jälkeenkään saamaan. Joten olen miettinyt useinkin pitäisikö luovuttaa ja säästää itseään lisä surutta. 
Ei niinkään niissä kierroissa jossa ei ollenkaan ole tullut plussaa, vaikka niissäkin synkkiä ajatuksia saattanut olla mutta ei läheskään yhtä pahja tosin.Olen monesti miettinyt pitäisikö jäädä lapsettomaksi koska jollain tasolla se olisi helpompaa kuin käsitellä todennäköiset seuraavat keskenmenot.
Ja kumminkin voi käydä niin ettemme tule lapsia muutaman uuden keskenmenon jälkeenkään saamaan. Joten olen miettinyt useinkin pitäisikö luovuttaa ja säästää itseään lisä surutta. Nukkelapsi
Vauhtiin päässyt keskustelija
Jos tarttee Helsinki-Turku -väliltä hyvää ja mukavaa urologia, niin Heidi Elamoa suosittelen! Tiedän työni kautta, että on osaamista nöissäkin asioissa :)
Ei pitänyt olla mitään piinattavaa, mutta joka kierrossa ihan sama juttu... Päädyn miettimään että mitä jos sittenkin ja analysoin trakkereita ja oireita.
Tänään oli kp29/27. Näin pitkä kierto oli vain heinäkuun helteillä ja sitä ennen kuukautisten palattua reilu vuosi sitten. En saanut ovista kiinni niin se varmaan selittää miksi näin pitkä. Aamulla teen testin jos ei mitään ehdi ilmaantua.
Tänään oli kp29/27. Näin pitkä kierto oli vain heinäkuun helteillä ja sitä ennen kuukautisten palattua reilu vuosi sitten. En saanut ovista kiinni niin se varmaan selittää miksi näin pitkä. Aamulla teen testin jos ei mitään ehdi ilmaantua.
Kumpare
Oman äänensä löytänyt
Sympatiat kaikkien niiden puolella, joiden yritysaika on venynyt kovin pitkäksi. 
Itsellä on takana vasta muutama kuukausi ja kovin intensiiviseltä tuntuu. En osaa edes kuvitella miten kuluttavaa on elää tässä limbossa kuukaudesta toiseen.
Mulla alkaa menkat vedellä viimeisiään. Pitäisi varmaan käydä ostamassa pregcheckin ovistestejä taas, jotta voi aloittaa testailun kp6 eteenpäin. Teen taas niin, että testailen ensin liuskoilla ja kun alkaa vahvistumista näkyä, tarkastan clearbluen pinkillä. Viimeksi ovisplussa tuli jo kp10, nyt toivoisin että tulisi edes pari päivää myöhemmin niin ehtisi kohdun limakalvo paksuuntua kunnolla! Nyt on kp3.
Mietin myös, että kävisin ostamassa apteekista ovulaatiokuumemittarin, sillä en luota täysin ouran mittaamiin lämpöihin. Heräilen välillä öisin ja mittausaika vaihtelee sen takia. Lämmöt heittelee ja BBT on senkin takia varmasti epävakaa.
Itsellä on takana vasta muutama kuukausi ja kovin intensiiviseltä tuntuu. En osaa edes kuvitella miten kuluttavaa on elää tässä limbossa kuukaudesta toiseen.Mulla alkaa menkat vedellä viimeisiään. Pitäisi varmaan käydä ostamassa pregcheckin ovistestejä taas, jotta voi aloittaa testailun kp6 eteenpäin. Teen taas niin, että testailen ensin liuskoilla ja kun alkaa vahvistumista näkyä, tarkastan clearbluen pinkillä. Viimeksi ovisplussa tuli jo kp10, nyt toivoisin että tulisi edes pari päivää myöhemmin niin ehtisi kohdun limakalvo paksuuntua kunnolla! Nyt on kp3.
Mietin myös, että kävisin ostamassa apteekista ovulaatiokuumemittarin, sillä en luota täysin ouran mittaamiin lämpöihin. Heräilen välillä öisin ja mittausaika vaihtelee sen takia. Lämmöt heittelee ja BBT on senkin takia varmasti epävakaa.
Täälläkin melkoista olojen kuulostelua. Edellisessä kesken menneessä raskaudessa oli todella vahvoja oireita ennen plussaa, joten tulee kyllä vertailtua siihen kun on niin tuoreessa muistissa. Ei oo kyllä mitään siihen viittaavaa ainakaan vielä, tosin vasta kp 21 menossa enkä saanut ovista varmistettua...
Syssymyssy
Vauhtiin päässyt keskustelija
@Kali miten ihmeessä me aina synkronoidutaan sun kanssa 
Täällä dpo 14 (tai 10?), maailman pienintä tiputtelua (mulla ei koskaan tiputtele yleensä), raskaustesti negaa, PMS-oireet kadoksissa (paitsi kuivuus) . Oon jo hyväksynyt aikaa sitten, että tää kierto oli jälleen failure, mut eipä menkkojakaan kuulu eikä näy
No, saapahan hengähdystaukoa koko asiasta pari päivää, teen testin varmaan ylihuomenna taas, jos ei menkkoja kuulu.
Täällä dpo 14 (tai 10?), maailman pienintä tiputtelua (mulla ei koskaan tiputtele yleensä), raskaustesti negaa, PMS-oireet kadoksissa (paitsi kuivuus) . Oon jo hyväksynyt aikaa sitten, että tää kierto oli jälleen failure, mut eipä menkkojakaan kuulu eikä näy No, saapahan hengähdystaukoa koko asiasta pari päivää, teen testin varmaan ylihuomenna taas, jos ei menkkoja kuulu.
Kali
Kommentoinnin ninja
Niinpä! Aika huvittavaa kyllä että taas käy näin synkassa meillä!@Kali miten ihmeessä me aina synkronoidutaan sun kanssa
No, saapahan hengähdystaukoa koko asiasta pari päivää, teen testin varmaan ylihuomenna taas, jos ei menkkoja kuulu.
Mullakaan ei kyllä täysin varmasti todellakaan ole dposta tietoa, mutta nyt pitänyt toista päivää sidettä ja joku ruskeanpunainen läikkä oli siteeseen ekaa kertaa 36 tuntiin tullut sen jälkeen kun lämpö mittariin tuli verta. 
Että jospa se siitä lähtisi vuotamaan kunnolla yön aikana mulla. Oon mennyt aika sekaisin kun melkein alkanut toivomaan että jospa ei olis kuukautiset. Onneksi kumminkin lopulta saanut toppuuteltua itseäni ja saanut toteamaan että jostain oudosta syystä alkaa vaan nyt mega hitaasti. 
Hyvää alkanutta vuotta 2026 kaikille! 
Siirryn itsekin tuolta 2025 vuoden ketjusta tälle puolelle. Tuli seurattua syksyn ja loppuvuoden ajan täällä enemmänkin taustalla, satunnaisesti kävin lukemassa vain muiden viestejä ja reagoimassa niihin.
Omalla kohdalla ei mitään uutta. 10/24 alkanut toisen lapsen yritys jatkuu edelleen, yhtään plussaa ei ole tänä aikana saatu. Paitsi heinäkuussa sain toisen viivan herkkään raskaustestiin mutta sekin hävisi, liekö ollut kiinnittymisyritys, kemiallinen tai vaan viallinen testi Ikää mulla on 35 ja ylipainoa löytyy, joten tiedossa on että yrittäminen kestää. Esikoista yritettiin 1,5v ilman plussan plussaa kunnes lopulta hän sitten tärppäsi 
Meillä miehellä on ollut kovempi vauvakuume kuin mulla. Hänelle on vasta nyt 1,5vuoden sisään iskenyt tajuntaan että meidän esikoinen kasvaa eikä ole enää ”pieni” kun aloittaa jo koulun ensi syksynä
Meillä ollut siis toive isommasta ikäerosta lapsille ja sen takia ei ole aiemmin alettu yrittämään, ja loppujen lopuksi vielä jäätiin pohtimaan että halutaanko toista ylipäätään kun nyt isomman lapsen kanssa on kaikki jo ”niin helppoa” että haluaako siihen vauvarumbaan uudelleen lähteä. Toinen kuitenkin vielä toiveissa ja yritetään sen aikaa mitä yritetään, jos ei tärppää niin sitten jatketaan kolmihenkisenä perheenä.
Siirryn itsekin tuolta 2025 vuoden ketjusta tälle puolelle. Tuli seurattua syksyn ja loppuvuoden ajan täällä enemmänkin taustalla, satunnaisesti kävin lukemassa vain muiden viestejä ja reagoimassa niihin.
Omalla kohdalla ei mitään uutta. 10/24 alkanut toisen lapsen yritys jatkuu edelleen, yhtään plussaa ei ole tänä aikana saatu. Paitsi heinäkuussa sain toisen viivan herkkään raskaustestiin mutta sekin hävisi, liekö ollut kiinnittymisyritys, kemiallinen tai vaan viallinen testi
Ikää mulla on 35 ja ylipainoa löytyy, joten tiedossa on että yrittäminen kestää. Esikoista yritettiin 1,5v ilman plussan plussaa kunnes lopulta hän sitten tärppäsi Meillä miehellä on ollut kovempi vauvakuume kuin mulla. Hänelle on vasta nyt 1,5vuoden sisään iskenyt tajuntaan että meidän esikoinen kasvaa eikä ole enää ”pieni” kun aloittaa jo koulun ensi syksynä
Meillä ollut siis toive isommasta ikäerosta lapsille ja sen takia ei ole aiemmin alettu yrittämään, ja loppujen lopuksi vielä jäätiin pohtimaan että halutaanko toista ylipäätään kun nyt isomman lapsen kanssa on kaikki jo ”niin helppoa” että haluaako siihen vauvarumbaan uudelleen lähteä. Toinen kuitenkin vielä toiveissa ja yritetään sen aikaa mitä yritetään, jos ei tärppää niin sitten jatketaan kolmihenkisenä perheenä.
En kestä, haalea toinen viiva tuliEi pitänyt olla mitään piinattavaa, mutta joka kierrossa ihan sama juttu... Päädyn miettimään että mitä jos sittenkin ja analysoin trakkereita ja oireita.
Tänään oli kp29/27. Näin pitkä kierto oli vain heinäkuun helteillä ja sitä ennen kuukautisten palattua reilu vuosi sitten. En saanut ovista kiinni niin se varmaan selittää miksi näin pitkä. Aamulla teen testin jos ei mitään ehdi ilmaantua.
Nyt pitäisi jotenkin malttaa pari päivää odottaa että testaan seuraavan kerran ja varmistan oikean suunnan.Eilen kirjoitin taas mun joka kierron pitkän vuodatuksen ja pyyhin pois kun ajattelin että en jaksa olla niin säälittävä kun uikutan täällä aina että paska kierto, ja sitten taas aloitan että mitä jos sittenkin, ja sitten tulee se kp1. En meinaa siis uskoa että tuo tunne oli kerrankin oikeassa, eikä kp1 tullutkaan
Varovainen onnittelu @Selah 
Mulla oli aivan ihmeellinen yö. Menin nukkumaan klo 22 rättipoikki väsyneenä, torkahdin hetkeksi kunnes heräsin ja valvoin 02 asti, tuntui että sydän vaan hakkaa! Lueskelin että vois vielä johtua rautainfuusiosta, autonominen hermosto aktivoituu, infuusio voi myös vaikuttaa melatoniinin tuotantoon. Mut joka tapauksessa todella rasittava vaiva, tänään pitäis töihin palata vapaiden jälkeen. Tuossa edellisessä keskenmenneessä raskaudessa mulla kellon mukaan nousi leposyke sekä laski hrv jo ennen plussaa, nyt ei ole niin käynyt vaikka viime yönä syke olikin levossa melkein 70 välillä. Sit on näitä jomotteluja ja väsymystä jotka saa kuitenkin miettimään että josko olis tärpännyt
Mulla oli aivan ihmeellinen yö. Menin nukkumaan klo 22 rättipoikki väsyneenä, torkahdin hetkeksi kunnes heräsin ja valvoin 02 asti, tuntui että sydän vaan hakkaa! Lueskelin että vois vielä johtua rautainfuusiosta, autonominen hermosto aktivoituu, infuusio voi myös vaikuttaa melatoniinin tuotantoon. Mut joka tapauksessa todella rasittava vaiva, tänään pitäis töihin palata vapaiden jälkeen. Tuossa edellisessä keskenmenneessä raskaudessa mulla kellon mukaan nousi leposyke sekä laski hrv jo ennen plussaa, nyt ei ole niin käynyt vaikka viime yönä syke olikin levossa melkein 70 välillä. Sit on näitä jomotteluja ja väsymystä jotka saa kuitenkin miettimään että josko olis tärpännyt
Kali
Kommentoinnin ninja
No alkoihan se vuoto sieltä extra viiveellä. Ihan helvetisti vituttaa kun nyt olisi jo pian ohi jos olisi alkanut kunnolla heti ja ei olisi alkanut jo toivomaan kaikenlaista. 
//Taas kyllä olo että vittuako tässä yrittää enään.. Vuosi mennyt jo aivan turhaan. Ja mitä saldona? 3 kemiallista ja 2 keskenmenoa...
//Taas kyllä olo että vittuako tässä yrittää enään.. Vuosi mennyt jo aivan turhaan. Ja mitä saldona? 3 kemiallista ja 2 keskenmenoa...
Muokattu viimeksi:
Kyfi4222260
Vasta-alkaja
Hei kaikille ja ihanaa uutta vuotta!
Uskaltaudun nyt itsekki kirjoittelemaan tänne, tuota aikaisempaa keskustelua tuli seurattua aktiivisesti. Meillä e-pillerit jätetty pois 8/25, taustalla keskenmeno rv14 7/24, jonka jälkeen tosiaan pidettiin taukoa yrittämisestä. Esikoinen on toiveissa
Nyt menossa kp 21/28-32, ovulaatiota ei tullut tässä kierrossa seurattua ollenkaan, ja hyvin rennosti menty koko kierto. Saapa nähdä, tuottaako ”stressaamattomuus” tulosta..
Uskaltaudun nyt itsekki kirjoittelemaan tänne, tuota aikaisempaa keskustelua tuli seurattua aktiivisesti. Meillä e-pillerit jätetty pois 8/25, taustalla keskenmeno rv14 7/24, jonka jälkeen tosiaan pidettiin taukoa yrittämisestä. Esikoinen on toiveissa
Nyt menossa kp 21/28-32, ovulaatiota ei tullut tässä kierrossa seurattua ollenkaan, ja hyvin rennosti menty koko kierto. Saapa nähdä, tuottaako ”stressaamattomuus” tulosta..
Sinertävää
Puuhakas puhuja
@Selah
Varovaiset onnittelut!
Hah, samaistun tuohon joka kierrossa valittamiseen. Itsekin uikutan aina pms:sissä lapsettomuuspuolella. Toinen mikä toistui yhdessä vaiheessa lähes joka kierto että tulin tänne ihmettelemään menkkojen myöhässä oloa ja oiretta x (närästys, röyhtäily, piereskely, paljon kramppeja, ei yhtään kramppeja) ja sitten menkat aina alkoivat saman tien viestin jälkeen.
Täällä kolme päivää menkkoihin ja en uskalla juuri yllä olevasta syystä ottaa kantaa mihinkään ettei täti tule kylään.
Varovaiset onnittelut!
Hah, samaistun tuohon joka kierrossa valittamiseen. Itsekin uikutan aina pms:sissä lapsettomuuspuolella.
Toinen mikä toistui yhdessä vaiheessa lähes joka kierto että tulin tänne ihmettelemään menkkojen myöhässä oloa ja oiretta x (närästys, röyhtäily, piereskely, paljon kramppeja, ei yhtään kramppeja) ja sitten menkat aina alkoivat saman tien viestin jälkeen.Täällä kolme päivää menkkoihin ja en uskalla juuri yllä olevasta syystä ottaa kantaa mihinkään ettei täti tule kylään.
Noniin, alkoivathan ne menkatkin sieltä sitten 
hormonit vissiin sekasin, kun pms-oireet alko jo viime viikolla aiemmin kun muistan normaalin olleen!
Niin ja vitamiineista, mulla käytössä mama-monivitamiini sekä D 50mikrog. Foolihapon otan vielä korotettuna annoksena lääkärin suosituksesta, kun aletaan yrittämään.
hormonit vissiin sekasin, kun pms-oireet alko jo viime viikolla aiemmin kun muistan normaalin olleen! Niin ja vitamiineista, mulla käytössä mama-monivitamiini sekä D 50mikrog. Foolihapon otan vielä korotettuna annoksena lääkärin suosituksesta, kun aletaan yrittämään.
hei kaikille! Ajattelin vihdoinkin kirjoitella itsekkin tänne! Meillä on 11/24 esikoinen ja toista ollaan yritetty nyt puolisen vuotta jonka aikana yksi kemiallinen/keskenmennyt raskaus. 3 päivää sitten tein haalean mutta positiivisen testin, jonka jälkeen useamman lisää. Tänään sitten tein digin joka näyttikin sitten että "ei raskaana". Onkohan tämäkin sitten kemiallinen 
nyt menossa 27/28 eli menkkojen pitäisi alkaa huomenna
nyt menossa 27/28 eli menkkojen pitäisi alkaa huomenna