Et ole voinut tehdä mitään väärin, älä ajattele semmoisia

itse olen järkeillyt että luonto hoitaa jo hyvissä ajoin ”vialliset” alkiot , ettei ennätä mennä pidemmälle.. ja ehkä myös parempi niin, kun että itse joutuisi myöhäisemmillä viikoilla päättämään jatketaanko raskautta tai raskaus jouduttaisiin purkamaan ilman päätöksiä.. jos ilmenee juurikin kromosomi- tai rakennepoikkeavuutta.
Ja sitten kun sen seuraavan vauvan saa syliin, ymmärrää että edelliselläkin menetyksellä oli tarkoituksensa , että juuri se vauva syntyi meille

Sitä vain ymmärtää asioita ja hyväksyy ne aina vähän jälkikäteen.
Voimia

aika auttaa lievittämään tuskaa. Itse käyn joka vuosi sytyttämässä kynttilän kaikille jotka jäivät enkeleiksi
Ja muista puhua asioista läheisen tai puolison kanssa, myös neuvolassa voi jutella , hae vertaistukea..