Raskaaksi 2024

[Sinertävää]

Toivottavasti kiinnittymisestä kyse!

Mä kokeilin huvikseen tehdä sitä ovistestiä, hailuraa viivaa antoi mutta entiedä tarkoittaako se mitään. Tai että näkyykö noissa yleensä menkkoihin asti jotain? Toki alkuviikosta kun tein niin oli jo ihan ilman minkäänlaista toista viivaa. Ovisplussaa en kyllä kiinni saanut missään kohti, vahvimmillaan viiva oli kp12. Nyt menossa kp18.

Mun mielestä hailura ovistesti on neg, ja mulla kyllä tuli siinä oletettuina päivinä melkein kontrollin vahvuinen viiva, jonka jälkeen taas hailura. Täydellistä plussaa en siis minäkään kiinni saanut.

 

[Hillainen]

Mä tässä aloin pohtimaan taas vastoin kaikkia omia aikaisempia ajatuksia, että jos seuraavat kierrot koittaisikin tikutella, että varmistuisi ovis.

Tää kierto on mennyt harakoille kun on keritty niin vähänlaisesti asian eteen mitään tekemään (+sairastelut), ja jos cloveriin ja flohon on uskominen niin jää ovis ikävästi väliin. Toki, ainahan on mahdollisuus että se oikea yksilö seikkailee perille, vaikka aika vähissä ajatukset siihen onkin..

 

[Qkkuu]

Mä tässä aloin pohtimaan taas vastoin kaikkia omia aikaisempia ajatuksia, että jos seuraavat kierrot koittaisikin tikutella, että varmistuisi ovis.

Tää kierto on mennyt harakoille kun on keritty niin vähänlaisesti asian eteen mitään tekemään (+sairastelut), ja jos cloveriin ja flohon on uskominen niin jää ovis ikävästi väliin. Toki, ainahan on mahdollisuus että se oikea yksilö seikkailee perille, vaikka aika vähissä ajatukset siihen onkin..

Mulla tuli kans fiilis että haluun koittaa löytää ovulaation tikuilla kun itellä viime synnytyksen jälkeen ei oo kierto viel kunnolla palautunut säännölliseksi ni mielenkiintoista seurata tilannetta. Eka kierto oli 44 päivää ja nyt viime ovulaatiosta päätellen tulis noin 30. Aiemmin ollut 26 keskimäärin niin varmaan lähestyy nyt sitä. En oo aiemmissa yrityksissä tikuttanu mut nyt ku kokeilin sitä ni se oli jotenki jännittävän koukuttavaa Ni nyt venailen innolla et saanko seuraavasta kierrosta kans ovulaation kiinni

 

[Lavendel]

Täällä kun paljon puhutaan ovistikuista joista vaikea saada selkoa milloin ovis oikeesti on niin suosittelen kokeilemaan clearbluen digitestejä. Ovat toki arvokkaampia kuin tikut mutta välillä löytyy alestakin ja ei oo kyllä ikinä ollut epäselvyyksiä niiden kanssa.

 

[Nöpön]

Taas se aika kierrosta kun nää testailut iskee uniin. Näin unta että testailin varhaisilla päivillä oikeen kunnon leffaviivat. Olin lisäksi tekemäs digitestiä miehen vanhemmilla mutta sieltä katoskin lukot ja osittain myös ovet/seinät vessoista niin ei saanut hetken rauhaa.

 

[-KT-]

Mulle oli itselle iso valaistuminen kun pari naislääkäriä piti esitelmän siitä miten naisen kroppa toimii eri tavalla kuin miesten ja se perus syö vähemmän ja lisää liikuntaa toimii miehillä yleensä ihan ok mutta naisilla ei koska hormonitoiminta vaikuttaa asiaan. En osaa selittää sitä yhtään, mutta just yksilöllinen ja asiantunteva tuki noissa painoasioissa ja myös kunnollinen terveydenhoito ja asiallinen lähestymistapa varmasti auttaisi monia paremmin.

 

[S-01]

Tuohon painoasiaan: Mulla on tavallaan päinvastainen ongelma eli BMI on pyörinyt 16-vuotiaasta asti siinä n. 18-19,5 ja oonkin miettinyt, että voiko myös normaali- ja alipainon rajoilla oleminen vaikuttaa kielteisesti hedelmällisyyteen. Toisaalta uskon, että tämä on mun ns. biologinen paino tällä hetkellä, koska paino pysyy tässä ihan vaivatta ''normaaleilla'' elämäntavoilla ja mulla on myös säännöllinen kierto, kynnet ja hiukset voi hyvin, jne. Mutta tähän asiaan saa aika vähän ''vertaistukea'' eli harvalla tuntuu olevan kokemusta siitä, voisiko vaikka muutaman kilon painonnousu parantaa hedelmällisyyttä. Kaikki veriarvot mulla on ollut viitteissä ferritiiniä lukuun ottamatta (noussut 20 --> 40).

Varmasti kyllä terveydenhuollosta saa huonosti apua painonhallintaan ja oikeastaan aika moneen muuhunkin asiaan nykypäivänä, valitettavasti :/

 

[Pilkki24]

Tuohon painoasiaan: Mulla on tavallaan päinvastainen ongelma eli BMI on pyörinyt 16-vuotiaasta asti siinä n. 18-19,5 ja oonkin miettinyt, että voiko myös normaali- ja alipainon rajoilla oleminen vaikuttaa kielteisesti hedelmällisyyteen. Toisaalta uskon, että tämä on mun ns. biologinen paino tällä hetkellä, koska paino pysyy tässä ihan vaivatta ''normaaleilla'' elämäntavoilla ja mulla on myös säännöllinen kierto, kynnet ja hiukset voi hyvin, jne. Mutta tähän asiaan saa aika vähän ''vertaistukea'' eli harvalla tuntuu olevan kokemusta siitä, voisiko vaikka muutaman kilon painonnousu parantaa hedelmällisyyttä. Kaikki veriarvot mulla on ollut viitteissä ferritiiniä lukuun ottamatta (noussut 20 --> 40).

Varmasti kyllä terveydenhuollosta saa huonosti apua painonhallintaan ja oikeastaan aika moneen muuhunkin asiaan nykypäivänä, valitettavasti :/

Mie oon ymmärtänyt, että jos se kierto pelittää ja olet terve niin ei pitäisi olla ongelmaa. Tuo ferritiini voi kyllä vaikuttaa mahdollisuuksiin. Miun parilla ystävällä on luonnostaan jotakuinkin yhtä alhainen painoindeksi ja helposti raskautuivat ja ovat onnellisia äitejä nyt. Hekin aina tuskailevat, kun eivät saa painoa nousemaan, vaikka söisivät mitä. Ollaan joskus toisen kanssa vertailtu ruokia ja minä 20kg ylipainoisena olen syönyt "miinuskaloreilla", mutta terveellisesti ja liikkunut paljon ja miun "alipainoinen" ystäväni vedellyt joka päivä herkkuja ja syönyt isoja annoksia eikä ole harrastanut liikuntaa. Aineenvaihdunnassa voi yksilötasolla olla hirvittävä ero. Ja jos on se luonnostaan hoikka niin yleensä se on se itselle terveellisin vaihtoehto. Miulla on samassa painossa kuin ystävälläni aivan hirveä olo (ei kyllä hyvä näin pulskanakaan, mutta sentään terveempi kuin alipainoisena).
Eli ei kannata aina katsoa naapuria, vaan etsiä ne omalle keholle parhaat tavat elää.

 

[Pilkki24]

Miulla on nyt dpo15 ja vasta ekat merkit vuodosta. Mietin, että jättiköhän se ovis kuitenkin lh-huipusta huolimatta tapahtumatta, kun ollut tavallista oireettomampi ja pidempi luteaali...

 

[Auringonkukkanen]

Täällä tänään aamulla plussa raskaustestissä Varovaisen onnellisena nyt seurataan, mitä tulevat viikot tuo mukanaan.

 

[käpylintu]

Onnea @Auringonkukkanen :)

Täällä testattu herkällä testillä nega dpo 11(?). Mutta on se toiveikas mieli vaan jännä, hetken maltoin olla että 'no voi harmi, mutta toisaalta tervetuloa graavilohet ja glögit ', ennen kuin oli pakko alkaa penkoa tämän kuluvan kierron oirelistaa ja merkkejä siitä että ei ois vielä ns game over tän kierron osalta.

En oo siis tikutellut ovista, ja ovismittarikin ollut käytössä vasta maanantaista lähtien. Oletin oviksen tapahtuneen viime viikon alkupuolella, kun silloin nippaili alavatsaa kummaltakin puolelta, vatsa turposi ja kohdunsuu oli pehmeä ja alhaalla (päivä pari myöhemmin oli kiinni ja kova).
Nyt kumminkin huomasin, että saman viikon sunnuntaina oon kirjannut toispuoleista alavatsakipua, painetta vatsalla, himokkaita fiiliksiä ja uudestaan pehmenneen kohdunsuun. Maanantaina lömmöt oli sen 36,3 ja pitkin viikkoa ne on siitä nousseet vaan (tänäaamuna esim 36,83).

Eli siis jännitys jatkukoon. Tää uusi aikataulu selittäisi senkin, miksei ole ollut mitään kunnon PMS-oireita. Jos ei tätiä näy tiistaina niin oletan sen olevan vasta dpo 9.
Kiinnostaisi myöskin vähän kuulla, onko täällä on muita, joilla ois ollu noita ovistuntemuksia/kohdunsuun pehmenemisiä kahdessa erässä oviksen aikaan?

 

[Pingviiniemo]

Tuohan ei ole varsinaisesti mikään mielipideasia, että ylipainoa hoidetaan julkisella sektorilla pääasiassa huonosti, jos ollenkaan, vaan ihan fakta, jota on useaan otteeseen tuonut mediassa esille mm. kliinisen metabolian professori Kirsi Pietiläinen. Tutkitusti tehokkaita keinoja on (lihavuuslääkkeiden lisäksi) mm. HUSin Painonhallintatalo -niminen valmennus, mutta se tavoittaa vain hyvin pienen joukon kaikista, jotka siitä hyötyisivät.

Cheekiä lainatakseni, "jos se ois helppoo, kaikki tekis niin", eli ei lihavat ole lihavia siksi, että he eivät tietäisi, että kannattaa syödä terveellisesti ja liikkua. Terveydenhuollosta saa tyypillisesti sen kehoituksen laihduttaa ja jonkun monisteen, joka ohjaa täyttämään puolet lautasesta kasviksilla ja liikkumaan hengästymiseen asti vähintään x minuuttia viikossa, mutta se jää siihen. Nythän tieto aiheesta on lisääntynyt merkittävästi ja tiedämme mm., että pohjimmiltaan kivikautinen, nälkävuodet kokenut ihmiskeho ei halua saavutetuista eduista luopua, vaan pyrkii palauttamaan painon ennalleen. Emilia Huvisen kirja Paskat geenit? avaa tätä aihetta hyvin.

Aihe ei ole itselleni omakohtainen, mutta hyvin kiinnostava. Liikaa ei pidä kenenkään jäädä itseään soimaamaan, meidän yhteiskunnan rakenteet eivät varsinaisesti edistä normaalipainossa pysymistä. Tietenkin jokaisen pitää ottaa vastuuta itsestään ja omista valinnoistaan, mutta koko lihavuusepidemiaa ei voida yksilöiden tekemillä muutoksilla ratkaista, jos rakenteet eivät muutu tukemaan terveessä painossa pysymistä ja normaalipainon saavuttamista.

Juuri näin! Kukaan ei valitse että haluaa olla lihava. Itsellä takana iso painonpudotus ja lihominen ei lähtenyt vanhemmilta perityistä huonoista elämän tavoista. (Meillä syötiin hyvin ja terveellisesti) vaan mielialalääkkeiden saamisesta jotka pelasti mun hengen, mutta altistivat isolle painon nousulle niinkuin todella usein käy. Ite osaan suhtautua jo asiaan sillä tavalla, että voisin olla hoikka niinkuin ennen lääkkeitä, mutta en enää hengissä tai sitten nyt on liikapainoa edelleen, mutta olen onnellinen ja elossa.

Painon hallinta on vaikeaa. Varsinkin sen pudotetun painon pitäminen. Ja se millainen taistelu meillä voi olla vaikkapa elämästä, sen painon takana niin sitä ei kukaan ulkopuolinen tiedä!

 

[Emri]

Tällä viikolla ollut kyllä erikoisia tuntemuksia vatsassa (luteaalivaiheessa). Ensin tuntui nippailua toisella puolella munasarjoissa ja nyt sitten tuntuu toisella puolella. Aavistuksen oli jo ehkä tuhruvuotoakin havaittavissa kun tihrustelin. Ollut sellainen kiukkukin päällä että eiköhän ne menkat ole alkamassa. On kyllä niin toivoton olo.

Edit. Tänään dpo 10.

 

[S-01]

Mie oon ymmärtänyt, että jos se kierto pelittää ja olet terve niin ei pitäisi olla ongelmaa. Tuo ferritiini voi kyllä vaikuttaa mahdollisuuksiin. Miun parilla ystävällä on luonnostaan jotakuinkin yhtä alhainen painoindeksi ja helposti raskautuivat ja ovat onnellisia äitejä nyt. Hekin aina tuskailevat, kun eivät saa painoa nousemaan, vaikka söisivät mitä. Ollaan joskus toisen kanssa vertailtu ruokia ja minä 20kg ylipainoisena olen syönyt "miinuskaloreilla", mutta terveellisesti ja liikkunut paljon ja miun "alipainoinen" ystäväni vedellyt joka päivä herkkuja ja syönyt isoja annoksia eikä ole harrastanut liikuntaa. Aineenvaihdunnassa voi yksilötasolla olla hirvittävä ero. Ja jos on se luonnostaan hoikka niin yleensä se on se itselle terveellisin vaihtoehto. Miulla on samassa painossa kuin ystävälläni aivan hirveä olo (ei kyllä hyvä näin pulskanakaan, mutta sentään terveempi kuin alipainoisena).
Eli ei kannata aina katsoa naapuria, vaan etsiä ne omalle keholle parhaat tavat elää.

Olenkin kuullut, että alhainen ferritiini voi vaikuttaa hedelmällisyyteen. Hemoglobiini mulla on kuitenkin hyvä, rautakuurin jälkeen muistaakseni nyt n. 142 eli en tiedä uskallanko tuota rautalisää enää syödä Paitsi sen pienen annoksen mitä tuossa käyttämässäni raskausmonivitamiinissa nyt on + ruokavalio. Onko täällä kellään kokemusta ferritiinin vaikutuksista raskautumiseen? En tiedä onko aiheesta ollut aiemmin keskustelua, kun aika vasta olen alkanut lukea tätä foorumia

 

[minttutuuli]

Olenkin kuullut, että alhainen ferritiini voi vaikuttaa hedelmällisyyteen. Hemoglobiini mulla on kuitenkin hyvä, rautakuurin jälkeen muistaakseni nyt n. 142 eli en tiedä uskallanko tuota rautalisää enää syödä Paitsi sen pienen annoksen mitä tuossa käyttämässäni raskausmonivitamiinissa nyt on + ruokavalio. Onko täällä kellään kokemusta ferritiinin vaikutuksista raskautumiseen? En tiedä onko aiheesta ollut aiemmin keskustelua, kun aika vasta olen alkanut lukea tätä foorumia

Siitä taitaa olla täällä ihan oma ketjunsakin. Kyllä se matala ferri voi raskautumiseen vaikuttaa, ja toki raskaus kuluttaa rautavarastoja myös paljon. Mulla on ollut koko ajan hemoglobiini hyvä ja ferritiini oli alkusyksystä vain 16. Ahkeralla raudan tankkauksella oon saanut sen tosi hyvin nousuun ja lääkäriltä sain ohjeeksi jatkaa raudan syömistä. Toki ominpäin ei varmaan kannata isompia määriä jatkuvasti ainakaan syödä, mut lääkärin ohjeella uskallan jatkaa.

 

[Lavendel]

Onnea plussasta @Auringonkukkanen !!

Olenkin kuullut, että alhainen ferritiini voi vaikuttaa hedelmällisyyteen. Hemoglobiini mulla on kuitenkin hyvä, rautakuurin jälkeen muistaakseni nyt n. 142 eli en tiedä uskallanko tuota rautalisää enää syödä Paitsi sen pienen annoksen mitä tuossa käyttämässäni raskausmonivitamiinissa nyt on + ruokavalio. Onko täällä kellään kokemusta ferritiinin vaikutuksista raskautumiseen? En tiedä onko aiheesta ollut aiemmin keskustelua, kun aika vasta olen alkanut lukea tätä foorumia

Ei ole kokemusta raskautumiseen liittyen mutta itsellä raskaus romahdutti rauta-arvot (ferritiini alle 4 ja hemoglobiini anemian rajoilla synnytyksen aikoihin, mutta näihin ei terveydenhuollossa puututtu millään lailla) ja vauvavuosi olikin siitä syystä aivan karmeaa aikaa. Nyt on pari vuotta tankkailtu varastoja täyteen sekä äiti että lapsi. Eli jos näiden kanssa haasteita jo nyt niin mahdollisen raskauden aikana vaatisin kyllä seurantaa ja rautatankkausta. Ja koska Suomessa aihetta ei kaikkialla terveydenhuollossa hoideta riittävän hyvin niin kannattaa itse olla mahdollisimman perillä asioista että tietää ja osaa näitä vaatia. Muutamat asiaan perehtyneet lääkärit aiheesta julkisesti puhuvatkin.

 

[iLa]

Onnea plussasta @Auringonkukkanen !!


Ei ole kokemusta raskautumiseen liittyen mutta itsellä raskaus romahdutti rauta-arvot (ferritiini alle 4 ja hemoglobiini anemian rajoilla synnytyksen aikoihin, mutta näihin ei terveydenhuollossa puututtu millään lailla) ja vauvavuosi olikin siitä syystä aivan karmeaa aikaa. Nyt on pari vuotta tankkailtu varastoja täyteen sekä äiti että lapsi. Eli jos näiden kanssa haasteita jo nyt niin mahdollisen raskauden aikana vaatisin kyllä seurantaa ja rautatankkausta. Ja koska Suomessa aihetta ei kaikkialla terveydenhuollossa hoideta riittävän hyvin niin kannattaa itse olla mahdollisimman perillä asioista että tietää ja osaa näitä vaatia. Muutamat asiaan perehtyneet lääkärit aiheesta julkisesti puhuvatkin.

Esikoista kun odotin niin mun ferritiini oli 7 ja HB oli 70 ja olin ihan näkeminen, väsynyt koko ajan ja energiaa ei ollu mihinkään.

'kai me voidaan puoli pussia rautaa laittaa jos se helpottaa'
Todella pitkin hampain sain onneksi edes vähä rautaa mut se ferritiinin mittaaminen on muoti ilmiö. Tai näin oli 7v si että mikäs on kyky tilanne

 

[Pake]

Olenkin kuullut, että alhainen ferritiini voi vaikuttaa hedelmällisyyteen. Hemoglobiini mulla on kuitenkin hyvä, rautakuurin jälkeen muistaakseni nyt n. 142 eli en tiedä uskallanko tuota rautalisää enää syödä Paitsi sen pienen annoksen mitä tuossa käyttämässäni raskausmonivitamiinissa nyt on + ruokavalio. Onko täällä kellään kokemusta ferritiinin vaikutuksista raskautumiseen? En tiedä onko aiheesta ollut aiemmin keskustelua, kun aika vasta olen alkanut lukea tätä foorumia

Mulla oli ferrit 21 ja nyt syön 300mg rautaa päivässä. Hb ollut aina hyvä, nyt 138. Tammikuun alussa syönyt rautaa 3kk niin menen tsekkaa arvot uudestaan, että voisiko annostusta laskea. Facebookin rautaryhmistä juuri joku kyseli uskaltaako syödä rautaa, jos Hb hyvä ja siellä sanottiin että uskaltaa hyvinkin sillä "hb ei nouse raudan syönnillä yli oman luontaisen tason". Mutta toki kannattaa aina konsultoida lääkäriä jos mietityttää!

Itsekin mietin tämän vaikutusta raskautumiseen. Kaivelin vanhoja verikokeita niin 2020 ollut ferrit myös vaan 50 pintaa. Esikoinen on yk4 saanut alkunsa mutta yk1 ja 2 oli kemialliset. Mulla ibs ja ilmeisesti esikoisen raskaus laski sitten arvoja entisestään. Aloin oireilla aika voimakkaalla hiusten lähdöllä, väsymyksellä ja korkeilla sykkeillä. Nyt olo tuntuu jo helpottaneet tankkauksen myötä!

 

[Pilkki24]

Kp1 pärähti sieltä. Luteaali mukamas monta päivää pidempi kuin normaalisti.

Miulla oli ferritiini jossain 90 korvilla ja hemppa 160, kun viimeksi raskauduin. Nyt aletaan varmaan pikkuhiljaa olemaan samoissa, kun raskauden aikana ja viimeistään synnytyksessä varastot ihan tosissaan romahtivat tyhjiin.

Minua jäi vähän harmittamaan tuo painokeskustelu. Mie olen todella huono validoimaan tunteita, vaikka puhuisin muuten ihan asiaa. Toivoisin, että pystyisitte poimimaan tekstistä sen kritiikin sitä painorajakritiikkiä kohtaan ja näkemään ettei kyseessä todellakaan ollut kritiikki kenenkään painoa tai painonpudotuskykyä kohtaan.
Miun on vaikea ymmärtää miksi se paino on niin herkkä asia ja se koetaan menevän niin vahvasti itsetuntoon, kun itsellä ei tuollaista kokemusta ole. Kun siis minulle se oma ylipaino on totta kai negatiivinen asia, mutta se vain on, kunnes ei ehkä jonain päivänä ole, jos saan asiat reilaan ja painoa pudotettua. Negatiivisessa mielessä se on ikävämpi peilikuva kuin ennen, tekee liikkumisesta raskaampaa ja on riskitekijä monille sairauksille ja luultavasti vaikeuttaa sitä lapsen saantia. Silti en koe sitä minun ihmisarvoni mittarina eikä se ole minun hyvän itsetuntoni esteenä, koska olen päättänyt rakentaa itsetuntoni pääsääntöisesti muiden asioiden varaan. Saa selittää myös sitä toisenlaista näkökulmaa, jos jaksaa, niin ehkä tulevaisuudessa ymmärrän paremmin varoa tabuaiheen äärellä. Pahoittelut, etten osannut tuoda ymmärtäväisemmin ja selkeämmin omaa pointtiani esille.

 

[Sinertävää]

@Pilkki24

Sullahan korkea hemoglobiini.

Itselle terveydenhoitaja sanoi että olen ylipainoinen ja että "pitäisi pudottaa painoa muttei saa laihduttaa". Olin tuolloin 9 v. eikä mulla tosiaan ollut mitään keinoa vaikuttaa perheemme ruokapolitiikkaan. Painoani vielä seurattiin ja kävin useita kertoja vuoden aikana kuuntelemassa kyseisen hoitajan laihdutusneuvoja. En edes ollut lihava, ylipainoinen ja pyöreä vaan. Paino ei pudonnut, mutta opin ajattelemaan että minä olen läski ja häpesin syömistäni esim. koulun ruokalassa. Ajattelin myös tottakai olevani ruma ja ettei pojatkaan minusta voi tykätä kun en pysty pudottamaan painoa. Tosiaan olin 9v, en edes teini, mutta näytettiin kyllä kaapinpaikka.

Sama ajattelu jatkui koko teini-ikäni ajan laihduttaa (bmi oli 25-27 välillä koko ajan). Yritin lenkkeillä, mutta lopetin kun ajattelin muiden ihmisten nauravan juoksevalle "läskille". En koskaan laihtunut koska ajattelin olevani paska ja etten kuitenkaan pystyisi siihen.

Olen valvonut yövuorossa niin on vähän sekava viesti. Pääsin aikuisena eroon tuosta nuoruuden/lapsuuden ajattelumallista. Elintapojen parantaminen on ollut mahdollista kun on terve suhde ruokaan ja kokemus siitä, että todella pystyy siihen. Vieläkin mulla tosiaan ahdistaa painosta puhuminen, vaikka terveydenhuoltoalalle kouluttautuminen on auttanut asiaan. Ravintolasta tilaaminen on edelleen vaikeaa puolituttujen seurassa. Vaikeaa päästä eroon ajattelusta, joka on jo lapsena istutettu päähän.

Ylipaino aiheuttaa runsaasti ongelmia, mutta se myös se pistää ihmisen itsetunnon ja minäpystyvyysuskomukset paskaksi niin että painon pudotus itsenäisesti on vaikeaa.