Lilja35
Näppärä viestien naputtelija
Kiva etten ole ainoa näissä mietteissäLilja35, minulla paljon samoja mietteitä. Kun syksyllä eskarin aloittavan tytön kanssa on jo niin helppoa. Iski pieni paniikki yrityksen alettua, että onko musta oikeasti enää tähän ja onko tässä mitään järkeäMyös ajattelen noin, että ihana kokea äitiys vanhemmallakin iällä, henkisesti kypsempänä ja kokeneempana, uskon, että osaan eri tavalla pysähtyä ja nauttia. Mutta pelkään jaksavani huonommin yövalvomiset. Mun miehelle myös eka lapsi ja haluan hänelle suoda isyyden kokemuksen. Mutta mutta.. siis ajoittain näkee kaikki pelkojen kautta.. mulle se gynekäynti antoi kyllä isoa huojennusta ettei merkittävästi riskit ole isompia vielä.
Noi yövalvomiset on kyl yks juttu mitä mäkin miettinyt, teen siis kolmivuorotyötä ja valvon töiden takia öitä mut nekin alkaneet käymään melko tuskallisiks
Jos nyt heti ekasta yrityksestä tärppää, niin olen kyllä tosi yllättynyt, olin itse varautunut että tällä iällä voi kestää kauemminkin. Mutta kohtahan sen näkee, onko siellä mitään kasvamassa vai ei 