Raskaaksi 2023

[Kauan_toivottu]

Hei! Uutena huutelen täältä. Olen taustalla seuraillut jo pidemmän aikaa foorumilla (lukenut koko raskaaksi 2022 keskustelun ja tämän keskustelun tähän asti) ja myötä elänyt vahvasti teidän kaikkien ylä- ja alamäkiä. En ole kuitenkaan aiemmin rohjennut kommentoimaan.

Olemme kohta 9 vuotta yhdessä ollut pariskunta. Minä 28v ja mies 30v. Esikoista yritämme (yritystä takana 11 kk ennen plussaa).

Olimme onnemme kukkuloilla helmikuun lopulla, kun teimme positiivisen raskaustestin. Varhaisraskauden ultrassa 7+2 todettiin vahva elämän alku ja sydämen syke oikeassa paikassa. Onnen kyyneleitä itkimme, kun katsoimme monitorilta pientä sykkivää sydäntä.

Tänään tuo onni vietiin aamulla pois, kun neuvolakäynnin yhteydessä ultrattiin ja todettiin, että sykettä ei enää löydy. Kasvu oli pysähtynyt 8+5.

Sydän syrjällään odotan torstaita, jolloin pääsen naistenpolille ja aloitetaan lääkkeellinen tyhjennys. Olo on niin ontto ja valoton. Ihan kuin sumuinen harso olisi vedetty silmien eteen ja on vaikea nähdä, miten jaksaa jatkaa eteenpäin.

Onneksi rinnalla on kuitenkin hyvä mies, joten päivä kerrallaan varmaan selviämme tästäkin.. Otan osaa kaikkien niiden suruun, jotka ovat kokeneet menetyksiä, liian pitkää odotusta ja kipuilua lapsettomuudesta.

Toivon kaikille sydämeni pohjasta plussia sekä pienokaista syliin. Mukavaa kevättä teille kaikille.

 

[Kuuttituutti]

Hei! Uutena huutelen täältä. Olen taustalla seuraillut jo pidemmän aikaa foorumilla (lukenut koko raskaaksi 2022 keskustelun ja tämän keskustelun tähän asti) ja myötä elänyt vahvasti teidän kaikkien ylä- ja alamäkiä. En ole kuitenkaan aiemmin rohjennut kommentoimaan.

Olemme kohta 9 vuotta yhdessä ollut pariskunta. Minä 28v ja mies 30v. Esikoista yritämme (yritystä takana 11 kk ennen plussaa).

Olimme onnemme kukkuloilla helmikuun lopulla, kun teimme positiivisen raskaustestin. Varhaisraskauden ultrassa 7+2 todettiin vahva elämän alku ja sydämen syke oikeassa paikassa. Onnen kyyneleitä itkimme, kun katsoimme monitorilta pientä sykkivää sydäntä.

Tänään tuo onni vietiin aamulla pois, kun neuvolakäynnin yhteydessä ultrattiin ja todettiin, että sykettä ei enää löydy. Kasvu oli pysähtynyt 8+5.

Sydän syrjällään odotan torstaita, jolloin pääsen naistenpolille ja aloitetaan lääkkeellinen tyhjennys. Olo on niin ontto ja valoton. Ihan kuin sumuinen harso olisi vedetty silmien eteen ja on vaikea nähdä, miten jaksaa jatkaa eteenpäin.

Onneksi rinnalla on kuitenkin hyvä mies, joten päivä kerrallaan varmaan selviämme tästäkin.. Otan osaa kaikkien niiden suruun, jotka ovat kokeneet menetyksiä, liian pitkää odotusta ja kipuilua lapsettomuudesta.

Toivon kaikille sydämeni pohjasta plussia sekä pienokaista syliin. Mukavaa kevättä teille kaikille.

Otan osaa teidän menetykseen suosittelen rekisteröitymään ja sitten liittymään tuonne keskenmenon kokeneiden salaiselle puolelle, siellä on aivan huippu porukka ja parasta mahdollista vertaistukea.

 

[Noaidi]

Hei! Uutena huutelen täältä. Olen taustalla seuraillut jo pidemmän aikaa foorumilla (lukenut koko raskaaksi 2022 keskustelun ja tämän keskustelun tähän asti) ja myötä elänyt vahvasti teidän kaikkien ylä- ja alamäkiä. En ole kuitenkaan aiemmin rohjennut kommentoimaan.

Olemme kohta 9 vuotta yhdessä ollut pariskunta. Minä 28v ja mies 30v. Esikoista yritämme (yritystä takana 11 kk ennen plussaa).

Olimme onnemme kukkuloilla helmikuun lopulla, kun teimme positiivisen raskaustestin. Varhaisraskauden ultrassa 7+2 todettiin vahva elämän alku ja sydämen syke oikeassa paikassa. Onnen kyyneleitä itkimme, kun katsoimme monitorilta pientä sykkivää sydäntä.

Tänään tuo onni vietiin aamulla pois, kun neuvolakäynnin yhteydessä ultrattiin ja todettiin, että sykettä ei enää löydy. Kasvu oli pysähtynyt 8+5.

Sydän syrjällään odotan torstaita, jolloin pääsen naistenpolille ja aloitetaan lääkkeellinen tyhjennys. Olo on niin ontto ja valoton. Ihan kuin sumuinen harso olisi vedetty silmien eteen ja on vaikea nähdä, miten jaksaa jatkaa eteenpäin.

Onneksi rinnalla on kuitenkin hyvä mies, joten päivä kerrallaan varmaan selviämme tästäkin.. Otan osaa kaikkien niiden suruun, jotka ovat kokeneet menetyksiä, liian pitkää odotusta ja kipuilua lapsettomuudesta.

Toivon kaikille sydämeni pohjasta plussia sekä pienokaista syliin. Mukavaa kevättä teille kaikille.

Osanottoni menetykseen suosittelen myös lämpimästi tuota edellämainittua osiota jossa on ihana porukka jotka osaavat samaistua tilanteeseenne.

 

[Kauan_toivottu]

Otan osaa teidän menetykseen suosittelen rekisteröitymään ja sitten liittymään tuonne keskenmenon kokeneiden salaiselle puolelle, siellä on aivan huippu porukka ja parasta mahdollista vertaistukea.

Kiitos Osanottoni merkitsee todella paljon. Täytyy varmaan rohkaistua ja rekisteröityä.

Kamalalta tässä tuntuu myös se, että koska emme olleet kertoneet raskaudesta vielä kenellekään, ei meillä oikeen ole ketään kelle puhua.

Itse jotenkin mietin myös muiden tunteita todella paljon, enkä osaa/halua avautua tästä lähimmäisille, sillä en halua heidänkin surevan meidän menetystä.

Jotenkin sitä plussatessa ajatteli ja toivoi, että tämä on nyt meidän aikamme ja kaikki menee hyvin, kun saimme plussaa odotella jo useamman kierron. Mutta niin se elämä yllättää. Yhtäkkiä pieni elämän liekki voikin hetkessä sammua.. Toki on monia, joilla odotusta ja menetyksiä on vielä paljon paljon enemmän ja kaikki myötätuntoni menee heille.

Kiitos sinulle vielä osanotoista, kaikkea hyvää toivon tiellesi.

 

[Kauan_toivottu]

Osanottoni menetykseen suosittelen myös lämpimästi tuota edellämainittua osiota jossa on ihana porukka jotka osaavat samaistua tilanteeseenne.

Lämmin Kiitos osanotoista Täytyykin liittyä tuohon ryhmään, kunhan saan hieman ajatuksia kasaan..

 

[Lilja35]

Hei! Uutena huutelen täältä. Olen taustalla seuraillut jo pidemmän aikaa foorumilla (lukenut koko raskaaksi 2022 keskustelun ja tämän keskustelun tähän asti) ja myötä elänyt vahvasti teidän kaikkien ylä- ja alamäkiä. En ole kuitenkaan aiemmin rohjennut kommentoimaan.

Olemme kohta 9 vuotta yhdessä ollut pariskunta. Minä 28v ja mies 30v. Esikoista yritämme (yritystä takana 11 kk ennen plussaa).

Olimme onnemme kukkuloilla helmikuun lopulla, kun teimme positiivisen raskaustestin. Varhaisraskauden ultrassa 7+2 todettiin vahva elämän alku ja sydämen syke oikeassa paikassa. Onnen kyyneleitä itkimme, kun katsoimme monitorilta pientä sykkivää sydäntä.

Tänään tuo onni vietiin aamulla pois, kun neuvolakäynnin yhteydessä ultrattiin ja todettiin, että sykettä ei enää löydy. Kasvu oli pysähtynyt 8+5.

Sydän syrjällään odotan torstaita, jolloin pääsen naistenpolille ja aloitetaan lääkkeellinen tyhjennys. Olo on niin ontto ja valoton. Ihan kuin sumuinen harso olisi vedetty silmien eteen ja on vaikea nähdä, miten jaksaa jatkaa eteenpäin.

Onneksi rinnalla on kuitenkin hyvä mies, joten päivä kerrallaan varmaan selviämme tästäkin.. Otan osaa kaikkien niiden suruun, jotka ovat kokeneet menetyksiä, liian pitkää odotusta ja kipuilua lapsettomuudesta.

Toivon kaikille sydämeni pohjasta plussia sekä pienokaista syliin. Mukavaa kevättä teille kaikille.

Osanotto menetyksen johdosta kannattaa ehdottomasti vertaistuen vuoksi liittyä tonne keskenmenon kokeneiden ryhmään.

 

[Kuuttituutti]

Kiitos Osanottoni merkitsee todella paljon. Täytyy varmaan rohkaistua ja rekisteröityä.

Kamalalta tässä tuntuu myös se, että koska emme olleet kertoneet raskaudesta vielä kenellekään, ei meillä oikeen ole ketään kelle puhua.

Itse jotenkin mietin myös muiden tunteita todella paljon, enkä osaa/halua avautua tästä lähimmäisille, sillä en halua heidänkin surevan meidän menetystä.

Jotenkin sitä plussatessa ajatteli ja toivoi, että tämä on nyt meidän aikamme ja kaikki menee hyvin, kun saimme plussaa odotella jo useamman kierron. Mutta niin se elämä yllättää. Yhtäkkiä pieni elämän liekki voikin hetkessä sammua.. Toki on monia, joilla odotusta ja menetyksiä on vielä paljon paljon enemmän ja kaikki myötätuntoni menee heille.

Kiitos sinulle vielä osanotoista, kaikkea hyvää toivon tiellesi.

Mä tunnistan noi ajatukset. Mua ei pelottanut toisen plussan jälleen ollenkaan aluksi, oltiinhan me jo yksi keskenmeno saatu niin eihän sieltä voi toista tulla, toisin kävi. Mut yllätti se, kun avasin suun niin kuinka monta vastaavan kokenutta löytyi. Siksi toisella kertaa oon puhunut tästä vielä avoimemmin. Oon myös aatellut että toisaalta se helpottaa muita, kun ne tietää kuinka kipeetä asiat mulle tekee niin esim osaavat säädellä sitä miten omista lapsista /raskausuutisista mulle jakavat.

Muista että saat olla niin rikki kun susta tuntuu. Tunteiden vuoristorata on myös hyvin tyypillistä. Toivon todella että seuraava raskaus tuo teille lapsen syliin asti

 

[Valora]

Josballe hurjasti onnea ❤❤❤

kauan_toivottu, tosi paljon voimia menetyksen käsittelyyn ❤

Täällä kp1 ja me päätettiin aloittaa virallisesti yritys! Eli ei enää keskeytettyä vaan loppuun saakka. Niin onnellinen olo ja luottavainen myös, että tapahtui mitä tahansa, yhdessä selvitään kaikesta ❤❤❤ Perheunelma menee nyt muun edelle. (Ja aiemmin myös keskeytyneen keskenmenon kokeneena tiedän ettei ole itsestään selvää. Aion silti uskaltaa iloita alusta saakka mahdollisesta raskaudesta).

 

[Valora]

Peppipupulle toivotan myös paljon jaksamista. Ihan hurjan rankkaa

 

[Fiufau]

Hei! Uutena huutelen täältä. Olen taustalla seuraillut jo pidemmän aikaa foorumilla (lukenut koko raskaaksi 2022 keskustelun ja tämän keskustelun tähän asti) ja myötä elänyt vahvasti teidän kaikkien ylä- ja alamäkiä. En ole kuitenkaan aiemmin rohjennut kommentoimaan.

Olemme kohta 9 vuotta yhdessä ollut pariskunta. Minä 28v ja mies 30v. Esikoista yritämme (yritystä takana 11 kk ennen plussaa).

Olimme onnemme kukkuloilla helmikuun lopulla, kun teimme positiivisen raskaustestin. Varhaisraskauden ultrassa 7+2 todettiin vahva elämän alku ja sydämen syke oikeassa paikassa. Onnen kyyneleitä itkimme, kun katsoimme monitorilta pientä sykkivää sydäntä.

Tänään tuo onni vietiin aamulla pois, kun neuvolakäynnin yhteydessä ultrattiin ja todettiin, että sykettä ei enää löydy. Kasvu oli pysähtynyt 8+5.

Sydän syrjällään odotan torstaita, jolloin pääsen naistenpolille ja aloitetaan lääkkeellinen tyhjennys. Olo on niin ontto ja valoton. Ihan kuin sumuinen harso olisi vedetty silmien eteen ja on vaikea nähdä, miten jaksaa jatkaa eteenpäin.

Onneksi rinnalla on kuitenkin hyvä mies, joten päivä kerrallaan varmaan selviämme tästäkin.. Otan osaa kaikkien niiden suruun, jotka ovat kokeneet menetyksiä, liian pitkää odotusta ja kipuilua lapsettomuudesta.

Toivon kaikille sydämeni pohjasta plussia sekä pienokaista syliin. Mukavaa kevättä teille kaikille.

Paljon voimia ja osanottoni niinkuin moni muukin tuossa jo mainitsi, suosittelen kanssa liittymään tuohon keskenmenon kokeneet ryhmään kun on sen aika ja sinusta tuntuu hyvältä. Sinne itsekin hiljattain vasta liityin, mutta se vertaistuki on parasta ja varsinkin, jos ei lähipiirissä asiasta tiedetä, niin tämä foorumi on aivan kullanarvoinen paikka purkaa tunteita. Ja muista, että kaikki tunteet ovat sallittuja

 

[Josba05]

Nyt viiva vain vahvistunut entisestään! Ihan uskomatonta!

Tänään siis rv 2+2

 

[Kuuttituutti]

@Valora onnea yrityksen alkamisesta! Samoissa mennään kun mulla tänään kp 2 ja ensimmäinen kierto keskenmenon jälkeen. Eka keskenmeno oli spontaani ja tää toinen kkm mut silti vuodon alkamisesta molemmissa meni 38 päivää ennen uuden kierron alkua, aika hassu sattuma. Tänään alkoi myös letrot tukemaan ovulaatiota vaikka tikkuun on aina plussa tullut ja myöhäisestä ovulaatiostakin oon todistettavasti raskautunut mutta kestää tää pääkin paremmin tätä hommaa jos ei oo valtavan pitkiä kiertoja

 

[lepus timidus]

Nyt viiva vain vahvistunut entisestään! Ihan uskomatonta

Tänään siis rv 2+2

Eli kävikö siis niin, että ne viikon takaiset ekat raskaustestit reagoi ovikseen ja nyt raskauteen? Onnea! Onhan sulla huomenna ne verikokeet kuitenkin vielä?

 

[Josba05]

Juu siltä vaikuttaa!

Olin eilen neuvolan kanssa yhteyksissä, niin sovittiin että menen alkuviikosta heti verikokeisiin. Tulokset tulevat samana päivänä

 

[Josba05]

Kotona voin testailla kun tilasin netistä lisää testejä ennenkuin haamu lähti vahvistumaan Hätähousu kun olen. Kiva seurailla viivan vahvistumista

 

[Josba05]

Hei! Uutena huutelen täältä. Olen taustalla seuraillut jo pidemmän aikaa foorumilla (lukenut koko raskaaksi 2022 keskustelun ja tämän keskustelun tähän asti) ja myötä elänyt vahvasti teidän kaikkien ylä- ja alamäkiä. En ole kuitenkaan aiemmin rohjennut kommentoimaan.

Olemme kohta 9 vuotta yhdessä ollut pariskunta. Minä 28v ja mies 30v. Esikoista yritämme (yritystä takana 11 kk ennen plussaa).

Olimme onnemme kukkuloilla helmikuun lopulla, kun teimme positiivisen raskaustestin. Varhaisraskauden ultrassa 7+2 todettiin vahva elämän alku ja sydämen syke oikeassa paikassa. Onnen kyyneleitä itkimme, kun katsoimme monitorilta pientä sykkivää sydäntä.

Tänään tuo onni vietiin aamulla pois, kun neuvolakäynnin yhteydessä ultrattiin ja todettiin, että sykettä ei enää löydy. Kasvu oli pysähtynyt 8+5.

Sydän syrjällään odotan torstaita, jolloin pääsen naistenpolille ja aloitetaan lääkkeellinen tyhjennys. Olo on niin ontto ja valoton. Ihan kuin sumuinen harso olisi vedetty silmien eteen ja on vaikea nähdä, miten jaksaa jatkaa eteenpäin.

Onneksi rinnalla on kuitenkin hyvä mies, joten päivä kerrallaan varmaan selviämme tästäkin.. Otan osaa kaikkien niiden suruun, jotka ovat kokeneet menetyksiä, liian pitkää odotusta ja kipuilua lapsettomuudesta.

Toivon kaikille sydämeni pohjasta plussia sekä pienokaista syliin. Mukavaa kevättä teille kaikille.

Olen pahoillani puolestanne

 

[Beanen]

Moikka. No niin eli ne lataamani kuvat mitä luulin haamuiksi oli vain viivanpaikan ja värikertymää. Seuraavana päivänä tuli negat. Mutta tänään nyt pikaisesti tein töissä ja tuli digiin "raskaana" . Samalla vessareissulla kaiveskelemalla paperiin hentoa persikan sävyistä tiputtelua eli onko taas kemiallinen sitten tulossa vai voisko olla jotain harmitonta, ei kai enää kiinnittymisestä? Huomenna olis juhlat joissa Alkoa ja voi hitsi kun ei tiedä mitä tää nyt on eli nyt dpo11 ja KP 27/29-30

Peppipupulle :

 

[jamm]

Nyt viiva vain vahvistunut entisestään! Ihan uskomatonta!

Tänään siis rv 2+2

Onnea! Eikös rv lasketa menkoista eli on sulla jo vähintään 3+2 tai 3+4 varmaan jo? en oo koskaan kuullut et ennen alle rv3+0 ainakaan kukaan ois plussannu

 

[Lilja35]

Moikka. No niin eli ne lataamani kuvat mitä luulin haamuiksi oli vain viivanpaikan ja värikertymää. Seuraavana päivänä tuli negat. Mutta tänään nyt pikaisesti tein töissä ja tuli digiin "raskaana" . Samalla vessareissulla kaiveskelemalla paperiin hentoa persikan sävyistä tiputtelua eli onko taas kemiallinen sitten tulossa vai voisko olla jotain harmitonta, ei kai enää kiinnittymisestä? Huomenna olis juhlat joissa Alkoa ja voi hitsi kun ei tiedä mitä tää nyt on eli nyt dpo11 ja KP 27/29-30

Peppipupulle :

Pieni tiputtelu alkuraskaudessa on melko yleistä, jos digiin tullut raskaana niin jättäisin alkot juomatta
Varovaiset onnittelut

 

[Beanen]

Pieni tiputtelu alkuraskaudessa on melko yleistä, jos digiin tullut raskaana niin jättäisin alkot juomatta
Varovaiset onnittelut

Joo en kyllä uskalla ottaa mitään huomenna, paitsi alkoholitonta tietty. Niin kauan oon raskaana jos ei tuu kunnon menkkkavuodot. Aamulla teen vielä testin ja tietty näkee onko vuoto lisääntynyt. Nyt ei tule kyllä enää mitään.
Kiitos, LILJA35, vielä en kuitenkaan uskalla edes miehelle sanoa