Raskaaksi 2022

[NM90]

Sama homma täällä, tosin ilmeisesti dpo8... Suunnitelmissa oli testata ensimmäisen kerran vasta perjantaina, mutta ei tälle testausinnolle näköjään mitään voi Kovin on toiveikas olo oireiden perusteella, nyt pitäisi vain malttaa odottaa...

Minunki piti alunperin testata lauantaina, sit ajattelin keskiviikkona ja noh miten kävi. Käyn tänään ostamassa pari pakettia lisää pregcheckejä, riittää sit ehkä sinne lauantaillekin asti.

 

[Mariam]

Mä oon ihan samanlainen! En huomaa toisten raskauksia ennen kuin viime metreillä. En osaa erottaa alku- tai edes puolenvälin raskausvatsaa lihomisesta. Siksi minullekin on ollut järkytys, kun useampi ihminen on iloisesti onnittelut minua viimeisen kahden vuoden aikana. (Jossu123, tiedän tunteen, myötätuntoni heräsi kun luin viestisi.) Itse en uskalla sanoa kenellekään mitään, ennen kuin olen 101% varma. On tosi kamalaa sanoa, että ei kun olen lihonnut, kun sekin on arka paikka. Kamalaa se on kyllä ollut myös niille hyvää tarkoittaville ja ystävällisille ihmisille, jotka ovat näyttäneet siltä, etteivät takuulla tee samaa viehettä uudestaan...

Joo, raskausonnittelumokia minulle ei ole tullut itselleni, mutta mietin mitä muuta olen saattanut sanoa tahdittomasti sellaisessa elämäntilanteessa oleville, mistä minulla ei ole käsitystä... Tätä olen tässä viimeisen vuoden aikana lapsettomuuspolullani miettinyt...

Sitä on todellakin tosi vaikeaa tietää, milloin on kyse raskaudesta ja milloin ei. Olen todella pahoillani kaikkien teidän puolesta, jotka olette kyselyiden ja virheellisten onnittelujen kohteeksi joutuneet

Itse en ole ketään omien arvailujen pohjalta onnitellut, mutta olen kyllä muuten esittänyt tahdittomia kysymyksiä. Toisaalta todennäköistä on, että nuoressa lähipiirissäni monet eivät vielä edes yritä lasta, mutta ei sitä koskaan voi tietää. Omalle siskollenikin sanoin puoliksi vitsillä pari vuotta sitten, että "milloinkas niitä lapsia tulee?". Hän oli silloin kyllä hyvin nuori, mutta hävettää jo se mahdollisuus, että he olisivat jo yrittäneet eikä olisi tärpännyt ja minä kyselen tuommoisia Olemme kuitenkin aina puhuneet siitä, että kumpikin haluaisimme lapset nuorena. Mutta ainakin tässä huomaa, että harvoin kyselijöillä on tarkoituksena loukata ja monet varmasti muuttavat käytöstään (ihan niin kuin mekin), kun tiedostavat kysymysten loukkaavuuden. Vaikka totta kai ne utelut ja kommentit sattuvat silti.

 

[Veve]

Otin yhteyttä Ovumiaan omalla alueella kun mietitytti vielä noi tutkimukset ja sain hyvin nopeasti vastauksen!
Eli jos nyt oikein ton ymmärrän, niin Ovumialla ei ainakaan tarvitse erikseen lapsettomuustutkimuksiin lähetettä, vaan ihan voi erikseen käydä yksittäisiä tutkimuksia.

Koko prosessiin yksityisellä ei kyllä todellakaan oo varaa, mutta esim tää yksittäinen tutkimus helpottais sitä omaa oloa ja tietoa et onko miehen puolelta kaikki kunnossa.

 

[Mössö]

Kuulostaa hyvältä Veve! Ollaan mietitty miehen kaa ihan samaa, jossain vaiheessa jos ei uutta raskautta kuulu nii testata hänetkin. Kiva tietää, että onnistuu

Tahdittomuudesta, olin pääsiäisenä sukuloimassa ja voin pahoin automatkalla, isoäitini sanoi "kun tommonen nuori oot nii mitäpä jos ootki pieniin päin!" voi kun olisinki! Kärsin aina matkapahoinvoinnista, joten se oli helppo sivuuttaa. Ja tiedän, ettei isoäitini tarkoittanut loukata. Samalla reissulla kerroin äidilleni lapsettomuushoidoista, koska halusin hänen lopettavan kyselyt ja tahdittomat kommentit (lapsettomuushoidot ovat hänen mielestään jumalan tahtoa vastaan). Hänen reaktionsa oli arvatenkin ikävä, mutta lopetti samantien ikävät kommentit eikä ole puhunut lapsista/vauvoista/raskauksista ainakaan toistaiseksi minulle.

 

[Mössö]

Niin ja hauska että on taas niin paljon samoilla dpo porukkaa! mielenkiinnolla seuraan teidän dpo8 hujakoilla olevien testailua kun minäkin kuulun siihen sakkiin jolla testailut ja kuukautiset ajoittuu juuri äitienpäivään

 

[Nurppu]

Mä täällä eilen haaveilin jo että menkat olis alkanu, kun oli pientä tiputtelua, ja se olis meinannu että todennäkösesti ajoittuisi hyvin kierto mun ens kuun kohdun tähystystä varten. Oli myös ovulaation ajankohdan kanssa epäselvyyttä ja olis voinu periaatteessa osua eiliselle menkat. Mut kun ei ny alkanu vielä, niin soitin sille tähystyksen tekevälle polille, ja sovittiin että otan ens kierrossa keltarauhaskuurin jolla ajotetaan kuukautiset oikein. En nyt ihan varma oo, mut veikkaan et tuo varmaan aiheuttaa sen että ovulaatio ei ehkä ens kierrossa onnistu, ja menee varmaan ohi sit se kierto tältä kannalta.

Nyt siis oletettavasti dpo 14, dpo 12 testasin vielä negan jonka hyväksyin lopulliseks tulokseks :P huomenna kaiketi pitäis sit alkaa menkat.

 

[Mamiksx4]

Malttamattomana tein tänään negan pregcheckillä. Tänään vasta ilmeisesti dpo 9.

Me tarvittais kans tiirailtavaa

Samoin, dpo 8! Perjantaina ajattelin testata herkällä testillä, niin saa osviittaa vappujuomien suhteen. Kurkku ja pää kipeä.

Tiirattavaa kiitos

 

[lepus timidus]

Itse olen myös saanut lapsiuteluita kuulla about koko ikäni ja varsinkin nykyisen parisuhteen aikana, kun ollaan jo niin kauan oltu yhdessä, kunnes ne utelut sitten jossain vaiheessa loppui. Nyt sitten vuosien tauon jälkeen utelut alkoi jostain syystä taas (ehkä tupakoimattomuus kiinnitti tutuissa huomiota?), ja tietysti ne kaikki kyselyt on ajoittunut just keskenmenon aikaan. Kuinkas muutenkaan :D Naurettavin töksäytys oli, kun kävi vesiosuuskunnan pj asioimassa keskenmenon jälkivuodon aikaan meillä ja sanoi ohimennen, että "niin, onko teillä tarkoitus perustaa perhe jotta saataisiin kyläkoulu pidettyä auki?" Teki mieli sanavalmiina ihmisenä sanoa, että just kuule keskenmeno meneillään, mutta ei nyt tällä kertaa valitettavasti onnistuttu lisää koululaisia kylälle tekemään.

Tänään kyl kieltämättä ollut itku herkässä, kun tuttavien kerrasta-pullat-vahingossa-uuniin-raskausuutisia paukahtelee nyt kuin sieniä sateella ja kaikilla on laskettu aika tietysti lokakuussa, kuten meilläkin piti olla. Yritän olla vilpittömästi onnellinen toisten puolesta, mutta totta puhuen suorastaan kateellisuus vaivaa kuitenkin. Äh.

Mutta, jos jotain hyvää haluaa keksiä, niin oon iloinen siitä miten vähällä pääsin jälkivuodon kanssa, kuinka sain sen ekan oviksen bongattua ja limatkin oli niin mainiot mikä on harvinaista mulle, että toivottavasti jatkuu samat hyvät tuulet vielä. Ja tajusin just että mulla on keskenmenon jälkeinen labra-aika ensi viikolla dpo9 ja ne soittaa jos hcg on koholla (mitä ei pitäisi olla enää keskenmenon takia, koska ovis tuli ja r-testit näyttänyt pitkään jo negaa), niin mun ei tarvitse vissiin tehdä laisinkaan raskaustestiä tässä kierrossa, koska suuntaa antavan tuloksen kuulen labrasta. Jos se on koholla, niin tästä kierrosta on voinut käydä tärppi ja jos ei, niin kohti seuraavaa kiertoa. Tosin eri asia maltanko olla tekemättä ennen sitä yhtään r-testiä, luultavasti en

 

[Jadine]

Väärät raskausonnittelut ovat kyllä ihan kauheita. Minulla on tosi herkästi turpoava vatsa, ja välillä voisi kyllä luulla minun olevan raskaana. Pelottaa kyllä välillä, että joku luulee sitä raskausvatsaksi. Se on kyllä jotenkin tuplasti kamalaa, kun ensinnäkin haluaisin niin kovasti olla raskaana, ja toiseksi se käytännössä tarkoittaa, että olen jonkun silmissä lihonut. Ei sillä, en oikeasti halua painoon liittyviä kommentteja suuntaan tai toiseen, koska se aina tarkoittaa, että joku tarkkailee kehoni muutoksia, mikä on aika ahdistavaa. Yksi työkaverini on juuri tällainen, ja se on ihan kamalaa. Ahdistaa, että kunhan plussaan, pitää taas käydä säännöllisesti toimistolla. Keskenmenneen raskauden eka kolmannes olisi mennyt ihanasti etätöissä, mutta nyt meidän pitää ensi kuusta lähtien olla 50% toimistolla. Ja tuosta keskenmenneestä raskaudesta tiedän jo, että kohtu kasvaa toisessa raskaudessa nopeammin kuin ensimmäisessä, joten tulee kyllä vaikeaa piilotella raskautta työkavereiden uteliaiden silmien alla.

Itse en ihan periaatteesta ota raskautta puheeksi, ellei henkilö itse mainitse asiasta. Viime vuonna esimerkiksi näin pitkästä aikaa yhtä kaveria, ja hän kyllä näytti olevan raskaana, mutta koska hän ei sanonut olevansa raskaana, en minäkään sanonut mitään. Ei oltu siis nähty varmaan vuoteen, joten olisi voinut olla, että hän olisi vain lihonut. Ehkä kuukautta myöhemmin hän sitten kertoi olevansa tosiaankin raskaana.

Jotenkin kyllä raskaus- ja lapsiasiat tuntuvat saavan jotkut unohtamaan kaikki yksityisyyden rajat. Esimerkiksi esikoista odottaessa naapurissa asuva mies, jonka kanssa en ollut koskaan edes jutellut, silitti mahaani kysymättä lupaa. Ja töissä yksi työkaveri, jonka kanssa en yleensä ole missään tekemisissä, kysyi minulta, olenko pettynyt, kun vauva on poika. Siis mitä hittoa nyt ihmiset?

 

[lepus timidus]

Jotenkin kyllä raskaus- ja lapsiasiat tuntuvat saavan jotkut unohtamaan kaikki yksityisyyden rajat. Esimerkiksi esikoista odottaessa naapurissa asuva mies, jonka kanssa en ollut koskaan edes jutellut, silitti mahaani kysymättä lupaa. Ja töissä yksi työkaveri, jonka kanssa en yleensä ole missään tekemisissä, kysyi minulta, olenko pettynyt, kun vauva on poika. Siis mitä hittoa nyt ihmiset?

Järkkyä

 

[jinxmoon]

Ai hitsi se vappukin tosiaan lähestyy! Mullakin luultavasti dpo 8 paikkeilla nyt.

Onpas kyllä ikävää tuollainen raskauden spekulointi! Eiköhän jokainen kerro sitten kun on kerrottavaa ja muutenkin valmis siihen. Ja hyi olkoon jos joku tuntematon vielä kehtaa tulla kyselemään!

Musta tuntuu, että siitä lähtien kun vähensin alkoholia (jo ennen kuin edes haaveilin lapsista) niin on ollut eri tavalla suurennuslasin alla. Todella inhottavaa kun ihmiset kyttäävät mitä juon juhlissa. Ihan kun terveydestään ei voisi itsensä takia huolehtia...

 

[Jossu123]

Väärät raskausonnittelut ovat kyllä ihan kauheita. Minulla on tosi herkästi turpoava vatsa, ja välillä voisi kyllä luulla minun olevan raskaana. Pelottaa kyllä välillä, että joku luulee sitä raskausvatsaksi. Se on kyllä jotenkin tuplasti kamalaa, kun ensinnäkin haluaisin niin kovasti olla raskaana, ja toiseksi se käytännössä tarkoittaa, että olen jonkun silmissä lihonut. Ei sillä, en oikeasti halua painoon liittyviä kommentteja suuntaan tai toiseen, koska se aina tarkoittaa, että joku tarkkailee kehoni muutoksia, mikä on aika ahdistavaa. Yksi työkaverini on juuri tällainen, ja se on ihan kamalaa. Ahdistaa, että kunhan plussaan, pitää taas käydä säännöllisesti toimistolla. Keskenmenneen raskauden eka kolmannes olisi mennyt ihanasti etätöissä, mutta nyt meidän pitää ensi kuusta lähtien olla 50% toimistolla. Ja tuosta keskenmenneestä raskaudesta tiedän jo, että kohtu kasvaa toisessa raskaudessa nopeammin kuin ensimmäisessä, joten tulee kyllä vaikeaa piilotella raskautta työkavereiden uteliaiden silmien alla.

Itse en ihan periaatteesta ota raskautta puheeksi, ellei henkilö itse mainitse asiasta. Viime vuonna esimerkiksi näin pitkästä aikaa yhtä kaveria, ja hän kyllä näytti olevan raskaana, mutta koska hän ei sanonut olevansa raskaana, en minäkään sanonut mitään. Ei oltu siis nähty varmaan vuoteen, joten olisi voinut olla, että hän olisi vain lihonut. Ehkä kuukautta myöhemmin hän sitten kertoi olevansa tosiaankin raskaana.

Jotenkin kyllä raskaus- ja lapsiasiat tuntuvat saavan jotkut unohtamaan kaikki yksityisyyden rajat. Esimerkiksi esikoista odottaessa naapurissa asuva mies, jonka kanssa en ollut koskaan edes jutellut, silitti mahaani kysymättä lupaa. Ja töissä yksi työkaveri, jonka kanssa en yleensä ole missään tekemisissä, kysyi minulta, olenko pettynyt, kun vauva on poika. Siis mitä hittoa nyt ihmiset?

Mä tunnistan kans tän fiiliksen. En ota kohteliaisuutena kommentteja laihtumisesta sillä se tarkoittaa että olet tajunnut että olen lihava. Kyllä ihmiset ymmärtävät ylipainonsa huomauttamattakin.

 

[harsokukka]

Raskausasioista kysyminen ja kommentointi on kyllä mun mielestä jotakin, joka ei sovi oikein minkäänlaisiin ihmissuhteisiin. Toisaalta raskausaikeista ja perhesuunnittelusta keskustelu luottamuksellisessa seurassa voi olla tosi mielekästäkin, mutta ilmapiirin pitää olla sellainen, että jokainen saa kertoa sen verran kuin haluaa. Olin 22-vuotiaana ekassa "oikeassa" työpaikassani ja siellä pikkujouluissa ihan toisen yksikön työntekijä tuli kysymään, että olenko raskaana, kun näki minut juomassa limua. Ja se oli ainoa limu minkä sinä kosteana iltana join, että joo-o... Minulta/meiltä on udeltu lapsentekosuunnitelmia aika paljonkin erityisesti miehen kavereiden suunnalta, kun ollaan kuitenkin oltu yhdessä "aina". Ne on ollut jotenkin helppoja kuitata, vanhempiemme tai sukulaisten taholta ei ole onneksi kyselty mitään. Haluan uskotella itselleni, että osaisin vastata jotakin napakkaa jos ikävässä tilanteessa lähdettäisiin utelemaan, mutta en kyllä varmaan oikeasti osaisi. Nimimerkillä luin joskus neuvon, että kun iäkäs sukulainen kyselee lastentekoaikeista, niin keskustelu päättyy varmuudella, kun itse vastaa kysymällä iäkkään sukulaisen kuolemisaikeista. En nyt tietysti noin oikeasti sanoisi, mutta mun mielestä on ihan ok, että kysyjälle jää sellainen fiilis, ettei tuollaista ole ok kysyä.

Näissä asioissa nuorempi polvi alkaa onneksi olla aika tiedostavaa, ja erityisesti naiset? Meilläkin on mennyt niin, että miehen miespuoliset kaverit ovat jossain illanistujaisissa töksäyttäneet, että koskas aiotte lapsia tehdä, kun taas naisporukalla keskustelu on enemmän sitä tyyliä, että ei ole pakko vastata jos ei halua mutta jos kaikki menee hyvin, niin...

Omaa napaa sen verran, että plaah kun tämä kemiallisen/varhaisen keskenmenon jälkeinen vuoto vaan kestää ja kestää!!! Tänään seitsemäs päivä vuodon alusta ja edelleen tulee ihan kirkasta verta ajoittaisina hulahduksina. Menkat mulla on yleensä sen viisi päivää, ja niistäkin kirkasta verta vaan kp 1-2, ehkä 3. No, "onneksi" on pitkät kierrot, niin eipä tämä vuoto nyt yhdyntöjä ovulaation aikaan vaaranna... Tilasin raskaustestejä, jotta voin varmistaa, että hcg oikeasti lähti laskuun ja poistuu elimistöstä. Minun PITI tilata vain kaksi tai maksimissaan kolme testiä, ettei sitten olisi kiusausta testailla liian varhain, mutta postikulut oli samat minkä vaan kokoiselle satsille, joten kuusi tuli nyt tilattua kuitenkin. Ja kaipa se pitää ennen polttareita testata kuitenkin, ne on kp 33, kun omat kierrot ovat olleet sitä 32-35 luokkaa. Tai sitten vaan olen tiukasti vesilinjalla siellä joka tapauksessa, niin ei tarvitse asiaa pohtia sen enempää. Mietin sitäkin, että pitäisikö omien hermojen säästämiseksi vaan jättää urheilukello kokonaan pois, kun tässä edellisessä kierrossa osasin raskaustestin nimenomaan siksi tehdä, että syke oli valtavan korkea ja yöllinen palautuminen (eli no, se syke) niin luokattoman surkeaa. Onko teillä muilla urheilukello tai Oura saanut epäilemään raskautta? Se on ilmeisesti yllättävän yleistä! Jotta täytyisi miettiä mahdollisimman vähän, niin haluaisin tehdä yhden digitestin sitten, kun menkat on jo oikein kunnolla myöhässä. Mutta enhän minä niin osaa tehdä, tässä nyt neljä kiertoa yritetty ja kolmessa olen joka tapauksessa testaillut.

 

[NM90]

Mä en muista, että olisin koskaan saanut turhia raskausonnitteluja. Mutta meillä kun on useampi lapsi, niin ihmiset herkästi kysyy "No, joko on seuraava tulossa?" tai "No, koskas seuraava tulee?". Eli oletus on se, että kyllä ne vielä lapsia tekee, kun ovat jo noin monta saaneet.

 

[Pian 41 v.]

Me tarvittais kans tiirailtavaa

Tiirattavaa kiitos

Oli kipeä olo niin olin ihan varma ja piti jo testata. Tietenkin dpo 8 nega. Tajusin sitten, että kurkkukivun takia olisi THL;n suosituksen mukaan pitänyt tehdä se toinen, ei raskaustesti

 

[NM90]

Dpo 10 ja pregcheck.

Eilen oli aivan puhdas nega, tässä ehkä kuvittelen näkeväni jotain.

Edit. Nyt ku katoin tota kuvaa, niin ei siinä kyllä näy yhtään mitään.

 

[-Nennu-]

Dpo 10 ja pregcheck.

Eilen oli aivan puhdas nega, tässä ehkä kuvittelen näkeväni jotain.

Edit. Nyt ku katoin tota kuvaa, niin ei siinä kyllä näy yhtään mitään.

Minä nään jotain

 

[Jossu123]

Dpo 10 ja pregcheck.

Eilen oli aivan puhdas nega, tässä ehkä kuvittelen näkeväni jotain.

Edit. Nyt ku katoin tota kuvaa, niin ei siinä kyllä näy yhtään mitään.

Kyllä mäkin tässä jotain näen.

 

[Harmi89]

Dpo 10 ja pregcheck.

Eilen oli aivan puhdas nega, tässä ehkä kuvittelen näkeväni jotain.

Edit. Nyt ku katoin tota kuvaa, niin ei siinä kyllä näy yhtään mitään.

Minä kans viivalasieni kanssa olen näkevinäni tässä jotain

 

[Siz]

Dpo 9 ja negatiivinen. Pitäisi lopettaa tämä liian ajoissa testailu, kun tulee vaan paha mieli. Mutta nyt sitä ei voi enää lopettaakaan, kun toivoo että jos sieltä jonkun haalean viivan saisikin seuraavana päivänä niin tulisi parempi fiilis. Viime raskaudessa testasin ensimmäisen kerran vasta dpo 12 ja silloin oli todella haalea viiva vasta.

Olin ihan varma oireiden perusteella jo toissapäivänä että nyt tärppäsi, mutta tänään ja eilen oireet ovat lähes kokonaan hävinneet. Aiemmassa raskaudessa urheilukello huomasi jo näillä dpo:illa muutokset (sykkeen nousu, sykevälin lasku), mutta nyt ei mitään muutosta... Pientä ällötystä ja alavatsakipuja on edelleen, mutta toisaalta tämä on ensimmäinen kierto kkm jälkeen, joten voi hyvin olla kierto vaan sekaisin ja tuntemukset vähän normaalista poikkeavia. Pahoin pelkään että toissapäiväiset tuntemukset kertoivatkin vasta ovulaatiosta, jolloin kierto olisi reippaasti myöhässä. Tässä tapauksessa raskautumisen mahdollisuudet olisivat aika minimissä, koska mies oli reissussa.