Raskaaksi 2022

[Harmi89]

On kyllä tunteiden vuoristorataa tämä raskaus- ja vauva-aihe kaikkinensa, sympatiat ja tsempit meille kaikille!

Viime vuoden Raskaaksi -ketjussa kerroin näistä mun hyvinkin vaikeista pms-oireista (jotka kyllä ovat enemmänkin pmdd-oireita) ja niiden kanssa taistelusta.
Mielialalääkityksellä saatiin vaikeimpia oireita vähän hallintaan, mutta edelleen tämä oviksen jälkeinen aika ennen menkkoja on tosi rankkaa.
Tämä viha, ahdistus, masennus, tuskaisuus, itsetuhoiset ajatukset yhdistettyinä fyysisiin oireisiin ja joka kierron tuottamaan pettymykseen saa aina näin kierron loppuvaiheessa miettimään, onko tämä kaikki oikeesti tämän arvoista.. Mutta joka kierron alussa taas elämä voittaa ja jaksaa innostua jälleen uuteen yritykseen.

Kyllä me naiset ollaan vaan aikamoisia selviytyjiä ja nostan hattua meille jokaiselle!!

 

[Mössö]

Tunnistan myös nuo kateuden tunteet. Muiden raskausuutiset tuo vaan oman epäonnistumisen päällimmäisenä mieleen ja syvän surun siitä, ettei itse saa kokea vanhemmuutta. Eilen juuri neuloin parhaan ystäväni esikoisen ristiäisiin lahjaksi neulehaalarin ja toisen kaverin kanssa tekstailin hänen alkuraskauden oireistaan ja ostamistaan vauvajutuista. Samalla itkien itse salassa

 

[Poistettu]

.

 

[Nurppu]

On kyllä tunteiden vuoristorataa tämä raskaus- ja vauva-aihe kaikkinensa, sympatiat ja tsempit meille kaikille!

Viime vuoden Raskaaksi -ketjussa kerroin näistä mun hyvinkin vaikeista pms-oireista (jotka kyllä ovat enemmänkin pmdd-oireita) ja niiden kanssa taistelusta.
Mielialalääkityksellä saatiin vaikeimpia oireita vähän hallintaan, mutta edelleen tämä oviksen jälkeinen aika ennen menkkoja on tosi rankkaa.
Tämä viha, ahdistus, masennus, tuskaisuus, itsetuhoiset ajatukset yhdistettyinä fyysisiin oireisiin ja joka kierron tuottamaan pettymykseen saa aina näin kierron loppuvaiheessa miettimään, onko tämä kaikki oikeesti tämän arvoista.. Mutta joka kierron alussa taas elämä voittaa ja jaksaa innostua jälleen uuteen yritykseen.

Kyllä me naiset ollaan vaan aikamoisia selviytyjiä ja nostan hattua meille jokaiselle!!

Huh, tuo on ihan kamalan raskaan kuulosta tosi hyvä että edes pahimmat kulmat on saatu hiottua pois. Oot kyllä ihan sankari. Samaa mieltä, että kyllä tässä ollaan hurjia selviytyjiä! Ja pitää muistaa antaa itsellekin armoa kun on negatiivisia tunteita.

Mä oon harvoin kateellinen, mutta muistan kans yhden kerran vuosia sit, kun me ei vielä oltu alotettu yrittämistä. Silloin kuulin, että yks tuttavapariskunta joka oli ollu yhdessä yhtä kauan kuin me, oli tullu raskaaks. Meillä siis minä olisin halunnut alottaa jo aiemmin yrittämisen, koska oli joku pelko siitä, että se tulee mahdollisesti kestämään kauan (miksi olin niin oikeassa?!) Meillä miehellä taas oli aiemmassa suhteessa aina onnistunu raskaudet tyyliin ekasta kerrasta kun vahingossa lipsahti, niin hän koki, että meillä käy samoin, eli odotellaan siihen että varmasti on valmista. Sit kun kuulin tuosta pariskunnasta, joka oli yhtä kauan ollu yhdessä, niin se riipi tosi syvältä ja itkin pitkään lohduttomasti. Musta tuntu niin pahalta, että mun mies ei halunnut mun kanssa lasta! Onneksi siitä on jo kauan, ja nyt on meillä mieskin jo pitkään ihan oikeasti halunnut sitä lasta.

 

[Gagezzz]

Oon sitä miettinyt, että onko tää tämän hetken vauvabuumi oikeasti iskenyt lähipiiriin tosi vahvasti vai eikö sitä aiemmin ole vaan reagoinut näin voimakkaasti muiden vauvauutisiin...

Vaikkei meillä niin sanotusti olekkaan sitä yrittämistä pitkään takana niin silti takaraivossa kolkuttelee useita eri syitä(ylipaino yms...)miksi raskauden tavoittelu voi olla kovan työn ja useiden pettymysten takana. Niin silti tuntuu jo tässä kohtaa ihan käsittämätöntä kateutta ja pettymystä, kun vauvoja tulee kuukausittain lähipiiriin.

Sitten näkee miten onnellinen mies on aina vauvoja nähdessään ja joutuu nielemään sitä palaa kurkussa, että toivottavasti ei tuota tälle pettymystä.

Mutta ei pidä vielä kuitenkaan vaipua epätoivoon! Meidän vuoro koittaa kyllä!

 

[Jossu123]

Oon sitä miettinyt, että onko tää tämän hetken vauvabuumi oikeasti iskenyt lähipiiriin tosi vahvasti vai eikö sitä aiemmin ole vaan reagoinut näin voimakkaasti muiden vauvauutisiin...

Vaikkei meillä niin sanotusti olekkaan sitä yrittämistä pitkään takana niin silti takaraivossa kolkuttelee useita eri syitä(ylipaino yms...)miksi raskauden tavoittelu voi olla kovan työn ja useiden pettymysten takana. Niin silti tuntuu jo tässä kohtaa ihan käsittämätöntä kateutta ja pettymystä, kun vauvoja tulee kuukausittain lähipiiriin.

Sitten näkee miten onnellinen mies on aina vauvoja nähdessään ja joutuu nielemään sitä palaa kurkussa, että toivottavasti ei tuota tälle pettymystä.

Mutta ei pidä vielä kuitenkaan vaipua epätoivoon! Meidän vuoro koittaa kyllä!

Mä tunnistan tän niin vahvasti! Kun ei ole varsinaisesti yritystä vielä kauaa takana eikä sen puolesta mitään lapsettomuuttakaan niin tuntee senkin vuoksi syyllisyyttä näistä omista tunteistaan. Ja tää yks vauva uutinen kun ei ollut edes yksi vauva vaan kaksoset... Eka ajatus et miksi muille suodaan monin verroin ja toisille ei kuulu yhtäkään. Se syli vain on niin tyhjä. Ja vaikka varsinaista yritystä ei ole vielä kauan ollut, on sitä ollut itse niin kypsä ajatukseen vauvasta jo pitkän aikaa.

 

[Hildamaria]

Menkkajomotukset paria päivää ennen kun menkkojen pitäisi alkaa. Tietääkö joku, että jos jomotukset johtuvat raskaudesta, niin mikä siellä jomottaa? Alkoi tänään jomotella ja mietin vaan kokoajan että menkat ne siellä koputtelee, mutta jostain luin että saattaa jomotella raskaudenkin takia.

 

[Mössö]

Meillä ei ole ajallisesti kuin reilu 6kk yritystä takana, mutta sain jo lapsettomuusdiagnoosin ja hoidot aloitetaan ensikierrosta jos tästä ei tärppää. Tyhjä syli on niin valtavan vaikea hyväksyä. En mistään ole tässä elämässä haaveillut kuin vanhemmuudesta niin iski kyllä pahasti vasten kasvoja, kun saa 25-vuotiaana kuulla hedelmällisyyden olevan todella heikko. Ja vielä kun nyt tiedetään, että vika todellakin on minussa, niin itsesyytökset ovat hyvin vahvat...

Menkkojomojen kaltaisia ilmeisesti alkuraskaudessa on, jotain kudosmuutoksiin, raskauteen valmistautumiseen, asioiden uudelleen järjestelyyn ja hormoneihin liittyvää muistaakseni?

 

[Pikkupikkupikkunen]

Mulla on ainaki ollu alkuraskaudessa paljonko tommosta menkka jomottelua hankalaa on tunnistaa alkaako menkat vai raskaus ku kaikki oireet on ihan samoja kummassakin.

 

[Star4]

Menkkajomotukset paria päivää ennen kun menkkojen pitäisi alkaa. Tietääkö joku, että jos jomotukset johtuvat raskaudesta, niin mikä siellä jomottaa? Alkoi tänään jomotella ja mietin vaan kokoajan että menkat ne siellä koputtelee, mutta jostain luin että saattaa jomotella raskaudenkin takia.

mä en osaa sen kummemmin sanoa mikä siellä jomottelee mutta normaalia on että kun raskaus alkaa, niin on tunne kun menkat alkaisi. Se on jopa niin oikean tuntuista että varmuuden vuoksi pitää ihan sidettä kun tuntuu että menkat alkaa, itse pidin jonkin aikaa sidettä kaikissa raskauksissa ennen kun jomottelut taasantui niin sitten vasta uskalsin olla ilman. Tokihan se kohtu alkaa kasvamaan heti alkuraskaudessa että saattaa ihan siitäkin osana johtua jomottelut.

 

[Nurppu]

Meillä ei ole ajallisesti kuin reilu 6kk yritystä takana, mutta sain jo lapsettomuusdiagnoosin ja hoidot aloitetaan ensikierrosta jos tästä ei tärppää. Tyhjä syli on niin valtavan vaikea hyväksyä. En mistään ole tässä elämässä haaveillut kuin vanhemmuudesta niin iski kyllä pahasti vasten kasvoja, kun saa 25-vuotiaana kuulla hedelmällisyyden olevan todella heikko. Ja vielä kun nyt tiedetään, että vika todellakin on minussa, niin itsesyytökset ovat hyvin vahvat...

Menkkojomojen kaltaisia ilmeisesti alkuraskaudessa on, jotain kudosmuutoksiin, raskauteen valmistautumiseen, asioiden uudelleen järjestelyyn ja hormoneihin liittyvää muistaakseni?

Joo, se itsesyytös on kauhean raskas. Me ollaan oltu selittämättömiä, ja kuten sanottu, miehellä ollut helppo raskautua edellisessä parisuhteessa, eli selvästi minuun tämä vaikeus liittyy. Mut kun viime inssissä paljastu että olikin miehen simpoissa (ainakin sillä kertaa) vikaa, niin mulle tulikin paljon kevyempi olo siitä. Mutta mitä ihmeen järkeä on siinä, että on niin paljon helpompi hyväksyä että vika on toisessa, kuin että vika on itsessä? Toiselle sen antaa heti anteeksi, kun rakastaa ja haluaa hänelle hyvää. Miks on niin vaikea ulottaa se sama itseen?

 

[Poistettu]

.

 

[Bluebelle34]

Mulla on ainaki ollu alkuraskaudessa paljonko tommosta menkka jomottelua hankalaa on tunnistaa alkaako menkat vai raskaus ku kaikki oireet on ihan samoja kummassakin.

Ihan sama. Se kierto kun viimein oli plussa olisi voinut olla oireiltaan ihan sama kun mikä vaan aiempi, paitsi että sitä itse vuotoa vaan ei tullut. Ennakolta en siis voinut tietää enkä edes arvata.

 

[Maakku]

Menkkajomotukset paria päivää ennen kun menkkojen pitäisi alkaa. Tietääkö joku, että jos jomotukset johtuvat raskaudesta, niin mikä siellä jomottaa? Alkoi tänään jomotella ja mietin vaan kokoajan että menkat ne siellä koputtelee, mutta jostain luin että saattaa jomotella raskaudenkin takia.

Tätä miekin tässä pohdin, kiitos teille viisaammat vastauksista! Itsellä ei ole kokemusta raskautumisesta niin mistä tätä oloa sitten tietää
Maanantaille ennusteissa menkat mut todellakin toivon että nää on nyt viimein plussaoireita

 

[Jiin3s]

Jos nyt leikitään että mulla olis ollu ovis samaan aikaan ku yleensä kierrossa ni vois olla dpo 7. Mut tosiaa en saanu sitä kii ni vähä turhauttava kierto. Odottelen lähinnä menkkoja alkavan reilun viikon päästä viikonloppuna. Vähä jännää nippailua ollu tossa mut en tiedä onko kohtu vai suolisto vai virtsarakko ku taas alkaa oireilla tulehdusta vaiko ei. Oon ihan pihalla omasta kropastani mitä se yrittää kertoa. Tai ehkä ovulaatiota ei vaan ole ollut ollenkaan tässä kierrossa.

 

[Jiin3s]

Ovisplussa! Raskaustesti kyllä vielä haamuilee keskenmenon jäljiltä, mutta taitaa olla hcg:n määrä jo niin pieni, ettei estä ovulaatiota.

Nyt kun vielä hyödynnettyä tämän... Hirveän työlästä tällä hetkellä päästä sänkypuuhiin miehen kanssa, kun esikoisen päiväkoti on koronan takia kiinni (eli ei olla ilman lasta kotona ikinä) ja esikoinen on halunnut viime ajat nukkua aina meidän sängyssä.

Siinä saakin olla vähän luova sitten että missä harrastelee. Ehkä suihku? Sauna? Olkkari? Keittiön pöytä?

 

[Jiin3s]

Mulla dpo 20 eikä menkkoja näy :D

Kuulostaa lupaavalta

 

[Uppisss]

On kyllä tunteiden vuoristorataa tämä raskaus- ja vauva-aihe kaikkinensa, sympatiat ja tsempit meille kaikille!

Viime vuoden Raskaaksi -ketjussa kerroin näistä mun hyvinkin vaikeista pms-oireista (jotka kyllä ovat enemmänkin pmdd-oireita) ja niiden kanssa taistelusta.
Mielialalääkityksellä saatiin vaikeimpia oireita vähän hallintaan, mutta edelleen tämä oviksen jälkeinen aika ennen menkkoja on tosi rankkaa.
Tämä viha, ahdistus, masennus, tuskaisuus, itsetuhoiset ajatukset yhdistettyinä fyysisiin oireisiin ja joka kierron tuottamaan pettymykseen saa aina näin kierron loppuvaiheessa miettimään, onko tämä kaikki oikeesti tämän arvoista.. Mutta joka kierron alussa taas elämä voittaa ja jaksaa innostua jälleen uuteen yritykseen.

Kyllä me naiset ollaan vaan aikamoisia selviytyjiä ja nostan hattua meille jokaiselle!!

Samaistuin tähän.. Mulla on tosi rajut pms oireet ja oon ihan hirviö ja henkisesti juuri tosi paha olo ja masentaa ja ahdistaa.. Ja tuntuu et nää iän myötä vaa voimistuu ja en tiiä onko sekin jostain syystä voimistanut kun oon pudottanut painoa nyt aika paljon suht pienessä ajassa.. Edellisten raskauksien kilot pois... Tsemppiä hurjasti sinne myös

 

[Nurppu]

Tässä tylsiä kierron alkupäiviä vietellessä aloin miettimään, mikä on kierron paras aika :P mulle selkeesti siinä dpo2-5. Kaikki voitava on siinä vaiheessa tehty, voi vaan pari päivää rauhassa haaveilla siitä, että ehkä nyt olis napannu. Aattelin että tää olis kaikilla sama, mut tuo Harmin viesti sai tajuamaan, et ei ookaan ollenkaan niin yksiselitteinen juttu! Mikä teistä on kierron paras hetki?

(Ja lagaako muillakin tää sivu ihan törkeenä? En saa ees hymiöitä kaivettua tähän..!)

 

[Jossu123]

Tässä tylsiä kierron alkupäiviä vietellessä aloin miettimään, mikä on kierron paras aika :P mulle selkeesti siinä dpo2-5. Kaikki voitava on siinä vaiheessa tehty, voi vaan pari päivää rauhassa haaveilla siitä, että ehkä nyt olis napannu. Aattelin että tää olis kaikilla sama, mut tuo Harmin viesti sai tajuamaan, et ei ookaan ollenkaan niin yksiselitteinen juttu! Mikä teistä on kierron paras hetki?

(Ja lagaako muillakin tää sivu ihan törkeenä? En saa ees hymiöitä kaivettua tähän..!)

Mulle varmaan ovulaation metsästys... nää piinapäivät on välillä hormonaalisista muutoksista johtuvaa pahoinvointia ja muuten vaan mielelle raskaita kun vauvatoiveet pyörii niin vahvasti päässä...