Paljon onnea vauvakuume!
Hei, pointsit sulle ja onnea matkaan! Kaikki on susta itsestäsi kiinni ja siitä, onko sulla motivaatiota. Oon itsekin lukenut aikoinaan saman kirjan ja voin suositella. Joskin en ole mitenkään tyypillinen tupakoitsija, tällä hetkellä en siis polta, kuin ehkä 3 kk välein illanvietossa. Enkä oo oikeestaan ikinä ollu mikään ketjupolttaja.
Se et jos yrittää vauvaa niin sehän pitäisi anyway lopettaa siihen plussaan, ja vielä parempi ois ennen plussaa tumpata! Jos tuntuu mahdottomalta niin auttaisko ajatus siitä että sulla on kuitenkin raskauden jälkeen mahdollisuus aloittaa uudelleen, jos haluat ja jos vielä siltä tuntuu? Mulle (ja huom, siis mulle itselleni, tää ei tietenkään kaikille toimi yhtään) on röökittömyys helpottanut sen jälkeen kun tajusin, että mulle toimii se et en oo itselleni niin ehdoton, vaan koko ajan tiedostan sen et kyl mä voin ja saan polttaa illanvietoissa, nykyään mä pystyn jättää sen siihen eikä muulloin enää tee ees mieli.
Huomenna testipäivä, kaksjakoiset fiilikset. Ei tuntemuksia minkäänlaisia, en usko olevani raskaana. Oon oottanut "sitä tunnetta et sen vaan tietää" mut toisaalta eipä mul ollut esikoisen kohdallakaan sitä...
mä alotin tänään stumppaa tähän-kirjan ja voin kertoa, että oon vaikuttunu ekasta 35% jonka oon nyt illalla lukenut. Kuinka silmät avaavia esimerkkejä siinä on, tunsin itteni ihan tyhmäksi jo kun koin ahaa-elämyksen. Tähän asti voin suositella lämpimästi. Laskin, että oon polttanu 18vuotta, välillä raskaustauot ja pari muuta pätkää ilman, eli aika pitkä "ura" takana. Ja miksi? sitä tässä selvittelen. Niin moni syy on vaihtunu jo nyt ymmärtämiseksi, ettei se niin muuten olekaan. Baby steps, katotaan miten käy.
Hei, pointsit sulle ja onnea matkaan! Kaikki on susta itsestäsi kiinni ja siitä, onko sulla motivaatiota. Oon itsekin lukenut aikoinaan saman kirjan ja voin suositella. Joskin en ole mitenkään tyypillinen tupakoitsija, tällä hetkellä en siis polta, kuin ehkä 3 kk välein illanvietossa. Enkä oo oikeestaan ikinä ollu mikään ketjupolttaja.
Se et jos yrittää vauvaa niin sehän pitäisi anyway lopettaa siihen plussaan, ja vielä parempi ois ennen plussaa tumpata! Jos tuntuu mahdottomalta niin auttaisko ajatus siitä että sulla on kuitenkin raskauden jälkeen mahdollisuus aloittaa uudelleen, jos haluat ja jos vielä siltä tuntuu? Mulle (ja huom, siis mulle itselleni, tää ei tietenkään kaikille toimi yhtään) on röökittömyys helpottanut sen jälkeen kun tajusin, että mulle toimii se et en oo itselleni niin ehdoton, vaan koko ajan tiedostan sen et kyl mä voin ja saan polttaa illanvietoissa, nykyään mä pystyn jättää sen siihen eikä muulloin enää tee ees mieli.
Huomenna testipäivä, kaksjakoiset fiilikset. Ei tuntemuksia minkäänlaisia, en usko olevani raskaana. Oon oottanut "sitä tunnetta et sen vaan tietää" mut toisaalta eipä mul ollut esikoisen kohdallakaan sitä...