On aika semipaha :banghead: Saatan oksentaa tai vatsa ihan sekaisin, kun tulee hormonaalista migreeniä. Se on sellasta monta päivää kestävää ja saattaa vaihtaa puoltakin välissä. Ja niin kuin moni täällä sanoikin, mulla ukkoset vaikuttaa. Kai ne aivot vaan reagoi jotenkin joko ilman matalapaineeseen tai johonkin sähköverkkoihin.Laskin viimeeksikin, että 12h siitä kun särky on lakannut ja ukkosta on ilmassa, tulee usein se rajuilma ja ukkonen. Sitten jos ukkonen on oikein lähellä niin ei välttämättä ole sitä migreeniä enää, vaan sellaista erilaista juilimista päässä. Mulla ollut ihan tosi pienestä migreeni, tyyliin 4v saakka ja aivot kuvattu sen takia lapsena, ei löytynyt mitään muuta kun migreeni, joka ilmeisesti voimakkaasti periytyy meidän suvussa naisille.
Vaikuttaa toki myös hajusteet, mut niistä tulee usein vaan viiveellistä migreeniä et se särky ei ala ihan heti ja usein vaan sillon kun ite käytän hajuvesiä tms. Suihkutettavista dödöistä yms. en saa migreeniä, mutta saan vaikeet astmakohtaukset, en pysty ees olemaan samassa tilassa sillon kun esim. mies laittelee omia hajusteitaan.
Niin ja ruokavalio vaikuttaa, sain sen kroonisen päänsärkykierteen kukistettua viljaton, maidoton, lisäaineeton dieetillä, mutta kyllä siltikin edelleen käy niin, että vaikken söisi mitään kiellettyä niin saan sen migreenin 1-2 kertaa kuukaudessa eli on varmaan itsellä kuitenkin jotenkin sisäänrakennettuna päänsisään tuo ajastin, että se vaan tulee. :bag: Samoin heti tulee sillonkin kun oon oikeen jännittynyt tai stressaantunut, usein vielä niin, että suunnitellaan jotain kivaa juttua, kuten vaikka mökkeilyä ja siinä samassa alkaa esim. loma niin makaan rätti päässä seuraavat 3 vuorokautta, kun stressi laukeaa. Eli mulle se tulee joskus myös siitä postiviisesta virittyneisyydestä
Tsemppiä migreenin kanssa painiville
On tyhmä vaiva, mulla on sitä hortonin neuralgiaa, tavallista migreeniä/hormonaalista sekä sitten aurallista - ilmeisesti joku sekatyypin vaiva. Pitkät päänsärkyputket esim. viikon migreeni, on usein sitä hortonia, joka vaihtaa puolta ja syttyy sekä sammuu välissä hetkeksi, se on oikeesti aivan jumalattoman kovaa (en ihmettele, että aikanaan sitä kutsuttiin itsemurhapäänsäryksi - oon itekin itkenyt monta kertaa sitä kipua, se on ihan hirveää ja, vaikka kaikenlaisia kipuja mullakin ollut, niin tuo on pahin kipu mikä mulla ikinä on ollut, ei edes hammaskipu vedä sille vertoja.) Onneksi ei kuitenkaan aina ole niin rajuja nuo kohtaukset, nytkin ilmeisen iisin oloinen on pää, vaikka särkeekin vähän. Niin ja toivoa on, että painuu kokonaan raskaus- ja imetysajaksi pois, näin oli ainakin äidilläni. :angelic: