Raskaaksi 2020

Onko täällä kokemusta siitä, että roskishaamu olisi muuttunut positiiviseksi? Tein aamulla raskaustestin, koska epäsäännöllinen kierto enkä ole ovista saanut tikkuun. Oon jättänyt oviksen testaamatta kp:lla 12,13,15, 17, 18, 19 ja 20. Ja nyt mietin siis, että jos ovis olisikin osunut noille päiville. Mitään oireita ei sen enempää ole ollut. Tänään siis kp27 ja viime kierrossa ovis kp26.

Ovistestit edelleen nega, mutta nyt katsoin aamusta raskaustestiä ja siihen oli ilmestynyt erittäin haalea viiva :eek: Ja koska epätoivo iskee, mietin nyt, että onko jollain roskishaamu muuttunut plussaksi?

Ja aikaisempaan keskusteluun vielä, että suosittelen itse jättämään sellaiset ihmiset elämästä, jotka eivät tuota itselle iloa. Olen joskus itse tehnyt tämän ja heidän tilalle tullut myöhemmin sellaisia ihmisiä, joista en halua millään luopua. Ehkä tähänkin pätee sanonta siitä, että kun toisen oven sulkee niin toinen avautuu :happy:
Mulla muuttui aikoinaan roskishaamu positiiviseksi :) Olin siis kirjaimellisesti heittänyt sen testin roskiin mutta tarkistin kuitenkin myöhemmin. Seuraavana päivänä sain jollain Early predictorilla ihan selvän positiivisen. Tosin jotkut testit kyllä saattaa antaa roskishaamuja herkästi, eli tää on vähän 50/60 :wink
 
Pakko kans vielä kommentoida, että kuulostaa tosi ikävältä toi kaveri. Etenkin jos sillä on jo kaksi lasta ja sulla ei yhtään ja silti laukoo tollasia kommentteja, niin huh huh.
Niinpä, sinä aikana kun oon kärvistellyt valtavassa vauvakuumeessa ja odottanut, että mies olis valmis, hän on pyöräyttänyt kaksi ihanaa lasta. Äitienpäivänä olin jo lähellä välien katkasua, kun tää kaveri itki kuinka hirveeltä tuntuu viettää äitienpäivää kun kolmen lapsen sijasta on vaan kaksi. Itsehän olin saanut aiemmin keskenmenon ja menin äitienpäivän aika synkissä vesissä miettien Saanko koskaan edes sitä yhtä kelle saan olla äiti.
 
Niinpä, sinä aikana kun oon kärvistellyt valtavassa vauvakuumeessa ja odottanut, että mies olis valmis, hän on pyöräyttänyt kaksi ihanaa lasta. Äitienpäivänä olin jo lähellä välien katkasua, kun tää kaveri itki kuinka hirveeltä tuntuu viettää äitienpäivää kun kolmen lapsen sijasta on vaan kaksi. Itsehän olin saanut aiemmin keskenmenon ja menin äitienpäivän aika synkissä vesissä miettien Saanko koskaan edes sitä yhtä kelle saan olla äiti.

Siis ihan hirveää! Ei toi ole ystävyyttä. Mä panisin välit poikki pitkällä saateviestillä jossa asiallisesti kertoisin syyn.
 
Joo, kuulostaa ikävältä ystävyydeltä :3some

Omanapa: päivällä jälleen ihan kauhea väsymys, nukahdin autoon ja koko illan olin tosi väsynyt. Äsken suihkussa saunan jälkeen tuli outo kipu oikealle puolelle ja se säteili välilihan alueelle päin. Piti ihan kuumaa vettä suihkuttaa alueelle. :eek:
 
Täällä toisen yrittäminen vakavasti harkinnassa, mietityttää vain lopputalvesta todettu super alhainen ferritiini, alle 10. Onko kellään kokemusta, voisiko sitä silti tulla raskaaksi vaikka rautavarastot onkin tyhjänä? Hb vielä tosin hyvä (yli 130), joten raudanpuute ilman anemiaa täällä. Rautaa on tullut syötyä jo pari kk, mutta olen ymmärtänyt, ettei vaste ole aina hääppöinen tai hitaasti ne taitaa palautua ne varastot. Kontrolleja en ole vielä ottanut.

Tulin raskaaksi 08/2019, joka meni kesken. Mulla oli silloin varastoraudat n 30-50, keskenmenon jälkeen sain nostettua 80 ja nyt olen raskaana rv 16. Suosittelen kääntymään lääkärin osaavan puoleen, että saat varastoraudat nostettua.
 
Mä pistäisi poikki tuollaisten ihmisten kanssa. Todella toksinen ihmissuhde, joka ei tuo kuin pahaa mieltä. Paljon parempi ilman.
 
Citrus, esikoisesta RFSUn liuskalla sain roskishaamun ja pari h myöhemmin digissä raskaana 1-2. Viikkoja 3+2 oli sillon. Mutta tästä kyllä jo yli 3 vuotta aikaa :)

Ja toiseen keskustelussa olleeseen kysymykseen; samaisesta tapauksesta pahoinvoinnit alkoi jo rv 5+. Ja kesti päivittäisenä 16+ asti ja viikottaisena synnytykseen asti :shy:
 
Joo Reggie , ei tuo ole mitään ystävyyttä enää :shifty: romukoppaan tuollaset ”kaverit” joutaa!

ON: yltyi vaan ne nippailut ihan krampeiksi. Jopa lenkillä otti aika kovasti, kun taas menkkakramppeihib urheilu auttaa. Ja nukuin kans kahdet päikkärit ku väsytti niin hulluna :hilarious: saapa nähdä millanen päivä huomenna tulee!
 
Tää on kyllä niin aktiivinen ketju ettei kyllä oikein meinaa mihinkään väliin kommentoimaan. Mukana kuitenkin roikutaan ja oon kaikki viestit koittanut aina lukea ja tykkäillä/arvioida välillä :grin Ette tiedäkään mikä merkitys teillä kaikilla on näihin minun päiviin!

Täällä tänään kp1 ja yk 12. Itkuhan siinä taas aamulla tuli ja mies tuli halaaman ja pyysi anteeksi. Ihmettelin että mitä hän anteeksi pyytää niin sanoi että jos johtuukin hänestä etten tule raskaaksi. Päätettiin että hän käy viemässä siemenneste näytteen niin ei ainakaan sitä tarvitse enää miettiä. Kyllä tässä on taas sellainen olo että hanskat tiskiin ja antaa olla. Onhan meillä toisemme ja onnellisia ollaan näinkin :Heartred
 
Tulin raskaaksi 08/2019, joka meni kesken. Mulla oli silloin varastoraudat n 30-50, keskenmenon jälkeen sain nostettua 80 ja nyt olen raskaana rv 16. Suosittelen kääntymään lääkärin osaavan puoleen, että saat varastoraudat nostettua.

Sulle ja muillekin asiasta keskustelleille, mitä rautavalmisteita ootte käyttänyt? Meinaa maha tykätä huonoa noista mitä oon kokeillut, joten ajattelin olisko jotain suosituksia :)

Oman kokemuksen mukaan hankaluutena tuntuu olevan se, että osassa paikkoja sanotaan että mitään ongelmaa ei ole, jos ferritiini on viitearvoissa, eli yli 10. Oma kokemus + muualtakin vähän kuullut, toki voi riippua hoitajasta/lääkäristä :) Mulla oli tosiaan odotusaikana muistaakseni 22 ja raskauden jälkeen 17, ja kummallakin kerralla sanottiin vaan että ok on ja ei tartte reagoida koska hemoglobiini pysyi hyvänä koko ajan :confused005 oon nyt ajatellut rautaa kyllä syödä, jotta saisi vähän nostettua arvoa, koska käsittääkseni olisi hyvä olla juurikin tuolla yli 70 kieppeillä tämä. Ihan jaksamisen ja muunkin vuoksi.

Täällä toisen yrittäminen vakavasti harkinnassa, mietityttää vain lopputalvesta todettu super alhainen ferritiini, alle 10. Onko kellään kokemusta, voisiko sitä silti tulla raskaaksi vaikka rautavarastot onkin tyhjänä? Hb vielä tosin hyvä (yli 130), joten raudanpuute ilman anemiaa täällä. Rautaa on tullut syötyä jo pari kk, mutta olen ymmärtänyt, ettei vaste ole aina hääppöinen tai hitaasti ne taitaa palautua ne varastot. Kontrolleja en ole vielä ottanut.

Mulla on kans käsitys, että voi vaikuttaa hedelmällisyyteen, mutta nämähän tuppaa olemaan muutenkin monen asian summa.. tuskin yksinään estää jos muut asiat on kunnossa :) epäilen, että minulla on ollut pidempään jo puutosta, koska raskausaikana tosiaan mitattiin jo noin alhainen ferritiini. Ja esikoisen raskauduin yk4 pitkän pillereiden käytön jälkeen joten en usko että silloin ainakaan oli vaikutusta :)
 
Mä oon syöny Maltofer-tippoja. Otan 30 tippaa eli 75 Mg. Enempää ei maha kestä sitäkään ja tohon oon pikkuhiljaa totuttanut et nostanu vähän kerrallaan. Nyt ku tauon jälkeen otin sen 30 tippaa kerralla niin maha meni sekasin kyllä mutta ei enää seuraavana päivänä :wacky: Monesti suositeltu esim. Obsidan tekee mulle ihan järkyttävät vatsakrampit ja täystyhjennyksen. Mulla oli nyt hb 132 ja ferrit 28. Ennen ei oo mitattu ferritiiniä, mutta oon rautaa syöny säännöllisesti kyllä aiemmin mutta välillä pitänyt taukoja. Et tietty varma en ole siitä kuinka hyvin toi maltofer on arvoja nostanu, mutta uskoisin että jnkv ainakin kun tilanteeseen nähden toi 28 tulos oli kuitenkin odotettua korkeampi :)
 
Sulle ja muillekin asiasta keskustelleille, mitä rautavalmisteita ootte käyttänyt? Meinaa maha tykätä huonoa noista mitä oon kokeillut, joten ajattelin olisko jotain suosituksia :)

Oman kokemuksen mukaan hankaluutena tuntuu olevan se, että osassa paikkoja sanotaan että mitään ongelmaa ei ole, jos ferritiini on viitearvoissa, eli yli 10. Oma kokemus + muualtakin vähän kuullut, toki voi riippua hoitajasta/lääkäristä :) Mulla oli tosiaan odotusaikana muistaakseni 22 ja raskauden jälkeen 17, ja kummallakin kerralla sanottiin vaan että ok on ja ei tartte reagoida koska hemoglobiini pysyi hyvänä koko ajan :confused005 oon nyt ajatellut rautaa kyllä syödä, jotta saisi vähän nostettua arvoa, koska käsittääkseni olisi hyvä olla juurikin tuolla yli 70 kieppeillä tämä. Ihan jaksamisen ja muunkin vuoksi.

Mä oon syönyt Obsidan++. Alkuun otti vatsaan tosi paljon, mutta vähitellen se kipuilu loppui, eli varmaan vatsa tottui jo noiden napsimiseen.

Ja joo samaistun, mulle kans terveyskeskuksessa sanottiin, että ferritiini ei vaikuta väsymykseen eikä hedelmällisyyteen. On harmillista, että jotkut pitää sitä eräänlaisena muoti-ilmiönä. Mulla ainakin on paljon voimakkaampi olo nyt kun sai ferrit ylös. :)
 
Onnea plussista! :smiley-bounce012

Täällä kp 29 ja Dpo 12. En ajatellut testailla, kun oon tosi varma että menkat alkaa alkuviikosta. Jotain juilintaakin jo on ja kauhee turvotus. Ke-pe oli pahoja pms-oireita. Nyt kuitenkin helpottaneet. Pari kertaa vihlaissut munasarjoja oudosti. Noh näillä mennään :happy:

Toivottavasti ei nyt ollut ainakaan enneuni keskenmenosta viime yönä. Vuodin kuin seula siinä ja tamponit olivat verellä kyllästettyjä :nailbiting:
 
Näin viime yönä unta että tein positiivisen raskaustestin. Toivottavasti tietää plussaa jollekin teistä :Heartred Itsehän siis vasta odottelen ekoja menkkoja ilman kuparia alkavaksi ensi viikolla.
 
Muokattu viimeksi:
Sulle ja muillekin asiasta keskustelleille, mitä rautavalmisteita ootte käyttänyt? Meinaa maha tykätä huonoa noista mitä oon kokeillut, joten ajattelin olisko jotain suosituksia :)

Oman kokemuksen mukaan hankaluutena tuntuu olevan se, että osassa paikkoja sanotaan että mitään ongelmaa ei ole, jos ferritiini on viitearvoissa, eli yli 10. Oma kokemus + muualtakin vähän kuullut, toki voi riippua hoitajasta/lääkäristä :) Mulla oli tosiaan odotusaikana muistaakseni 22 ja raskauden jälkeen 17, ja kummallakin kerralla sanottiin vaan että ok on ja ei tartte reagoida koska hemoglobiini pysyi hyvänä koko ajan :confused005 oon nyt ajatellut rautaa kyllä syödä, jotta saisi vähän nostettua arvoa, koska käsittääkseni olisi hyvä olla juurikin tuolla yli 70 kieppeillä tämä. Ihan jaksamisen ja muunkin vuoksi.



Mulla on kans käsitys, että voi vaikuttaa hedelmällisyyteen, mutta nämähän tuppaa olemaan muutenkin monen asian summa.. tuskin yksinään estää jos muut asiat on kunnossa :) epäilen, että minulla on ollut pidempään jo puutosta, koska raskausaikana tosiaan mitattiin jo noin alhainen ferritiini. Ja esikoisen raskauduin yk4 pitkän pillereiden käytön jälkeen joten en usko että silloin ainakaan oli vaikutusta :)

Hei kiitos mielipiteistäsi! Olen kanssa miettinyt, että entäs jos sitä kuitenkin saisi lisänä ja ruokana sen verran, mitä tarvitsee. Ei ehkä varastot kasva, mutta käyttöön riittänee eikä Hb laske. Saas nähdä, voisiko tämmönen olla mahdollista :) Luin myös netistä niitä, että jonkin mukaan esim. lapsettomuushoitojen ehtona on tietyt arvot, että kyllä siitä kai jonkin verran on tutkittua tietoa. Kokeilin viime raskaudessa Obsidan ja ei sopinut, mutta Ferrodan nyt käytössä eikä mitään oireita! :) en tosin ole raskaanakaan.
 
Nyt tuli vasemman puolen seudulle tosi kovat nippaisut kun istuttiin sohvalla. :nailbiting: koskaan ei oo ollu tämmöisiä.
 
Hei kiitos mielipiteistäsi! Olen kanssa miettinyt, että entäs jos sitä kuitenkin saisi lisänä ja ruokana sen verran, mitä tarvitsee. Ei ehkä varastot kasva, mutta käyttöön riittänee eikä Hb laske. Saas nähdä, voisiko tämmönen olla mahdollista :) Luin myös netistä niitä, että jonkin mukaan esim. lapsettomuushoitojen ehtona on tietyt arvot, että kyllä siitä kai jonkin verran on tutkittua tietoa. Kokeilin viime raskaudessa Obsidan ja ei sopinut, mutta Ferrodan nyt käytössä eikä mitään oireita! :) en tosin ole raskaanakaan.

Jonkin verran on tutkimuksia, yhdessä raudanpuute-podcastin jaksossa avattiin näitä muuten myös. :)

Nuo viitearvot myös vaihtelee jonkin verran maittain, esimerkiksi Briteissä alaraja on ilmeisesti 30 eli hieman ylempänä kuin Suomessa. Oon myös kuullut, että esimerkiksi Ruotsissa ferritiiniä seurataan ihan odottavilla äideilläkin. :wideyed:
 
Moikka kaikille pitkästä aikaa :happy:

Kiva huomata, että täällä on vielä tuttuja jäljellä, mutta myös uusiakin :shy:

Mä tulin oikeastaan lukemaan vähän teidän kuulumisia ja kertomaan sen, että mitä multa on nyt tutkimuksissa löydetty. Mehän siis aloitettiin yritys jo vuosi sitten heinäkuussa ja raskaaksi tulin marraskuussa, mutta sain keskenmenon uuden-vuoden jälkeen tammikuussa rv 7 lopussa. Sen jälkeen kärsin tosi vaikeista fyysistä oireista, joita luulin pelkästään psyykkisiksi ja hakeuduinkin psykiatrisen sairaanhoitajan puheille. Aika pian sitten selvisikin, ettei kyseessä ollutkaan psyykkinen sairaus, vaan jotain ihan muuta. Kärsin siis laaja-alaisista turvotuksista koko kehossa, ihoa kihelmöi ja poltti, välillä oli ihottumaa ja välillä vain sellainen verkko iholla. Sitten oli paljon päänsärkyjä, huimausta, tykyttelyä, heikotusta sekä vatsaoireita. Kipuja mulla oli laajasti pitkin kehoa. Tk eikä edes ambulanssitkaan luontaisestikaan osanneet oikein sanoa, mikä mua vaivaa. Vihdoin pääsin sitten allergia- ja ihopoliklinikalle kiirelähetteellä ja monien tutkimusten jälkeen mulla todettiin krooninen spontaani autoimmuuni-urtikaria sekä angioödeemat (nk.allerginen ihonalainen turvotus, joka syntyy kun syöttösolut aktivoituu poikkeavalla tavalla vapauttaen verisuoniin vaikuttavia aineita ja saa näin aikaiseksi nesteiden tihkumisen ihonalaiskudokseen, turvotukset on kestoltaan 12h-3vrk ja niitä voi olla useita putkeen).
Multa tutkittiin täydellinen verenkuva, kilpparit, maksa, munuaiset, sokerit, laskot yms. ja kaikki täysin kunnossa. Lisäksi tehtiin yksittäisiä allergiakomponentti-kokeita, jotka oli negatiiviset sekä hereditäärisen angioödeeman vasta-aineet (hae-tauti) ja nekin oli normaalit eli sekin pois-suljettiin. Osa mikrosirutestauksen allergeenikokeista on tulematta, tulokset viipyy vielä pari viikkoa. Seerumin vasta-aineet oli ainoastaan taas koholla, mikä kertoo siitä, että tämä sairaus on sisäsyntyinen, autovasta-aineita kehittävä, koko elämän kanssani kulkeva. Kyseessä ei siis ole allergia, eikä "pelkkä ihosairaus". Tämä sairaus ns. leviää mun suolistoon autoimmuunitulehduksen vuoksi tulehduttaen sen, samoin niveliin.
Tällä hetkellä mulla on nelinkertainen allergialääkitys + akuuttikohtauksen lääkkeet, mutta mikäli tauti ei reagoi nyt lähikuukausina riittävästi lääkitykseen, on harkittava korvaavaa lääkitystä, mukaanlukien biologiset lääkkeet, jotka muuntaa immuunijärjestelmää. :wideyed: Lääkkeet on nyt vieneet pahimmat kohtaukset pois, mutta silti mulla on lähes päivittäin turvotuksia sekä kovia nivelkipuja.

Meillä ei siis nyt enää ole yritystä, koska tulehdus on liian vaikea-asteinen raskautta ajatellen ja lääkitys estää osittain raskauden aloitusta. Kiertohan mulla on edelleen ihan sekaisin, osittain joko sairaudesta tai sitten keskenmenosta tai molemmista. Siitä huolimatta mä olen äärimmäisen kiitollinen kaikesta, että elän ja hengitän - että ympyrä lopulta sulkeutui kaikkien näiden vuosien osalta ja sain enemmän vastauksia, kun mitä koskaan piti tulla. Mulla oli tuo autoimmuunitulehdus ollut 8-vuotta hoitamattomana ja luulen, että olisi ollut vaan ajan kysymys, että milloin se aktivoituu taas.
Sisäisten tekijöiden lisäksi mulla on muutamia ruoka-aineita ja lääkkeitä, jotka vaikuttavat tautiin, samoin stressi, fyysinen rasitus, kylmä, kuuma, paine, hikoilu jne. Harvinaisesta sairaudesta on kuitenkin kyse, sillä Suomessa tätä urtikarian muotoa esiintyy vain 1-2% ihmisistä.

Joka tapauksessa tiedän nyt, ettei keskenmenon syy ollut minussa itsessäni, vaikka kehoni ei raskauteen pystynytkään. Kehonihan on ollut äärimmäisen sinnikäs kaikki nämä kuukaudet. Kehonhan piti vain valita vauvan ja tulehduksen väliltä. Sen mitä teille yrittäville haluan sanoa, on se, että luottakaa siihen omaan tuntemukseen kehostanne - jos on jatkuvasti se tunne, ettei kaikki ole hyvin, niin silloin ei todennäköisesti ole. Silläkin uhalla, että muut vähättelee. Ja jos plussaa ei kuulu, niin aina kannattaa hakautua tutkimuksiin, vaikka pelottaakin. Ja, että tiedän miten raastavaa on kuukaudesta toiseen pettyä ja taas toivoa uudestaan, tai miten pahalta tuntuu, kun se raskaus alkaa ja keskeytyykin. Tahdon vaan sanoa, että niin kauan kun on yritystäkin on toivoa ja kyllä joskus mahdotonkin on mahdollista :angelic:

Me ollaan miehen kanssa kasvettu viimeistään nyt riittävän aikuisiksi ja kävelty ihan uskomattoman raskas, mutta upea matka yhdessä. Viime ajat ollaan keskitytty vain toisiimme ja yhteiseen tekemiseen, urheiluharrastukseemme ja mukaviin juttuihin. :) Välillä se kirpaisee, kun muistaa mitä ollaan menetetty, varsinkin kun laskettu aika olisi ollut elokuussa, samassa kuukaudessa, jossa mulla on synttärit. Mutta elämä on arvaamatonta ja ihmeellistä. Meidän ensimmäinen syntyi vain haaveisiin, ehkä se uusi mahdollisuus tulee sitten, kun on sen aika, jos se on Luojan tahto :Heartred
Vielä ei voida tietää meneekö kuukausia vai vuosia, eikä tiedetä miten sairaus reagoi raskauteen, mutta kaikki ajallaan. Nyt on aikaa olla kiitollinen, siunattu ja kokea onnellisuutta :smiley-angelic003 Elämä muuttui, mutta niin sen pitikin mennä.
Paniikkihäiriö katosi masennuksineen heti kun sain lääkkeet fyysiseen sairauteeni, joten taisi olla vain oire tuosta perussairaudestani. Eikä me varmoja olla, että niitä lapsia edes saadaan, ollaan me onnellisia näinkin, mutta toivoa täytyy olla aina :angel7 Olette mielessäni, etenkin te kaikki, joilla on ollut näitä koettelemuksia. :hug013
 
Takaisin
Top